Uusi oppilas- ja opiske­li­ja­huol­tolaki ei näytä ollenkaan huonolta. Päinvastoin se selkiyttää ja jämäköittää kuraat­torin roolia koulu­maa­il­massa, sanoo kuraattori Maarit Ulkuniemi.

 

Kuraattori Maarit Ulkuniemi työsken­telee neljän kolle­gansa kanssa Lapin ammat­tio­pis­tossa Rovanie­mellä. Lapin ammat­tio­pisto on suurin Rovaniemen koulu­tus­kun­tayh­tymän kolmesta ammatil­li­sesta oppilai­tok­sesta. Ammat­tio­pis­tossa voi opiskella ja hankkia ammatil­lista perus ja aikuis­kou­lu­tusta niin oppilai­tok­sessa kuin oppiso­pi­muk­sella kaikilla koulu­tus­aloilla lukuun ottamatta liikunta-alaa ja matkailu, ravit­semis ja talousalaa.

Ammat­tio­pisto toimii maantie­teel­li­sesti laajasti alueella. Toimi­pis­teitä on viidellä eri paikka­kun­nalla Lapissa: Kemijär­vellä, Kitti­lässä, Ranualla, Rovanie­mellä ja Sodan­ky­lässä. Aikuis­kou­lu­tusta on lisäksi tarjolla myös muilla paikka­kun­nilla Pohjois­Suo­messa.

Ammat­tio­pis­tossa opiskelee vuosittain noin 5 500 opiske­lijaa. Heistä 2 600 on ammatil­li­sessa perus­kou­lu­tuk­sessa, 1 400 ammatil­li­sessa aikuis­kou­lu­tuk­sessa ja yli 400 oppiso­pi­mus­kou­lu­tuk­sella.

Rovanie­mellä ennakoitiin

Oppilas ja opiske­li­jalain tultua voimaan kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijait­sevien oppilai­tosten opiske­li­joille kuraat­torin ja vastaavan kuraat­torin sekä opiske­lu­huollon psyko­lo­gi­pal­velut.

Kuraattori ja psykologipalveluita tulee olla tarjolla esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen asti.

Palve­luiden tarjoa­mi­sessa on määrä­aikoja. Oppilaan on päästävä keskus­te­lemaan kuraat­torin kanssa viimeistään seitse­mäntenä oppilai­toksen työpäivänä sen jälkeen, kun hän on pyytänyt tapaa­mista. Kiireel­li­sissä tapauk­sissa mahdol­lisuus keskus­teluun on järjes­tettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Jos tarve on, palve­luita on määrä­ajassa järjes­tettävä myös muun henkilön kuin oppilaan yhtey­denoton perus­teella.

Rovanie­mellä kuraat­to­ri­ti­lanne on ollut hyvä jo hetken aikaa, sillä kuraat­to­ri­työtä oli järjes­tetty ennakoi­vasti jo etukäteen ennen lakia oppilas ja opiske­li­ja­huol­losta. Reipas vuosi sitten, viime vuoden elokuun alussa voimaan tullut laki on otettu tyyty­väisin mielin vastaan siksikin, että laki on vahvis­tanut kuraat­to­ri­työtä.

– Jos kuraat­torin työ on jossain vaiheessa ehkä ollut joka paikan höylänä olemista, on nyt kuraat­torin asian­tun­ti­juu­della selkeästi oma tila koulu­yh­tei­sössä, sanoo Maarit Ulkuniemi.

– Olemme kolle­goiden kesken hyvin pitkälle yhtä mieltä myös siitä, että laki on selkiin­nyt­tänyt ja jämäköit­tänyt kuraat­torin roolia ja tehtä­vän­kuvaa.­ Samoin kuraat­to­ri­työhön tullut kelpoi­suus­vaa­ti­musten täsmennys suuntaa tehok­kaasti työn sisältöä, Ulkuniemi toteaa.

Tämä on kaikki ollut lainlaa­tijan tarkoitus. Voimassa olevan oppilas ja opiske­li­ja­huol­tolain mukaan jokai­sessa oppilai­tok­sessa on oltava sosiaa­li­työn­te­kijän kelpoi­suuden omaava vastaava kuraattori. Kuraat­torin tehtävän kelpoisuus on sosionomi (AMK) -tutkinto.

Nimikkeet eivät ole hierark­kisia. Työnan­ta­jilla ja kunnilla on vastuu arvioida, millaisiin tarpeisiin kuraat­to­ri­pal­ve­luita tarvitaan ja millaista koulu­tusta kuraat­to­ri­pal­ve­luiden tehtä­vistä suoriu­tu­miseen vaaditaan. Ulkuniemi on yhteis­kun­ta­tie­teiden maisteri, pääai­neenaan hän opiskeli sosiaa­li­työtä.

Myönteisiä puolia Ulkuniemen mielestä on sekin, että laki antoi evästystä dokumen­tointiin. Ammat­tiAura-opiske­li­ja­tie­to­jär­jes­telmän käyttöönotto on koettu hyödyl­li­seksi, joskin se tietysti aiheuttaa lisätyötä.

Aikaisemmin meillä ei ole ollut yhtenäistä kirjaamis-

järjestelmää.

