Sosionomi (AMK), perheohjaaja Rayan Mohamed työskentelee kulttuurien välissä. Hän tukee muualta tulleita perheitä ja yksin maahan tulleita nuoria asettumaan Suomeen.

 

 

Rayan Mohamed työs­ken­te­lee Hyvinvointipalvelut Arjessa Oy:n maa­han­muut­ta­ja­pal­ve­lui­den tii­missä, per­hei­den ja jäl­ki­huol­lon nuor­ten parissa. Tarvittaessa hän on ara­bian­kie­li­senä työ­pa­rina pää­kau­pun­ki­seu­dun työntekijöille.

Työ on kult­tuu­ri­sen­si­tii­vistä kotout­ta­mista ja osal­li­suu­den tukea, jotta elämä Suomessa alkaa sujua. Isoimmat ongel­mat kil­pis­ty­vät tie­don puut­tee­seen suo­ma­lai­sesta yhteis­kun­nasta ja palvelujärjestelmästä.

– Vanhemmat eivät tiedä, mil­loin he toi­mi­vat vää­rin las­ten kas­va­tuk­sessa, sanoo Rayan Mohamed.

Hän ker­too van­hem­mista, jotka ovat vihai­sia, koska las­ten­suo­jelu puut­tuu hei­dän elä­määnsä ja he pel­kää­vät las­ten pois viemistä.

– Selitän heille, että Suomessa viran­omais­ten täy­tyy lain mukaan toi­mia näin. Kerron, että kou­lun las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen jäl­keen las­ten­suo­je­lun on sel­vi­tet­tävä, onko lap­sella kaikki hyvin.

Olen huo­man­nut, että maa­han­muut­ta­jat pel­kää­vät monen­lai­sia asioita, sanoo Mohamed.

– Sosiaalitoimistosta tai Kelasta tul­leet kir­jeet odot­ta­vat minua avaa­mat­to­mina, jotta seli­tän nii­den sisäl­lön. Vanhemmat pel­kää­vät itse osal­lis­tua eikä nuo­ria haluta pääs­tää kotoa har­ras­tuk­siin. Kaikki tämä estää inte­graa­tiota Suomeen.

Vasta kun on tietoa, voidaan rakentaa luottamusta

Työskentelyssä per­hei­den kanssa tar­vi­taan asial­lista tie­toa las­ten­suo­je­lusta, mutta myös muista pal­ve­luista ja viran­omais­ten teh­tä­vän­jaosta sekä tie­don­saan­tioi­keuk­sien rajoista, missä on pal­jon epäselvyyttä.

– Ohjaan jokai­sen per­heen opis­ke­le­maan esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lua lastensuojeluinfo.fi-sivulle, jossa on 11 kie­lellä tie­toa maa­han­muut­ta­ja­per­heille. Maahanmuuttajia pal­ve­lee myös mieli.fi-sivusto ja sen ara­bian­kie­li­set mate­ri­aa­lit, ker­too Mohamed.

– Vasta kun per­heillä on tie­toa, voi­daan raken­taa luot­ta­muk­sel­li­suutta ja aloit­taa tavoit­teel­li­nen työskentely.

Ilman tie­toa men­nään pahim­mil­laan ojasta allik­koon. Vanhemmat kas­vat­ta­vat las­ten­suo­je­lun pelossa lap­sia yli­va­ro­vai­sesti eikä heille ase­teta jär­ke­viä kas­va­tuk­sel­li­sia rajoja.

– Voi käydä, että lap­sesta kas­vaa tyranni, johon van­hem­mat ovat menet­tä­neet otteensa. Vanhemmille on tär­keää ker­toa, että las­ten höl­möil­lessä hei­dän käy­tök­ses­tään saa olla vihai­nen, mutta lap­sia ei saa kas­vat­taa lyö­mällä. Meillä on tar­jolla apua ongelmiin.

Perhetyön lisäksi Mohamed on yksin maa­han tul­lei­den nuor­ten tuki­hen­kilö. Työote on voi­maan­nut­tava ja kotout­tava sekä nuo­ria osal­lis­tava, hyvin käy­tän­nön­lä­heistä ja silti tavoitteellista.

– Olen onnis­tu­nut työs­säni, kun aikai­sem­min sosi­aa­li­sesti esty­nyt nuori innos­tuu vaik­kapa liik­ku­maan. Säännöllinen lii­kunta lisää hyvin­voin­tia ja tuo nuo­reen elä­mä­ni­loa, jonka ympä­ris­tö­kin huo­maa. Tämä tuo hänelle itse­luot­ta­musta ja uskoa tulevaisuuteen.

Uudelleen alalle

Rayan Mohamed tuli Suomeen viisi vuotta sit­ten sil­loi­sen työ­nan­ta­jansa lähet­tä­mänä. Kotona Egyptissä äiti vas­tusti muut­toa, mutta Mohamedia kiin­nosti Eurooppa. Hän saa­pui Suomeen kes­kelle kesän vih­reyttä ja ihastui.

Mohamed opis­keli Kairon yli­opis­tossa sosi­aa­li­työn­te­ki­jäksi kan­di­ta­soi­sena tut­kin­tona. Egyptissä sosi­aa­li­pal­ve­lui­den jär­jes­telmä on ohut ja pal­kat sur­keat. Niinpä monet siir­ty­vät mui­hin parem­min pal­kat­tui­hin teh­tä­viin. Niin Mohamedkin.

Suomessa hän kiin­nos­tui uudel­leen sosi­aa­lia­lasta ja jätti aikai­sem­man työnsä. Hänen tut­kin­tonsa las­ket­tiin Metropoliassa teh­ty­jen lisä­opin­to­jen jäl­keen sosio­nomi (AMK) ‑tasoi­seksi. Muun työnsä ohella hän kou­lut­taa sosiaali­alan ammat­ti­lai­sia kult­tuu­rien kohtaamiseen.

Helena Jaakkola