Päihdesosiaalityöntekijä Jyrki Lausvaara on luonut työterveyshuoltoon päihdesosiaalityön mallin, jollaista Suomessa ei ole aikaisemmin ollut.

 

 

Vuonna 2014 tehtiin työter­veys­huoltoon asetus­muutos, jonka mukaan sosiaa­lialan asian­tun­tijat voivat olla osa työter­veys­huollon moniam­ma­til­lista tiimiä. Tärkeää muutok­sessa oli, että työnantaja voi saada Kelalta korvausta niistä työter­veys­huollon kustan­nuk­sista, joita syntyy sosiaa­lialan ammat­ti­laisen palve­luista.

Jyrki Lausvaa­ralle tämä mahdol­lisuus tuli sopivasti. Hän oli päättänyt pitkä­ai­kaisen työnsä Kalliolan Nurmi­järven klinikan johtajana ja pohti seuraavaa askeltaan työelä­mässä. Hän oli tehnyt työtä työikäisten päihdeon­gelmien parissa yli 30 vuotta. Näkemystä ja osaamista työikäisten päihdeon­gel­mista oli runsaasti. Miten tätä osaamista voisi hyödyntää, muistaa Lausvaara mietti­neensä.

Pohdinnan jälkeen hän perusti yrityk­sensä Tmi Jyrki Lausvaaran ja ryhtyi tarjoamaan päihde­so­si­aa­li­työn­te­kijän palve­luita osana työter­veys­huoltoa. Elettiin vuotta 2016.

Apua ihmiselle, joka kieltää ongelman

Jyrki Lausvaara on kehit­tänyt työter­veys­huoltoon palvelun, jonka avulla työnte­ki­jöiden ja asiak­kaiden päihdeon­gelma voidaan tunnistaa nykyistä helpommin.

– Tarjoan päihdeon­gelman havah­dutus- ja puheek­siot­ta­mis­val­men­nusta muun muassa esimie­hille ja työsuo­je­lu­toi­mi­kunnan jäsenille, kertoo Lausvaara.

Valmen­nuk­sessa lisätään esimiesten valmiutta kohdata ja ratkoa erilaisia päihtei­den­käytön aiheut­tamia tilan­teita. He oppivat tunnis­tamaan varhaisia hälytys­merkkejä työyh­tei­sössä ja saavat konkreet­tisia keinoja toimia.

– Mitä enemmän esimie­hillä, lääkä­reillä ja hoita­jilla on tietoa päihteistä, sitä aiemmin heidän työnte­ki­jänsä ja asiak­kaansa pääsevät esimer­kiksi päihde­so­si­aa­li­työn­te­kijän vastaa­no­tolle. Päihdeon­gelman ajoissa havait­se­minen säästää työvuosia ja yhteis­kunnan varoja.

Päihdesosiaalityötä tehdään yrittäjänä.

Valmen­nusten lisäksi Lausvaara tekee työter­veys­huol­lossa asiakas­työtä. Työter­veys­lää­kärit ja ‑hoitajat ohjaavat asiakkaat hänen vastaa­no­tolleen, jossa hän selvittää asiakkaan tilan­netta ja ohjaa eteenpäin.

– Tärkein tehtäväni on haastaa asiakasta miettimään ongel­maansa, jonka hän aktii­vi­sesti kieltää. Tämä on päihdetyön hankalin kohta yhdis­tettynä siihen, että jokin ulkopuo­linen tekijä pakottaa hänet hoitoon.

Oma ura ‑palkinto

Pionee­ri­työstään työter­veys­huollon päihde­so­si­aa­li­työssä Jyrki Lausvaara sai ammat­ti­jär­jestö Talentian Oma ura ‑palkinnon, jonka ammat­ti­jär­jestö jakoi 70-vuotis­juh­la­vuoden kerta­luon­teisena huomio­no­soi­tuksena. Hän on hyvä esimerkki siitä, kuinka sosiaa­lialan ammat­ti­lainen voi rakentaa itselleen uraa ammatin­har­joit­tajana, todetaan Talen­tiasta.

Jos yrittä­minen kiinnostaa, neuvoo Jyrki Lausvaara kääntymään aivan aluksi TE-keskuksen puoleen. Hyvä idea täytyy jalostua sellai­seksi, että yritys­toi­minnan voi aloittaa ja yrittä­mi­sellä tulee talou­del­li­sesti toimeen.

– Itse sain tukea siihen, että minulle hahmottui konkreet­ti­sesti se, onko päihde­so­si­aa­li­työn­tekijä-toimi­ni­messä järkeä ja elinvoi­mai­suutta.

Jyrki Lausvaara kannustaa aloit­tavia yrittäjiä miettimään myös koko elämän­ti­lan­nettaan.

– Aloit­tavan yrittäjän on osattava johtaa itseään ja saada ymmärrys siitä, mitä on tekemässä ja pyytää apua, kun on sen paikka. Alkuvai­heessa eniten minulla teetti työtä palve­luiden tuotteis­ta­minen sellai­siksi, että ne hyödyt­tävät asiakasta.

– Myös markki­noin­nissa sosiaa­lityön ammat­ti­laisena siirryin mukavuusa­lueeni ulkopuo­lelle. Markki­nointia on kuitenkin pakko tehdä koko ajan, koska tällaista palvelua ei ole työter­veys­huol­lossa ollut aikai­semmin.

Helena Jaakkola