–  Nyt opiske­li­ja­tie­to­jär­jes­telmään dokumen­toidaan opiske­li­joiden käynnit ja yhtei­sesti asetetut tavoitteet. Opiske­li­ja­tie­to­jär­jes­tel­mästä saa seuran­ta­tietoa siitä, minkä­laisiin asioihin työ painottuu. Tämä auttaa yhtei­söl­lisen opiske­lu­huollon suunnit­te­lussa.

Huolen aihe puheeksi

Ulkuniemi on työsken­nellyt viisi vuotta Lapin ammat­tio­pis­tossa. Työt eivät hänestä ole niinkään lisään­tyneet viime vuosina, vaan tilanteet ovat muuttuneet vaati­vim­miksi. Koulu ei ole irral­linen saareke muusta yhteis­kun­nasta.

– Yhteis­kunnan ongelmat heijas­tuvat vääjää­mättä tänne. Opiske­li­joiden ongelmiin ei aina löydy selkeitä ratkaisuja, eikä myönteiseen loppu­tu­lemaan pääsy ole yksin meidän käsis­sämme, sanoo Ulkuniemi.

– Opiske­lijat kohtaavat monia haasteita, ja tulos­vas­tuul­lisuus ja “vastik­keel­lisuus” näkyvät täällä. Opintojen etene­mistä seurataan, ja talou­del­linen tuki on siitä riippu­vaista. Opintojen tulisi edetä ja tavoit­teena on valmistua entistä lyhem­mässä ajassa. Opiske­li­joita patis­tetaan menemään nopeasti eteenpäin elämässä: siinä ei ole silloin paljon aikaa pulmille ja huolille.

Ammat­tiop­pi­lai­tok­sessa asiak­kuuksien kestot vaihte­levat, osa kestää jopa kolme vuotta. Kuraat­torin työ on rinnalla kulke­mista ja tukea erilai­sissa arkeen liitty­vissä pulmissa. Yhteistyö paikka­kunnan palve­lu­jär­jes­telmän kanssa on tiivistä, moniam­ma­til­linen verkos­to­yh­teistyö on Ulkuniemen mukaan vuosi vuodelta lisään­tynyt.

– Opiske­lu­ter­vey­den­huolto, mielen­terveys ja päihde­pal­velut ovat olennainen osa verkostoja. Lisäksi opiske­li­joiden perheet ovat tärkeässä roolissa.

Hektisessä työssä tulee päivittäin eteen tilanteita, joita on vaikea ennakoida.

– Oppilas ja opiske­li­ja­huol­to­laissa koros­tetaan ehkäi­sevää ja varhaista puuttu­mista. Koko oppilai­to­syh­teisöä tukeva yhtei­söl­linen opiske­lu­huolto on silloin merkit­tä­vässä roolissa.

– Tärkeää on, että huolen herätessä huolen aihe otetaan puheeksi. Se on mielestäni opiske­lijan etu. Silloin on tärkeää tietää, kenen tehtäviin kuuluu mikäkin asia ja mikä marssi järjestys on.

Kuraat­torit pysyvät koululla

Lapin ammat­tio­pis­tolla on opiske­lu­huollon moniam­ma­til­linen ohjaus­ryhmä toiminut jo pitkään. Kokoon­tu­misia opiske­li­ja­huol­to­työ­ryhmän kanssa on pidetty säännöl­li­sesti jo ennen uuden lain voimaan tuloa. Yhteistyö opiske­lu­ter­vey­den­hoi­tajien kanssa on tiivistä, ja tapaa­misia on viikoittain.

– Me olemme koululla helposti tavoi­tet­ta­vissa ja se on hyvä, sillä kasvo­tusten kohtaa­minen on tärkeää, kertoo Maarit Ulkuniemi.

Rovaniemen kaupunki on ostanut kuraat­to­reiden palvelut koulu­tus­kun­tayh­ty­mältä 1.8.2014 jälkeen. Nyt on meneillään liikkeen­luo­vu­tus­pro­sessi, jonka jälkeen kuraat­torit siirtyvät 1.1.2016 kaupungin työnte­ki­jöiksi. Suunni­telmien mukaan kuraat­torit pysyvät kouluilla ja ovat jatkos­sakin helposti tavat­ta­vissa.

– Tässä työssä tarvitaan jousta­vuutta. Oppi lasta voidaan tavata niin koululla kuin hänen asunnol­laankin. Asioita ei aina voida hoitaa koulun seinien sisällä, vaan tilanteet vaativat usein välitöntä toimintaa.

– Voi olla sellainen pulma­ti­lanne, että pitää lähteä heti, hakea työpari ja mennä opiske­lijan luo, tai mennä hänen kanssaan tervey­den­huollon palve­luihin. Lasten­suo­je­lu­huolet ovat meillä lisään­tyneet aivan selvästi sen viiden vuoden aikana, minkä olen ollut näissä tehtä­vissä.

Suuri hyöty työssä jaksa­miseen koituu Ulkuniemen mukaan yhtei­sistä palave­reista oman ammat­ti­ryhmän kanssa. Yhteistyö niin oppilai­toksen sisällä kuin opiske­lijan tukiver­kos­tojen kanssa antaa voimia.

– Työtä ja suunnit­telua tarvitaan vielä paljon, että tämä uusi laki saadaan toimimaan arjen tilan­teissa. On myös pohdittava, miten painopiste saadaan siirre­tyksi entistä enemmän ehkäi­sevään työhön, kuten lainlaa­tijan ajatus on ollut, sanoo Ulkuniemi.

Riitta Ahonen