Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei näytä ollenkaan huonolta. Päinvastoin se selkiyttää ja jämäköittää kuraattorin roolia koulumaailmassa, sanoo kuraattori Maarit Ulkuniemi.

 

Kuraat­tori Maarit Ulkuniemi työs­ken­te­lee nel­jän kol­le­gansa kanssa Lapin ammat­tio­pis­tossa Rovaniemellä. Lapin ammat­tio­pisto on suu­rin Rovaniemen kou­lu­tus­kun­tayh­ty­män kol­mesta amma­til­li­sesta oppi­lai­tok­sesta. Ammattiopistossa voi opis­kella ja hank­kia amma­til­lista perus ja aikuis­kou­lu­tusta niin oppi­lai­tok­sessa kuin oppi­so­pi­muk­sella kai­killa kou­lu­tus­aloilla lukuun otta­matta lii­kunta-alaa ja mat­kailu, ravit­se­mis ja talousalaa.

Ammattiopisto toi­mii maan­tie­teel­li­sesti laa­jasti alu­eella. Toimipisteitä on vii­dellä eri paik­ka­kun­nalla Lapissa: Kemijärvellä, Kittilässä, Ranualla, Rovaniemellä ja Sodankylässä. Aikuiskoulutusta on lisäksi tar­jolla myös muilla paik­ka­kun­nilla PohjoisSuomessa.

Ammattiopistossa opis­ke­lee vuo­sit­tain noin 5 500 opis­ke­li­jaa. Heistä 2 600 on amma­til­li­sessa perus­kou­lu­tuk­sessa, 1 400 amma­til­li­sessa aikuis­kou­lu­tuk­sessa ja yli 400 oppisopimuskoulutuksella.

Rovaniemellä ennakoitiin

Oppilas ja opis­ke­li­ja­lain tul­tua voi­maan kun­nalla tulee olla tar­jolla sen alu­eella sijait­se­vien oppi­lai­tos­ten opis­ke­li­joille kuraat­to­rin ja vas­taa­van kuraat­to­rin sekä opis­ke­lu­huol­lon psykologipalvelut. 

Kuraattori ja psykologipalveluita tulee olla tarjolla esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen asti.

Palveluiden tar­joa­mi­sessa on mää­rä­ai­koja. Oppilaan on pääs­tävä kes­kus­te­le­maan kuraat­to­rin kanssa vii­meis­tään seit­se­män­tenä oppi­lai­tok­sen työ­päi­vänä sen jäl­keen, kun hän on pyy­tä­nyt tapaa­mista. Kiireellisissä tapauk­sissa mah­dol­li­suus kes­kus­te­luun on jär­jes­tet­tävä samana tai seu­raa­vana työ­päi­vänä. Jos tarve on, pal­ve­luita on mää­rä­ajassa jär­jes­tet­tävä myös muun hen­ki­lön kuin oppi­laan yhtey­den­o­ton perusteella.

Rovaniemellä kuraat­to­ri­ti­lanne on ollut hyvä jo het­ken aikaa, sillä kuraat­to­ri­työtä oli jär­jes­tetty enna­koi­vasti jo etu­kä­teen ennen lakia oppi­las ja opis­ke­li­ja­huol­losta. Reipas vuosi sit­ten, viime vuo­den elo­kuun alussa voi­maan tul­lut laki on otettu tyy­ty­väi­sin mie­lin vas­taan sik­si­kin, että laki on vah­vis­ta­nut kuraattorityötä.

– Jos kuraat­to­rin työ on jos­sain vai­heessa ehkä ollut joka pai­kan höy­länä ole­mista, on nyt kuraat­to­rin asian­tun­ti­juu­della sel­keästi oma tila kou­lu­yh­tei­sössä, sanoo Maarit Ulkuniemi.

– Olemme kol­le­goi­den kes­ken hyvin pit­källe yhtä mieltä myös siitä, että laki on sel­kiin­nyt­tä­nyt ja jämä­köit­tä­nyt kuraat­to­rin roo­lia ja teh­tä­vän­ku­vaa.­ Samoin kuraat­to­ri­työ­hön tul­lut kel­poi­suus­vaa­ti­mus­ten täs­men­nys suun­taa tehok­kaasti työn sisäl­töä, Ulkuniemi toteaa.

Tämä on kaikki ollut lain­laa­ti­jan tar­koi­tus. Voimassa ole­van oppi­las ja opis­ke­li­ja­huol­to­lain mukaan jokai­sessa oppi­lai­tok­sessa on oltava sosi­aa­li­työn­te­ki­jän kel­poi­suu­den omaava vas­taava kuraat­tori. Kuraattorin teh­tä­vän kel­poi­suus on sosio­nomi (AMK) ‑tut­kinto.

Nimikkeet eivät ole hie­rark­ki­sia. Työnantajilla ja kun­nilla on vas­tuu arvioida, mil­lai­siin tar­pei­siin kuraat­to­ri­pal­ve­luita tar­vi­taan ja mil­laista kou­lu­tusta kuraat­to­ri­pal­ve­lui­den teh­tä­vistä suo­riu­tu­mi­seen vaa­di­taan. Ulkuniemi on yhteis­kun­ta­tie­tei­den mais­teri, pää­ai­nee­naan hän opis­keli sosiaalityötä.

Myönteisiä puo­lia Ulkuniemen mie­lestä on sekin, että laki antoi eväs­tystä doku­men­toin­tiin. AmmattiAura-opis­ke­li­ja­tie­to­jär­jes­tel­män käyt­töön­otto on koettu hyö­dyl­li­seksi, jos­kin se tie­tysti aiheut­taa lisätyötä.

Aikaisemmin meillä ei ole ollut yhtenäistä kirjaamis-

järjestelmää.

–  Nyt opis­ke­li­ja­tie­to­jär­jes­tel­mään doku­men­toi­daan opis­ke­li­joi­den käyn­nit ja yhtei­sesti ase­te­tut tavoit­teet. Opiskelijatietojärjestelmästä saa seu­ran­ta­tie­toa siitä, min­kä­lai­siin asioi­hin työ pai­not­tuu. Tämä aut­taa yhtei­söl­li­sen opis­ke­lu­huol­lon suunnittelussa.

Huolen aihe puheeksi

Ulkuniemi on työs­ken­nel­lyt viisi vuotta Lapin ammat­tio­pis­tossa. Työt eivät hänestä ole niin­kään lisään­ty­neet viime vuo­sina, vaan tilan­teet ovat muut­tu­neet vaa­ti­vim­miksi. Koulu ei ole irral­li­nen saa­reke muusta yhteiskunnasta.

– Yhteiskunnan ongel­mat hei­jas­tu­vat vää­jää­mättä tänne. Opiskelijoiden ongel­miin ei aina löydy sel­keitä rat­kai­suja, eikä myön­tei­seen lop­pu­tu­le­maan pääsy ole yksin mei­dän käsis­sämme, sanoo Ulkuniemi.

– Opiskelijat koh­taa­vat monia haas­teita, ja tulos­vas­tuul­li­suus ja “vas­tik­keel­li­suus” näky­vät täällä. Opintojen ete­ne­mistä seu­ra­taan, ja talou­del­li­nen tuki on siitä riip­pu­vaista. Opintojen tulisi edetä ja tavoit­teena on val­mis­tua entistä lyhem­mässä ajassa. Opiskelijoita patis­te­taan mene­mään nopeasti eteen­päin elä­mässä: siinä ei ole sil­loin pal­jon aikaa pul­mille ja huolille.

Ammattioppilaitoksessa asiak­kuuk­sien kes­tot vaih­te­le­vat, osa kes­tää jopa kolme vuotta. Kuraattorin työ on rin­nalla kul­ke­mista ja tukea eri­lai­sissa arkeen liit­ty­vissä pul­missa. Yhteistyö paik­ka­kun­nan pal­ve­lu­jär­jes­tel­män kanssa on tii­vistä, moniam­ma­til­li­nen ver­kos­to­yh­teis­työ on Ulkuniemen mukaan vuosi vuo­delta lisääntynyt.

