Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei näytä ollenkaan huonolta. Päinvastoin se selkiyttää ja jämäköittää kuraattorin roolia koulumaailmassa, sanoo kuraattori Maarit Ulkuniemi.

 

Kuraat­tori Maar­it Ulku­nie­mi työsken­telee neljän kol­le­gansa kanssa Lapin ammat­tiopis­tossa Rovaniemel­lä. Lapin ammat­tiopis­to on suurin Rovaniemen koulu­tuskun­tay­htymän kolmes­ta ammatil­lis­es­ta oppi­laitok­ses­ta. Ammat­tiopis­tossa voi opiskel­la ja han­kkia ammatil­lista perus ja aikuisk­oulu­tus­ta niin oppi­laitok­ses­sa kuin oppisopimuk­sel­la kaikil­la koulu­tusa­loil­la luku­un otta­mat­ta liikun­ta-alaa ja matkailu, rav­it­semis ja talousalaa.

Ammat­tiopis­to toimii maanti­eteel­lis­es­ti laa­jasti alueel­la. Toimip­is­teitä on viidel­lä eri paikkakun­nal­la Lapis­sa: Kemi­järvel­lä, Kit­tilässä, Ran­u­al­la, Rovaniemel­lä ja Sodankylässä. Aikuisk­oulu­tus­ta on lisäk­si tar­jol­la myös muil­la paikkakun­nil­la Pohjois­Suomes­sa.

Ammat­tiopis­tossa opiskelee vuosit­tain noin 5 500 opiske­li­jaa. Heistä 2 600 on ammatil­lises­sa perusk­oulu­tuk­ses­sa, 1 400 ammatil­lises­sa aikuisk­oulu­tuk­ses­sa ja yli 400 oppisopimusk­oulu­tuk­sel­la.

Rovaniemellä ennakoitiin

Oppi­las ja opiske­li­jalain tul­tua voimaan kun­nal­la tulee olla tar­jol­la sen alueel­la sijait­se­vien oppi­laitosten opiske­li­joille kuraat­torin ja vas­taa­van kuraat­torin sekä opiskeluhuol­lon psykologi­palve­lut.

Kuraattori ja psykologipalveluita tulee olla tarjolla esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen asti.

Palvelu­iden tar­joamises­sa on määräaiko­ja. Oppi­laan on päästävä keskustele­maan kuraat­torin kanssa viimeistään seit­semän­tenä oppi­laitok­sen työpäivänä sen jäl­keen, kun hän on pyytänyt tapaamista. Kiireel­li­sis­sä tapauk­sis­sa mah­dol­lisu­us keskustelu­un on jär­jestet­tävä samana tai seu­raa­vana työpäivänä. Jos tarve on, palvelui­ta on määräa­jas­sa jär­jestet­tävä myös muun henkilön kuin oppi­laan yhtey­de­no­ton perus­teel­la.

Rovaniemel­lä kuraat­tori­ti­lanne on ollut hyvä jo het­ken aikaa, sil­lä kuraat­tor­i­työtä oli jär­jestet­ty ennakoivasti jo etukä­teen ennen lakia oppi­las ja opiske­li­jahuol­losta. Reipas vuosi sit­ten, viime vuo­den eloku­un alus­sa voimaan tul­lut laki on otet­tu tyy­tyväisin mielin vas­taan sik­sikin, että laki on vahvis­tanut kuraat­tor­i­työtä.

– Jos kuraat­torin työ on jos­sain vai­heessa ehkä ollut joka paikan höylänä olemista, on nyt kuraat­torin asiantun­ti­ju­udel­la selkeästi oma tila kouluy­hteisössä, sanoo Maar­it Ulku­nie­mi.

– Olemme kol­le­goiden kesken hyvin pitkälle yhtä mieltä myös siitä, että laki on selki­in­nyt­tänyt ja jämäköit­tänyt kuraat­torin roo­lia ja tehtävänku­vaa.­ Samoin kuraat­tor­i­työhön tul­lut kelpoisu­us­vaa­timusten täs­men­nys suun­taa tehokkaasti työn sisältöä, Ulku­nie­mi toteaa.

Tämä on kaik­ki ollut lain­laati­jan tarkoi­tus. Voimas­sa ole­van oppi­las ja opiske­li­jahuolto­lain mukaan jokaises­sa oppi­laitok­ses­sa on olta­va sosi­aal­i­työn­tek­i­jän kelpoisu­u­den omaa­va vas­taa­va kuraat­tori. Kuraat­torin tehtävän kelpoisu­us on sosiono­mi (AMK) ‑tutk­in­to.

Nimik­keet eivät ole hier­arkkisia. Työ­nan­ta­jil­la ja kun­nil­la on vas­tuu arvioi­da, mil­laisi­in tarpeisi­in kuraat­tori­palvelui­ta tarvi­taan ja mil­laista koulu­tus­ta kuraat­tori­palvelu­iden tehtävistä suo­ri­u­tu­miseen vaa­di­taan. Ulku­nie­mi on yhteiskun­tati­etei­den mais­teri, pääaineenaan hän opiske­li sosi­aal­i­työtä.

Myön­teisiä puo­lia Ulku­niemen mielestä on sekin, että laki antoi evästys­tä doku­men­toin­ti­in. Ammat­ti­Au­ra-opiske­li­jati­eto­jär­jestelmän käyt­töönot­to on koet­tu hyödyl­lisek­si, joskin se tietysti aiheut­taa lisä­työtä.

Aikaisemmin meillä ei ole ollut yhtenäistä kirjaamis-

järjestelmää.

–  Nyt opiske­li­jati­eto­jär­jestelmään doku­men­toidaan opiske­li­joiden käyn­nit ja yhteis­es­ti asete­tut tavoit­teet. Opiske­li­jati­eto­jär­jestelmästä saa seu­ran­tati­etoa siitä, minkälaisi­in asioi­hin työ pain­ot­tuu. Tämä aut­taa yhteisöl­lisen opiskeluhuol­lon suun­nit­telus­sa.

Huolen aihe puheeksi

Ulku­nie­mi on työsken­nel­lyt viisi vuot­ta Lapin ammat­tiopis­tossa. Työt eivät hänestä ole niinkään lisään­tyneet viime vuosi­na, vaan tilanteet ovat muut­tuneet vaa­tivim­mik­si. Koulu ei ole irralli­nen saareke muus­ta yhteiskun­nas­ta.

– Yhteiskun­nan ongel­mat hei­jas­tu­vat vääjäämät­tä tänne. Opiske­li­joiden ongelmi­in ei aina löy­dy selkeitä ratkaisu­ja, eikä myön­teiseen lop­putule­maan pääsy ole yksin mei­dän käsis­sämme, sanoo Ulku­nie­mi.

– Opiske­li­jat kohtaa­vat monia haastei­ta, ja tulos­vas­tu­ullisu­us ja “vastik­keel­lisu­us” näkyvät tääl­lä. Opin­to­jen eten­e­mistä seu­rataan, ja taloudelli­nen tuki on siitä riip­pu­vaista. Opin­to­jen tulisi ede­tä ja tavoit­teena on valmis­tua entistä lyhem­mässä ajas­sa. Opiske­li­joi­ta patis­te­taan men­emään nopeasti eteen­päin elämässä: siinä ei ole sil­loin paljon aikaa pul­mille ja huo­lille.

Ammat­tiop­pi­laitok­ses­sa asi­akkuuk­sien kestot vai­htel­e­vat, osa kestää jopa kolme vuot­ta. Kuraat­torin työ on rin­nal­la kulkemista ja tukea eri­lai­sis­sa arkeen liit­tyvis­sä pul­mis­sa. Yhteistyö paikkakun­nan palvelu­jär­jestelmän kanssa on tiivistä, moni­ammatill­i­nen verkos­toy­hteistyö on Ulku­niemen mukaan vuosi vuodelta lisään­tynyt.

