Jos alat väsyä eikä mikään enää kiinnosta, älä jää sinnit­te­lemään yksin. Masennus pitää hoitaa, sillä pitkit­tyessään se voi kroonistua ja muun muassa nostaa kuolemanriskiä.

 

Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi, väittää psykiatrian tohtori Niina Markkula. Se tarkoittaa, että jos ihminen kärsii masen­nuk­sesta ja sydän- ja verisuo­ni­sai­rau­desta, hänen riskinsä kuolla on suurempi kuin molempien sairauksien riski yhteensä.

– Vaikka muita sairauksia ei olisi, pelkkä masennus nostaa kuole­man­riskin kaksin­ker­tai­seksi. Siksi masennus on vakava sairaus, joka kannattaa ottaa tosissaan jo kun ensim­mäisiä oireita ilmenee.  Masen­nus­häiriöt ovat kasvava kansan­ter­veyden ongelma, ja niihin liittyy vakavia pitkä­ai­kaisia vaiku­tuksia, Markkula sanoo.

Masennus voi kroonistua

Masen­nus­häi­riöitä ovat masen­nustila ja pitkit­tynyt masennus. Masen­nustila on sairaus, johon liittyy eripi­tuisia, syviä masen­nus­kausia. Pitkit­tyneen masen­nuksen oireet ovat lievempiä, mutta sairaus kestää kauan. Kolmas masen­nus­sairaus on kaksois­ma­sennus. Siihen liittyy piirteitä sekä masen­nus­ti­lasta että pitkit­ty­neestä masennuksesta.

Markkula tutki tuoreessa väitös­kir­jassaan suoma­laisia, joilla oli todettu masen­nus­häiriö vuonna 2000. Hän katsoi, mitä masen­nus­diag­noosin saaneille kuului vuonna 2011. Lisäksi hän vertasi tutki­mukseen osallis­tu­neiden tietoja kuolintilastoihin.

Kävi ilmi, että suurella osalla masennus- häiriöstä vuonna 2000 kärsi­neistä oli masen­nusoi­reita myös vuonna 2011 eli yli vuosi­kym­menen myöhemmin. Erityisen sitkeä on pitkit­tynyt masennus. Kolmella viidestä potilaasta oli merkit­täviä masen­nusoi­reita myös tutki­mus­kauden loppu­päässä. Monella oli masen­nuksen lisäksi ahdis­tusta ja alkoho­lion­gelmia. Joka toisella masen­nus­ti­la­diag­noosin saaneella oli merkit­täviä masen­nuksen oireita myös 11 vuoden kuluttua.

Masennus voi hiipiä pikkuhiljaa ja niin, että sen oireisiin tottuu.

– Heillä on voinut olla hyviä jaksoja välissä, eli masennus ei välttä­mättä ole jatkunut koko aikaa. He kuitenkin arvioivat elämän­laa­tunsa ja tervey­tensä selvästi huonom­miksi kuin muut. Masen­nuk­sella oli pitkät jäljet näiden ihmisten elämässä.

Se näkyy myös kuollei­suu­dessa. Masen­tu­neita kuoli kaksi kertaa muuta väestöä enemmän vuosina 2000 – 2008. Tarkas­te­lussa suljettiin pois muut selit­tävät syyt, esimer­kiksi muut sairaudet sekä elinta­pojen ja sosiaa­lisen aseman vaikutus elinikään.

Ota vakavasti mielialan lasku

Masennus voi hiipiä pikku­hiljaa ja niin, että sen oireisiin tottuu, Markkula kuvaa. Siksi itse on vaikea heti huomata, mistä on kyse. Oireet liittyvät myös moniin muihin sairauksiin sekä elämän­ti­lan­teisiin. Niitä ovat muun muassa unettomuus, väsyminen tai uupumus, surul­lisuus ja apea mieliala sekä ilottomuus.

– Jos elämä alkaa väsyttää ja siitä menee maku pois, alavireen kanssa ei pidä sinni­tellä yksin. Masennus pitää hoitaa. Piste, Markkula sanoo.

Huoles­tuttava merkki on kyvyt­tömyys tuntea nautintoa. Ne asiat, jotka aiemmin tuottivat mieli­hyvää, eivät tuota sitä enää. Se on usein helpompi huomata kuin alavi­reinen olo.

Tärkeää on myös se, miten kauan ilottomuus ja muut oireet jatkuvat. Jos paha olo kestää suurimman osan päivää kahden viikon ajan, kyse on jo sairau­desta. Markkula neuvoo menemään terveys­kes­kukseen tai työterveys- lääkärin juttusille matalalla kynnyk­sellä, jos huomaa, että oireita alkaa tulla.

Työpaikallakin saa ottaa puheeksi. Se on oikeaa välittämistä.

On hyvä myös puuttua asiaan, jos työkaveri tai ystävä muuttuu. Usein toinen ihminen näkee, että läheinen ei ole enää oma itsensä. Markkula kehottaa puhumaan asiasta lähei­selle hieno­tun­tei­sesti kahden kesken ja niin, että läheinen tai työkaveri saa mahdol­li­suuden reagoida asiaan. Hänelle voi sanoa esimer­kiksi, että hei, miten sinulla menee. Olen huomannut, että et enää tykkää istua kahvi­tun­nilla seurassa tai että et enää halua tavata tai lähteä lenkki­seu­raksi. Sovitaanko, että puhutaan tästä myöhemmin uudelleen?

