Onko sinun päivä­kotisi imetys­myön­teinen vai vihjail­laanko teillä äidille tai lapselle, että päivä­kodin alkaessa imetyksen voisi lopettaa.

 

Imetyksen tuki ry koulu­tus­koor­di­naat­torin, kätilö Niina Mäkisen mukaan näinkin tapahtuu, mutta onneksi monissa päivä­ko­deissa imetykseen suhtau­dutaan luonte­vasti ja ymmär­retään sen arvo.

Jotkut äidit ovat kertoneet, kuinka iltapäivän hektinen lapsen hakuti­lanne saadaan rauhoi­te­tuksi, kun lapsi pääsee hetkeksi rinnalle ja päivän kuulu­miset voidaan vaihtaa rauhassa imetyksen lomassa, sanoo Mäkinen.

Imetys­myön­teisyys syntyy salli­vista asenteista

Päivä­hoidon henki­lö­kunta voi kasva­tus­kump­pa­nuuden hengessä osoittaa arvos­ta­vansa imetystä ja hyväksyä perheen valinnat.

Kun vanhempien kanssa puhutaan päivä­ko­dissa olevan lapsen isoista ja pienistä asioista, voi ottaa puheeksi senkin, että mitä maitoa lapsi juo. Toisaalta kaikki äidit eivät edes tuo aktii­vi­sesti päivä­kodin tietoon, että lasta imetetään, kertoo Niina Mäkinen.

Imetyksellä on monia myönteisiä lapsen ja äidin terveydelle ja hyvinvoinnille.

Sekin on haivattu, ettei lapsilla ole kielteisiä asenteita niitä lapsia kohtaan, joita imetetään.

Lapset suhtau­tuvat imetykseen hyvin luonte­vasti. Imetys voi myös ihanasti siirtyä aiheena lasten leikkeihin.

Imetys hoitaa äitiä ja lasta

Suomessa suosi­tellaan täysi­me­tystä kuuden kuukauden ikään asti ja osittaista imetystä kiinteiden ruokien rinnalla vähintään yhden vuoden ikään asti. Maailman terveys­jär­jestö WHO suosit­telee, että imetystä jatket­taisiin kiinteiden ruokien ohella ainakin kaksi­vuo­ti­aaksi saakka. Suomessa yli yksivuo­tiaiden imetystä kutsutaan taape­roi­me­tyk­seksi.

Imetyk­sellä on monia myönteisiä lapsen ja äidin tervey­delle ja hyvin­voin­nille.

Tutki­muk­sista tiedetään, että pitkään imetetyt lapset sairas­tavat vähemmän tai sairaudet tulevat lievempinä. Tällä on iso merkitys, jotta lapset voivat olla päivä­ko­dissa eikä vanhem­mille tule lasten sairas­taessa poissaoloja työstä, kertoo Mäkinen

Äidin­maidon koostumus muuttuu lapsen kasvaessa. Vanha uskomus, että äidin­maito muuttuisi ”vesilit­kuksi” pitkään imetet­täessä ei pidä paikkaansa, vaan se on päinvastoin koostu­muk­seltaan hyvin ravin­to­ri­kasta.

Jo muutama imetys­kerta päivässä kattaa kolmasosan taape­roi­käisen lapsen päivit­täi­sestä ravin­non­tar­peesta ja 40 prosenttia A- ja D-vitamiinien tarpeesta.

Imetys tukee lapsen puheen kehit­ty­mistä ja itseluot­ta­musta sekä lapsen ja vanhemman vuoro­vai­ku­tusta, ja sillä on todettu olevan yhteys parempiin sosiaa­lisiin taitoihin.

Imetyksen emotio­naa­lista ja hyvin­vointia tukevaa merki­tystä ei saa unohtaa. Imetys tuo lapselle ja äidille lohtua ja turvaa stres­saa­vissa tilan­teissa imettäessä erittyvän oksito­siinin ansiosta.

Taape­roi­metys saa perheissä kanna­tusta siksikin, että se helpottaa monia lapsi­per­hearjen siirty­mä­ti­lan­teita. Jos lapsi nukahtaa illalla helpoimmin rinnalle, miksipä sitä ei silloin suosita.

Helena Jaakkola