Jos lain ehdot täyttyvät, opintovapaa on pakko myöntää.

 

 

Teki­sikö mieli opis­kella lisää ja kehit­tää omaa osaa­mista ja ammat­ti­tai­toa? Sopimusasiantuntija Tiia Oksanen Talentiasta kehot­taa roh­keasti sel­vit­tä­mään, voiko opin­toi­hin saada opintovapaata.

Työnantajan on annet­tava opin­to­va­paata, jos opin­not täyt­tä­vät opin­to­va­paa­lain edellytykset.

Työntekijällä on oikeus saada opin­to­va­paata enin­tään kaksi vuotta vii­den vuo­den aikana, mikäli pal­ve­lus­suhde samaan työ­nan­ta­jaan on kes­tä­nyt yhdessä tai useam­massa jak­sossa vähin­tään vuoden.

Opintovapaata voi saada enin­tään viisi päi­vää, mikäli pal­ve­lus­suhde on yhdessä tai useam­massa jak­sossa kes­tä­nyt vähin­tään kolme kuukautta.

Opintoihin on mah­dol­lista saada aikuis­kou­lu­tus­tu­kea Työllisyysrahastolta. Oikeus aikuis­kou­lu­tus­tu­keen riip­puu työ­his­to­rian pituu­desta sekä opin­to­jen luon­teesta. Ehdot kan­nat­taa tar­kis­taa Työllisyysrahastosta.

Opintojen ei tar­vitse liit­tyä alaan, jolla työs­ken­te­lee, eikä opin­to­jen tar­vitse miel­lyt­tää työ­nan­ta­jaa. Esimerkiksi sosio­nomi voi läh­teä opis­ke­le­maan sosi­aa­li­työn­te­ki­jäksi tai vaikka luo­mu­vil­je­lyä, jos se kiin­nos­taa opis­ke­li­jaa itseään.

Oksanen on näh­nyt tilan­teita, joissa työ­nan­taja on kiel­tä­nyt opin­to­va­paan. Työnantaja ei vält­tä­mättä tiedä, että lain mukaan vapaata pitää aina antaa, jos opin­not täyt­tä­vät lain edellytykset.

– Jos työ­ti­lanne on mah­do­ton, työ­nan­taja voi pyy­tää siir­tä­mään opin­to­jen aloit­ta­mista, mutta täl­löin­kään syynä ei voi pel­käs­tään olla, että sijaista on vai­kea saada, Oksanen kertoo.

Asiat voi aina sopia

Opintovapaata pitää hakea 45 päi­vää ennen halu­tun vapaan alka­mista. Jos saa peruu­tus­pai­kan, opin­to­va­paata ei ehdi hakea mää­rä­ajassa. Oksanen toi­voo työ­nan­ta­jalta sil­loin joustoa.

– Asiat voi aina sopia. Esimerkiksi loma­päi­viä voi sijoit­taa ennen opin­to­va­paata. Niin työn­te­kijä pää­see aloit­ta­maan opin­not yhtä aikaa kuin muut opiskelijat.

Opintojen ei tarvitse liittyä alaan, jolla työskentelee.

Varhaiskasvatuksen opet­taja Piia Nurminen tar­vitsi Oksanen apua, jotta hän pääsi jat­ka­maan YAMK-opintojaan.

– Olin hoi­to­va­paalla, kun sain opis­ke­lu­pai­kan. Hoitovapaani muu­tet­tiin opin­to­va­paaksi. Se kesti puoli vuotta eli hel­mi­kuun lop­puun asti. Pyysin jat­koa, mutta esi­hen­kilö sanoi ei. Olisi pitä­nyt palata töihin.

Nurminen mietti jo, että hän palaa hoi­to­va­paalle tai eroaa työstä ja opis­ke­lee opin­to­tuella. Se olisi mer­kin­nyt tulo­jen putoa­mista puo­leen. Käteen olisi jää­nyt 800 euron sijasta 350 euroa.

– Tiia otti asiassa ohjak­set ja piti huo­len, että kaikki meni niin kuin piti. Oli kiva saada avuksi ulko­puo­li­nen, joka oli minun puo­lel­lani. Itsellä oli tun­teet niin mukana.

Asia vaati neu­vot­te­luja, sillä Nurminen haki opin­to­va­paata myö­hässä. Sopimusasiantuntijana Oksasen työ­hön kuu­luu aut­taa Talentian jäse­niä neu­vot­te­luissa ja saa­ta­vien peri­mi­sessä. Lisäksi hän val­voo, että työn­te­ki­jän oikeu­det toteutuvat.

Myöhässä hake­mi­nen ei kumoa oikeutta saada opin­to­va­paata. Sen alkua voi siir­tää niin, että hake­mi­sesta tulee se 45 päi­vää. Nurminen sai lopulta opin­to­va­paan, ja se alkoi toi­vot­tuun aikaan.

– Päiväkodin joh­ta­jan esi­hen­kilö ymmärsi, ettei Piian kan­nata palata töi­hin kah­deksi vii­koksi pit­kän pois­sao­lon jäl­keen, Oksanen sanoo.

Jaana Laitinen