– Opiske­luter­vey­den­huolto, mie­len­ter­veys ja päi­hde­palve­lut ovat olen­nainen osa verkos­to­ja. Lisäk­si opiske­li­joiden per­heet ovat tärkeässä roolis­sa.

Hektisessä työssä tulee päivittäin eteen tilanteita, joita on vaikea ennakoida.

– Oppi­las ja opiske­li­jahuolto­lais­sa koroste­taan ehkäi­sevää ja varhaista puut­tumista. Koko oppi­laitosy­hteisöä tuke­va yhteisölli­nen opiskeluhuolto on sil­loin merkit­tävässä roolis­sa.

– Tärkeää on, että huolen herätessä huolen aihe ote­taan puheek­si. Se on mielestäni opiske­li­jan etu. Sil­loin on tärkeää tietää, kenen tehtävi­in kuu­luu mikäkin asia ja mikä marssi järjestys on.

Kuraattorit pysyvät koululla

Lapin ammat­tiopis­tol­la on opiskeluhuol­lon moni­ammatill­i­nen ohjaus­ryh­mä toimin­ut jo pitkään. Kokoon­tu­misia opiske­li­jahuolto­työryh­män kanssa on pidet­ty sään­nöl­lis­es­ti jo ennen uuden lain voimaan tuloa. Yhteistyö opiske­luter­vey­den­hoita­jien kanssa on tiivistä, ja tapaamisia on viikoit­tain.

– Me olemme koul­ul­la hel­posti tavoitet­tavis­sa ja se on hyvä, sil­lä kasvo­tusten kohtaami­nen on tärkeää, ker­too Maar­it Ulku­nie­mi.

Rovaniemen kaupun­ki on ostanut kuraat­tor­ei­den palve­lut koulu­tuskun­tay­htymältä 1.8.2014 jäl­keen. Nyt on meneil­lään liik­keen­lu­ovu­tus­pros­es­si, jon­ka jäl­keen kuraat­torit siir­tyvät 1.1.2016 kaupun­gin työn­tek­i­jöik­si. Suun­nitelmien mukaan kuraat­torit pysyvät kouluil­la ja ovat jatkos­sakin hel­posti tavat­tavis­sa.

– Tässä työssä tarvi­taan jous­tavu­ut­ta. Oppi las­ta voidaan tava­ta niin koul­ul­la kuin hänen asun­nol­laankin. Asioi­ta ei aina voi­da hoitaa koulun seinien sisäl­lä, vaan tilanteet vaa­ti­vat usein väl­itön­tä toim­intaa.

– Voi olla sel­l­ainen pul­mati­lanne, että pitää lähteä heti, hakea työ­pari ja men­nä opiske­li­jan luo, tai men­nä hänen kanssaan ter­vey­den­huol­lon palvelui­hin. Las­ten­suo­jeluhuo­let ovat meil­lä lisään­tyneet aivan selvästi sen viiden vuo­den aikana, minkä olen ollut näis­sä tehtävis­sä.

Suuri hyö­ty työssä jak­samiseen koituu Ulku­niemen mukaan yhtei­sistä palavereista oman ammat­tiryh­män kanssa. Yhteistyö niin oppi­laitok­sen sisäl­lä kuin opiske­li­jan tukiverkos­to­jen kanssa antaa voimia.

– Työtä ja suun­nit­telua tarvi­taan vielä paljon, että tämä uusi laki saadaan toim­i­maan arjen tilanteis­sa. On myös pohdit­ta­va, miten pain­opiste saadaan siir­re­tyk­si entistä enem­män ehkäi­sevään työhön, kuten lain­laati­jan aja­tus on ollut, sanoo Ulku­nie­mi.

Riit­ta Aho­nen