Sosionomi (AMK), perheohjaaja Rayan Mohamed työskentelee kulttuurien välissä. Hän tukee muualta tulleita perheitä ja yksin maahan tulleita nuoria asettumaan Suomeen.

 

 

Rayan Mohamed työsken­telee Hyvin­voin­ti­pal­velut Arjessa Oy:n maahan­muut­ta­ja­pal­ve­luiden tiimissä, perheiden ja jälki­huollon nuorten parissa. Tarvit­taessa hän on arabian­kie­lisenä työparina pääkau­pun­ki­seudun työnte­ki­jöille.

Työ on kulttuu­ri­sen­si­tii­vistä kotout­ta­mista ja osalli­suuden tukea, jotta elämä Suomessa alkaa sujua. Isoimmat ongelmat kilpis­tyvät tiedon puutteeseen suoma­lai­sesta yhteis­kun­nasta ja palve­lu­jär­jes­tel­mästä.

– Vanhemmat eivät tiedä, milloin he toimivat väärin lasten kasva­tuk­sessa, sanoo Rayan Mohamed.

Hän kertoo vanhem­mista, jotka ovat vihaisia, koska lasten­suojelu puuttuu heidän elämäänsä ja he pelkäävät lasten pois viemistä.

– Selitän heille, että Suomessa viran­omaisten täytyy lain mukaan toimia näin. Kerron, että koulun lasten­suo­je­luil­moi­tuksen jälkeen lasten­suojelun on selvi­tettävä, onko lapsella kaikki hyvin.

Olen huomannut, että maahan­muut­tajat pelkäävät monen­laisia asioita, sanoo Mohamed.

– Sosiaa­li­toi­mis­tosta tai Kelasta tulleet kirjeet odottavat minua avaamat­tomina, jotta selitän niiden sisällön. Vanhemmat pelkäävät itse osallistua eikä nuoria haluta päästää kotoa harras­tuksiin. Kaikki tämä estää integraa­tiota Suomeen.

Vasta kun on tietoa, voidaan rakentaa luottamusta

Työsken­te­lyssä perheiden kanssa tarvitaan asial­lista tietoa lasten­suo­je­lusta, mutta myös muista palve­luista ja viran­omaisten tehtä­vän­jaosta sekä tiedon­saan­tioi­keuksien rajoista, missä on paljon epäsel­vyyttä.

– Ohjaan jokaisen perheen opiske­lemaan esimer­kiksi lasten­suo­jelua lastensuojeluinfo.fi-sivulle, jossa on 11 kielellä tietoa maahan­muut­ta­ja­per­heille. Maahan­muut­tajia palvelee myös mieli.fi-sivusto ja sen arabian­kie­liset materi­aalit, kertoo Mohamed.

– Vasta kun perheillä on tietoa, voidaan rakentaa luotta­muk­sel­li­suutta ja aloittaa tavoit­teel­linen työskentely.

Ilman tietoa mennään pahim­millaan ojasta allikkoon. Vanhemmat kasvat­tavat lasten­suojelun pelossa lapsia yliva­ro­vai­sesti eikä heille aseteta järkeviä kasva­tuk­sel­lisia rajoja.

– Voi käydä, että lapsesta kasvaa tyranni, johon vanhemmat ovat menet­täneet otteensa. Vanhem­mille on tärkeää kertoa, että lasten hölmöil­lessä heidän käytök­sestään saa olla vihainen, mutta lapsia ei saa kasvattaa lyömällä. Meillä on tarjolla apua ongelmiin.

Perhetyön lisäksi Mohamed on yksin maahan tulleiden nuorten tukihenkilö. Työote on voimaan­nuttava ja kotouttava sekä nuoria osallistava, hyvin käytän­nön­lä­heistä ja silti tavoit­teel­lista.

– Olen onnis­tunut työssäni, kun aikai­semmin sosiaa­li­sesti estynyt nuori innostuu vaikkapa liikkumaan. Säännöl­linen liikunta lisää hyvin­vointia ja tuo nuoreen elämä­niloa, jonka ympäris­tökin huomaa. Tämä tuo hänelle itseluot­ta­musta ja uskoa tulevai­suuteen.

Uudelleen alalle

Rayan Mohamed tuli Suomeen viisi vuotta sitten silloisen työnan­ta­jansa lähet­tämänä. Kotona Egyptissä äiti vastusti muuttoa, mutta Mohamedia kiinnosti Eurooppa. Hän saapui Suomeen keskelle kesän vihreyttä ja ihastui.

Mohamed opiskeli Kairon yliopis­tossa sosiaa­li­työn­te­ki­jäksi kandi­ta­soisena tutkintona. Egyptissä sosiaa­li­pal­ve­luiden järjes­telmä on ohut ja palkat surkeat. Niinpä monet siirtyvät muihin paremmin palkat­tuihin tehtäviin. Niin Mohamedkin.

Suomessa hän kiinnostui uudelleen sosiaa­lia­lasta ja jätti aikai­semman työnsä. Hänen tutkin­tonsa laskettiin Metro­po­liassa tehtyjen lisäopin­tojen jälkeen sosionomi (AMK) -tasoi­seksi. Muun työnsä ohella hän kouluttaa sosiaa­lialan ammat­ti­laisia kulttuurien kohtaa­miseen.

Helena Jaakkola