Opintovapaalle?

Jos lain ehdot täyttyvät, opintovapaa on pakko myöntää.

Tekisikö mieli opiskella lisää ja kehittää omaa osaamista ja ammattitaitoa? Sopimusasiantuntija Tiia Oksanen Talentiasta kehottaa rohkeasti selvittämään, voiko opintoihin saada opintovapaata.

Työnantajan on annettava opintovapaata, jos opinnot täyttävät opintovapaalain edellytykset.

Työntekijällä on oikeus saada opintovapaata enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana, mikäli palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden.

Opintovapaata voi saada enintään viisi päivää, mikäli palvelussuhde on yhdessä tai useammassa jaksossa kestänyt vähintään kolme kuukautta.

Opintoihin on mahdollista saada aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastolta. Oikeus aikuiskoulutustukeen riippuu työhistorian pituudesta sekä opintojen luonteesta. Ehdot kannattaa tarkistaa Työllisyysrahastosta.

Opintojen ei tarvitse liittyä alaan, jolla työskentelee, eikä opintojen tarvitse miellyttää työnantajaa. Esimerkiksi sosionomi voi lähteä opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi tai vaikka luomuviljelyä, jos se kiinnostaa opiskelijaa itseään.

Oksanen on nähnyt tilanteita, joissa työnantaja on kieltänyt opintovapaan. Työnantaja ei välttämättä tiedä, että lain mukaan vapaata pitää aina antaa, jos opinnot täyttävät lain edellytykset.

– Jos työtilanne on mahdoton, työnantaja voi pyytää siirtämään opintojen aloittamista, mutta tällöinkään syynä ei voi pelkästään olla, että sijaista on vaikea saada, Oksanen kertoo.

Asiat voi aina sopia

Opintovapaata pitää hakea 45 päivää ennen halutun vapaan alkamista. Jos saa peruutuspaikan, opintovapaata ei ehdi hakea määräajassa. Oksanen toivoo työnantajalta silloin joustoa.

– Asiat voi aina sopia. Esimerkiksi lomapäiviä voi sijoittaa ennen opintovapaata. Niin työntekijä pääsee aloittamaan opinnot yhtä aikaa kuin muut opiskelijat.

Opintojen ei tarvitse liittyä alaan, jolla työskentelee.

Varhaiskasvatuksen opettaja Piia Nurminen tarvitsi Oksanen apua, jotta hän pääsi jatkamaan YAMK-opintojaan.

– Olin hoitovapaalla, kun sain opiskelupaikan. Hoitovapaani muutettiin opintovapaaksi. Se kesti puoli vuotta eli helmikuun loppuun asti. Pyysin jatkoa, mutta esihenkilö sanoi ei. Olisi pitänyt palata töihin.

Nurminen mietti jo, että hän palaa hoitovapaalle tai eroaa työstä ja opiskelee opintotuella. Se olisi merkinnyt tulojen putoamista puoleen. Käteen olisi jäänyt 800 euron sijasta 350 euroa.

– Tiia otti asiassa ohjakset ja piti huolen, että kaikki meni niin kuin piti. Oli kiva saada avuksi ulkopuolinen, joka oli minun puolellani. Itsellä oli tunteet niin mukana.

Asia vaati neuvotteluja, sillä Nurminen haki opintovapaata myöhässä. Sopimusasiantuntijana Oksasen työhön kuuluu auttaa Talentian jäseniä neuvotteluissa ja saatavien perimisessä. Lisäksi hän valvoo, että työntekijän oikeudet toteutuvat.

Myöhässä hakeminen ei kumoa oikeutta saada opintovapaata. Sen alkua voi siirtää niin, että hakemisesta tulee se 45 päivää. Nurminen sai lopulta opintovapaan, ja se alkoi toivottuun aikaan.

– Päiväkodin johtajan esihenkilö ymmärsi, ettei Piian kannata palata töihin kahdeksi viikoksi pitkän poissaolon jälkeen, Oksanen sanoo.

Jaana Laitinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *