Onko sinun päiväkotisi imetysmyönteinen vai vihjaillaanko teillä äidille tai lapselle, että päiväkodin alkaessa imetyksen voisi lopettaa.

 

Imetyk­sen tuki ry kou­lu­tus­koor­di­naat­to­rin, kätilö Niina Mäki­sen mukaan näin­kin tapah­tuu, mutta onneksi monissa päi­vä­ko­deissa ime­tyk­seen suh­tau­du­taan luon­te­vasti ja ymmär­re­tään sen arvo.

Jot­kut äidit ovat ker­to­neet, kuinka ilta­päi­vän hek­ti­nen lap­sen haku­ti­lanne saa­daan rau­hoi­te­tuksi, kun lapsi pää­see het­keksi rin­nalle ja päi­vän kuu­lu­mi­set voi­daan vaih­taa rau­hassa ime­tyk­sen lomassa, sanoo Mäki­nen.

Imetysmyönteisyys syntyy sallivista asenteista

Päi­vä­hoi­don hen­ki­lö­kunta voi kas­va­tus­kump­pa­nuu­den hen­gessä osoit­taa arvos­ta­vansa ime­tystä ja hyväk­syä per­heen valin­nat.

Kun van­hem­pien kanssa puhu­taan päi­vä­ko­dissa ole­van lap­sen isoista ja pie­nistä asioista, voi ottaa puheeksi sen­kin, että mitä mai­toa lapsi juo. Toi­saalta kaikki äidit eivät edes tuo aktii­vi­sesti päi­vä­ko­din tie­toon, että lasta ime­te­tään, ker­too Niina Mäki­nen.

Imetyksellä on monia myönteisiä lapsen ja äidin terveydelle ja hyvinvoinnille.

Sekin on hai­vattu, ettei lap­silla ole kiel­tei­siä asen­teita niitä lap­sia koh­taan, joita ime­te­tään.

Lap­set suh­tau­tu­vat ime­tyk­seen hyvin luon­te­vasti. Ime­tys voi myös iha­nasti siir­tyä aiheena las­ten leik­kei­hin.

Imetys hoitaa äitiä ja lasta

Suo­messa suo­si­tel­laan täy­si­me­tystä kuu­den kuu­kau­den ikään asti ja osit­taista ime­tystä kiin­tei­den ruo­kien rin­nalla vähin­tään yhden vuo­den ikään asti. Maa­il­man ter­veys­jär­jestö WHO suo­sit­te­lee, että ime­tystä jat­ket­tai­siin kiin­tei­den ruo­kien ohella aina­kin kak­si­vuo­ti­aaksi saakka. Suo­messa yli yksi­vuo­tiai­den ime­tystä kut­su­taan taa­pe­roi­me­tyk­seksi.

Ime­tyk­sellä on monia myön­tei­siä lap­sen ja äidin ter­vey­delle ja hyvin­voin­nille.

Tut­ki­muk­sista tie­de­tään, että pit­kään ime­te­tyt lap­set sai­ras­ta­vat vähem­män tai sai­rau­det tule­vat lie­vem­pinä. Tällä on iso mer­ki­tys, jotta lap­set voi­vat olla päi­vä­ko­dissa eikä van­hem­mille tule las­ten sai­ras­taessa pois­sao­loja työstä, ker­too Mäki­nen

Äidin­mai­don koos­tu­mus muut­tuu lap­sen kas­vaessa. Vanha usko­mus, että äidin­maito muut­tuisi ”vesi­lit­kuksi” pit­kään ime­tet­täessä ei pidä paik­kaansa, vaan se on päin­vas­toin koos­tu­muk­sel­taan hyvin ravin­to­ri­kasta.

Jo muu­tama ime­tys­kerta päi­vässä kat­taa kol­mas­osan taa­pe­roi­käi­sen lap­sen päi­vit­täi­sestä ravin­non­tar­peesta ja 40 pro­sent­tia A- ja D‑vitamiinien tar­peesta.

Ime­tys tukee lap­sen puheen kehit­ty­mistä ja itse­luot­ta­musta sekä lap­sen ja van­hem­man vuo­ro­vai­ku­tusta, ja sillä on todettu ole­van yhteys parem­piin sosi­aa­li­siin tai­toi­hin.

Ime­tyk­sen emo­tio­naa­lista ja hyvin­voin­tia tuke­vaa mer­ki­tystä ei saa unoh­taa. Ime­tys tuo lap­selle ja äidille loh­tua ja tur­vaa stres­saa­vissa tilan­teissa imet­täessä erit­ty­vän oksi­to­sii­nin ansiosta.

Taa­pe­roi­me­tys saa per­heissä kan­na­tusta sik­si­kin, että se hel­pot­taa monia lap­si­per­hear­jen siir­ty­mä­ti­lan­teita. Jos lapsi nukah­taa illalla hel­poim­min rin­nalle, mik­sipä sitä ei sil­loin suo­sita.

Helena Jaak­kola