Suoma­lai­suuden salai­suu­deksi on sanottu sisua. Sen avulla on selvitty vaikeista luonno­no­loista, taisteltu sodissa ja luotu hyvin­vointia.

 

Elisa Aaltolan ja Sami Keton kirja herättää kysymään, olisiko uusien yhteis­kun­nal­listen ongelmien ratkaisu empatia. Enää ei riitä puskea hampaat irvessä läpi harmaan kiven. Tarvitaan yhteis­työtä, ja se edellyttää ymmärrys­tä, luotta­musta ja kunnioi­tusta toisia kohtaan. Empatia auttaa, että tunnistaa toisen näkökulman ja antaa sille arvon. On vaaral­lista asettaa oma itse kaiken mitaksi ja arvostaa vain itsensä kaltaista. Elisa Aaltola ja Sami Keto: Empatia – Myötäelämisen tiede. Into Kustannus 2017.Siinä on rasismin, seksismin ja natio­na­lismin siemen.

Elisa Aaltolan ja Sami Keton evoluu­tio­bio­lo­gista, psyko­lo­gista ja filoso­fista tutki­musta hyödyntävä kirja ruotii empatian asemaa nykyih­misen maail­massa ja kysyy, tulisiko yhteis­kuntaa rakentaa empatia­myön­tei­sempään suuntaa.

Elisa Aaltola esittelee empatiaa filosofian ja psyko­logian näkökul­masta. Viisi empatian muotoa – projektio­ ja simul­taa­tio­em­patia, kogni­tio­em­patia, affek­tii­vinen empatia, ruumiil­linen ja reflek­tio­em­patia liikkuvat suhteessa itsen ja toisen ihmisen välillä.

Projek­tio­em­patia yrittää asettua toisen asemaan, kurottaa itsestä kohti toista, kogni­tio­em­patia katsoo toista etäältä paremmin näköalan saami­seksi. Affak­tio­em­pa­tiassa kuljetaan taas toista kohti ja otetaan tämän tunteet omiksi, jolloin herää yleensä myös halu toimia toisen hyväksi. Ruumiil­li­sessa empatiassa suhde on molem­min­puo­linen.

Empatialla on myös varjo­puo­lensa. Kirja antaa keinoja välttää kaltais­tensa suosi­mista, empati­a­uu­pu­musta ja ­vajeita, empatian käyttöä manipu­laa­tioon, muiden tulkit­se­misen vaikeutta ja muita empatian säröjä.

Sami Keto pohtii osuudessaan talouden ja empatian suhdetta. Hän väittää, että uusli­be­ra­lismin pahin virhe on sen ihmiskuva. Ihminen ei toimi moraa­li­sesti, jos ainoa päämäärä on oman hyödyn maksi­moi­minen. Jos jokainen toimisi vain omaksi hyväkseen, olisi hintana sosiaa­lisen koheesion heikke­ne­minen, oman­arvontunnon vähene­minen, yhteen­kuu­lu­vuuden tunteen häviä­minen ja ihmis­suh­teiden supis­tu­minen hyödyn välineiksi.

Kirjassa nostetaan esiin myös ihmisen vastuu kaikkea olevaista kohtaan. Keto puhuu ekoso­si­aa­li­sesta sivis­tyk­sestä, jossa keskiöön asetetaan elämän merki­tyk­sestä puhuminen. Empatia antaa mahdol­li­suuden nähdä, miten meidän ja muiden elämät kietou­tuvat yhteen. Vakuutuin. Empatia on suhteessa kaikkeen olevaiseen. Ilman sitä eksymme itsekes­kei­syyteen. Ilman empatiaa ei pelasteta maailmaa.

Kristiina Koski­luoma

Elisa Aaltola ja Sami Keto: Empatia – Myötäe­lä­misen tiede. Into Kustannus 2017.