– Työpai­kal­lakin saa ottaa puheeksi, jos työkaveri on selvästi muuttunut. Se on oikeaa välittämistä.

Masen­nusta on turha hävetä

– Masennus on yleinen mutta alihoi­dettu sairaus Suomessa. Ihmiset yrittävät selvitä arjesta huonon olon kanssa turhaan yksin. Masen­nusta osataan jo hoitaa hyvin lääkkeillä ja terapialla, Markkula sanoo.

Eri tutki­musten mukaan joka kymmenes suoma­lainen kärsii masen­nus­häi­riöistä. Huoles­tut­tavaa on, että kaksi kolmasosaa masen­tu­neista ei saa hoitoa eikä heillä oli sairau­desta diagnoosia.

– Masen­nukseen liittyy yhä häpeää. Se on turhaa. Masennus voi tulla kenelle vain. Se ei ole heikon ihmisen tauti. Ei ole ihmis­tyyppiä, joka masentuu.

Joillakin kuitenkin on keski­mää­räistä suurempi toden­nä­köisyys sairastua masen­nukseen. Yksi tekijä on sukupuoli: naisilla on kaksi kertaa enemmän masen­nus­häi­riöitä kuin miehillä. Sairauden ennuste kuitenkin on saman- lainen miehillä ja naisilla.

– Naiset ovat yhä monen taakan kantajia. Naisen elämää kuormit­tavat monet asiat. Naisten masen­nuk­sista on syytetty myös hormoneja. Asiaa koskevat tutki­mus­tu­lokset ovat kuitenkin ristiriitaisia

Masennus iskee etenkin 20 – 30-vuotiaisiin naisiin useammin kuin saman ikäluokan miehiin. Viime vuosina naisten masen­nukset ovat vain yleis­tyneet. Toisaalta monilla naisilla on masen­nuk­selta suojaavia tekijöitä: harras­tukset, vapaa­eh­toistyö ja muu sosiaa­linen toiminta. Masen­nuk­selta suojaavat myös sosiaa­linen pääoma eli ystävät ja perhe sekä kyky kokea luotta­musta muihin ihmisiin.

Masennus voi parantua myös ilman hoitoa, mutta masentunutta ei voi pyytää odottelemaan.

Masen­nus­häiriön riskejä sen sijaan ovat nuori ikä, useat lapsuuden vastoin­käy­miset, ahdis­tu­nei­suus­häiriö, lievät masen­nusoireet ja heikko kyky tuntea luottamusta.

Hoitoa vai sittenkään ei?

Psykiatri Juha Lehti näkee lievän masen­nuksen eri lailla kuin psykiatrian tohtori Niina Markkula. Lehti työsken­telee vierai­levana tutkijana Terveyden ja hyvin­voinnin laitok­sella (THL). Siellä myös Markkula teki väitös­kir­jansa. Lehden mukaan lievästä ja lyhyestä masen­nuk­sesta voi olla jopa hyötyä, eikä sen aiheut­ta­masta pahasta olosta pidä pyris­tellä irti. Sen sijaan hän kehottaa käyttämään masen­nusta hyväksi, jolloin se yleensä poistuu itsestään.

– Alakulo auttaa löytämään uusia, parempia keinoja reagoida stressiä aiheut­taviin asioihin, Lehti sanoo. Lehden näkemyksiä esittelee Lääkä­ri­lehti (19/2016).

Lehden mukaan lievä masennus syntyy, kun ihmisen normaa­listi käyttämät stres­sin­hal­lin­ta­keinot eivät toimi.

Masennus pakottaa silloin etsimään ratkaisuja vaikeaan tilan­teeseen. Siksi se on Lehden mukaan avuksi. Masen­nuksen välttelyn sijaan Lehti suosit­telee masen­nus­tai­tojen opettelua.

Kun masennus iskee, pitää yrittää keksiä, mikä elämässä on pielessä: työ, perhe-elämä, ystävät? Samalla kannattaa käydä läpi, mitä tunteita ne synnyt­tävät minussa ja miten ne saavat minut käyttäy­tymään. On hyvä myös miettiä, voisiko omaa käyttäy­ty­mistä korjata. Toinen masen­nus­taito on avun pyytä­minen, Lehti opettaa.

”Itku, suoraan puhuminen tai paniik­ki­kohtaus voivat olla ihan hyviä tapoja viestittää lähei­sille, että tarvitsee apua.”

Niina Markkulan mielestä oman elämän kipukohtien löytä­minen ja korjaa­minen masen­nusoi­reiden tultua on hyvä ajatus. On kuitenkin tärkeätä, ettei masen­tu­neelle jää käsitys, että asiasta on selvittävä yksin. Avun pyytä­misen tärkey­destä Markkula ja Lehti ovat samaa mieltä.

Masennus voi parantua myös ilman hoitoa, Markkula sanoo. Silloin taustalla on jokin muutos, jonka masen­tunut on tehnyt elämässään.

– Mutta hyvä viesti masen­nusoi­reista kärsi­välle ei ole se, että odota vain, se menee ohi.

Jaana Laitinen