– Opiskeluterveydenhuolto, mie­len­ter­veys ja päih­de­pal­ve­lut ovat olen­nai­nen osa ver­kos­toja. Lisäksi opis­ke­li­joi­den per­heet ovat tär­keässä roolissa.

Hektisessä työssä tulee päivittäin eteen tilanteita, joita on vaikea ennakoida.

– Oppilas ja opis­ke­li­ja­huol­to­laissa koros­te­taan ehkäi­se­vää ja var­haista puut­tu­mista. Koko oppi­lai­to­syh­tei­söä tukeva yhtei­söl­li­nen opis­ke­lu­huolto on sil­loin mer­kit­tä­vässä roolissa.

– Tärkeää on, että huo­len herä­tessä huo­len aihe ote­taan puheeksi. Se on mie­les­täni opis­ke­li­jan etu. Silloin on tär­keää tie­tää, kenen teh­tä­viin kuu­luu mikä­kin asia ja mikä marssi jär­jes­tys on.

Kuraattorit pysyvät koululla

Lapin ammat­tio­pis­tolla on opis­ke­lu­huol­lon moniam­ma­til­li­nen ohjaus­ryhmä toi­mi­nut jo pit­kään. Kokoontumisia opis­ke­li­ja­huol­to­työ­ryh­män kanssa on pidetty sään­nöl­li­sesti jo ennen uuden lain voi­maan tuloa. Yhteistyö opis­ke­lu­ter­vey­den­hoi­ta­jien kanssa on tii­vistä, ja tapaa­mi­sia on viikoittain.

– Me olemme kou­lulla hel­posti tavoi­tet­ta­vissa ja se on hyvä, sillä kas­vo­tus­ten koh­taa­mi­nen on tär­keää, ker­too Maarit Ulkuniemi.

Rovaniemen kau­punki on osta­nut kuraat­to­rei­den pal­ve­lut kou­lu­tus­kun­tayh­ty­mältä 1.8.2014 jäl­keen. Nyt on meneil­lään liik­keen­luo­vu­tus­pro­sessi, jonka jäl­keen kuraat­to­rit siir­ty­vät 1.1.2016 kau­pun­gin työn­te­ki­jöiksi. Suunnitelmien mukaan kuraat­to­rit pysy­vät kou­luilla ja ovat jat­kos­sa­kin hel­posti tavattavissa.

– Tässä työssä tar­vi­taan jous­ta­vuutta. Oppi lasta voi­daan tavata niin kou­lulla kuin hänen asun­nol­laan­kin. Asioita ei aina voida hoi­taa kou­lun sei­nien sisällä, vaan tilan­teet vaa­ti­vat usein väli­töntä toimintaa.

– Voi olla sel­lai­nen pul­ma­ti­lanne, että pitää läh­teä heti, hakea työ­pari ja mennä opis­ke­li­jan luo, tai mennä hänen kans­saan ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­hin. Lastensuojeluhuolet ovat meillä lisään­ty­neet aivan sel­västi sen vii­den vuo­den aikana, minkä olen ollut näissä tehtävissä.

Suuri hyöty työssä jak­sa­mi­seen koi­tuu Ulkuniemen mukaan yhtei­sistä pala­ve­reista oman ammat­ti­ryh­män kanssa. Yhteistyö niin oppi­lai­tok­sen sisällä kuin opis­ke­li­jan tuki­ver­kos­to­jen kanssa antaa voimia.

– Työtä ja suun­nit­te­lua tar­vi­taan vielä pal­jon, että tämä uusi laki saa­daan toi­mi­maan arjen tilan­teissa. On myös poh­dit­tava, miten pain­opiste saa­daan siir­re­tyksi entistä enem­män ehkäi­se­vään työ­hön, kuten lain­laa­ti­jan aja­tus on ollut, sanoo Ulkuniemi.

Riitta Ahonen