Sosionomi (AMK), perheohjaaja Rayan Mohamed työskentelee kulttuurien välissä. Hän tukee muualta tulleita perheitä ja yksin maahan tulleita nuoria asettumaan Suomeen.

 

 

Rayan Mohamed työsken­telee Hyv­in­voin­tipalve­lut Arjes­sa Oy:n maa­han­muut­ta­japalvelu­iden tiimis­sä, per­hei­den ja jälk­i­huol­lon nuorten paris­sa. Tarvit­taes­sa hän on ara­bi­ankielisenä työ­pa­ri­na pääkaupunkiseudun työn­tek­i­jöille.

Työ on kult­tuurisen­si­ti­ivistä kotout­tamista ja osal­lisu­u­den tukea, jot­ta elämä Suomes­sa alkaa sujua. Isoim­mat ongel­mat kilpistyvät tiedon puut­teeseen suo­ma­lais­es­ta yhteiskun­nas­ta ja palvelu­jär­jestelmästä.

– Van­hem­mat eivät tiedä, mil­loin he toimi­vat väärin las­ten kas­vatuk­ses­sa, sanoo Rayan Mohamed.

Hän ker­too van­hem­mista, jot­ka ovat vihaisia, kos­ka las­ten­suo­jelu puut­tuu hei­dän elämään­sä ja he pelkäävät las­ten pois viemistä.

– Selitän heille, että Suomes­sa vira­nomais­ten täy­tyy lain mukaan toimia näin. Ker­ron, että koulun las­ten­suo­jeluil­moituk­sen jäl­keen las­ten­suo­jelun on selvitet­tävä, onko lapsel­la kaik­ki hyvin.

Olen huo­man­nut, että maa­han­muut­ta­jat pelkäävät mon­en­laisia asioi­ta, sanoo Mohamed.

– Sosi­aal­i­toimis­tos­ta tai Kelas­ta tulleet kir­jeet odot­ta­vat min­ua avaa­mat­tom­i­na, jot­ta selitän niiden sisäl­lön. Van­hem­mat pelkäävät itse osal­lis­tua eikä nuo­ria halu­ta päästää kotoa har­ras­tuk­si­in. Kaik­ki tämä estää inte­graa­tio­ta Suomeen.

Vasta kun on tietoa, voidaan rakentaa luottamusta

Työsken­telyssä per­hei­den kanssa tarvi­taan asial­lista tietoa las­ten­suo­jelus­ta, mut­ta myös muista palveluista ja vira­nomais­ten tehtävän­jaos­ta sekä tiedon­saan­tioikeuk­sien rajoista, mis­sä on paljon epä­selvyyt­tä.

– Ohjaan jokaisen per­heen opiskele­maan esimerkik­si las­ten­suo­jelua lastensuojeluinfo.fi-sivulle, jos­sa on 11 kielel­lä tietoa maa­han­muut­ta­japer­heille. Maa­han­muut­ta­jia palvelee myös mieli.fi-sivusto ja sen ara­bi­ankieliset mate­ri­aalit, ker­too Mohamed.

– Vas­ta kun per­heil­lä on tietoa, voidaan rak­en­taa luot­ta­muk­sel­lisu­ut­ta ja aloit­taa tavoit­teelli­nen työsken­te­ly.

Ilman tietoa men­nään pahim­mil­laan ojas­ta allikkoon. Van­hem­mat kas­vat­ta­vat las­ten­suo­jelun pelos­sa lap­sia yli­varovais­es­ti eikä heille asete­ta järke­viä kas­vatuk­sel­lisia rajo­ja.

– Voi käy­dä, että laps­es­ta kas­vaa tyran­ni, johon van­hem­mat ovat menet­täneet otteen­sa. Van­hem­mille on tärkeää ker­toa, että las­ten hölmöil­lessä hei­dän käytök­ses­tään saa olla vihainen, mut­ta lap­sia ei saa kas­vat­taa lyömäl­lä. Meil­lä on tar­jol­la apua ongelmi­in.

Per­hetyön lisäk­si Mohamed on yksin maa­han tullei­den nuorten tuk­i­henkilö. Työote on voimaan­nut­ta­va ja kotout­ta­va sekä nuo­ria osal­lis­ta­va, hyvin käytän­nön­läheistä ja silti tavoit­teel­lista.

– Olen onnis­tunut työssäni, kun aikaisem­min sosi­aalis­es­ti estynyt nuori innos­tuu vaikka­pa liikku­maan. Sään­nölli­nen liikun­ta lisää hyv­in­voin­tia ja tuo nuoreen elämäniloa, jon­ka ympäristökin huo­maa. Tämä tuo hänelle itselu­ot­ta­mus­ta ja uskoa tule­vaisu­u­teen.

Uudelleen alalle

Rayan Mohamed tuli Suomeen viisi vuot­ta sit­ten sil­loisen työ­nan­ta­jansa lähet­tämänä. Kotona Egyp­tis­sä äiti vas­tusti muut­toa, mut­ta Moha­me­dia kiin­nos­ti Euroop­pa. Hän saa­pui Suomeen keskelle kesän vihreyt­tä ja ihas­tui.

Mohamed opiske­li Kairon yliopis­tossa sosi­aal­i­työn­tek­i­jäk­si kan­di­ta­soise­na tutk­in­tona. Egyp­tis­sä sosi­aali­palvelu­iden jär­jestelmä on ohut ja palkat surkeat. Niin­pä mon­et siir­tyvät mui­hin parem­min palkat­tui­hin tehtävi­in. Niin Mohamed­kin.

Suomes­sa hän kiin­nos­tui uudelleen sosi­aalialas­ta ja jät­ti aikaisem­man työn­sä. Hänen tutk­in­ton­sa las­ket­ti­in Metropo­lias­sa tehty­jen lisäopin­to­jen jäl­keen sosiono­mi (AMK) ‑tasoisek­si. Muun työn­sä ohel­la hän koulut­taa sosi­aalialan ammat­ti­laisia kult­tuurien kohtaamiseen.

Hele­na Jaakko­la