Kevään aikana Valvirassa uudistetaan sosiaalipalveluiden omavalvontasuunnitelmaan kehitettyä lomaketta. Samalla laaditaan myös varhaiskasvatuspalveluille räätälöity lomake.

 

 

Yksi­tyis­ten var­hais­kas­va­tusta tar­joa­vien yksi­köi­den oma­val­vonta on ollut laki­sää­teistä vuo­desta 2011 läh­tien. Yksi­tyi­sille sosi­aa­li­pal­ve­lu­yk­si­köille annettu mää­räys 1/2014 ker­too oma­val­von­ta­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­sesta.

– Oma­val­von­ta­suun­ni­telma on tur­val­li­suus– ja laa­tu­työn perusta, toteaa Val­vi­ran yli­joh­taja Mar­kus Hen­riks­son. Oma­val­vonta kos­kee yhtä lailla työn­te­ki­jää, tuot­ta­jaa ja pal­ve­lun jär­jes­tä­jää.

Jokai­sella työn­te­ki­jällä on eet­ti­nen ja laki­sää­tei­nen vas­tuu tark­kailla tur­val­li­suutta ja laa­tua työyh­tei­sös­sään ja ker­toa esi­mie­helle, jos jokin huoli herää.

Pal­ve­lun tuot­ta­jalla on vel­vol­li­suus tehdä oma­val­von­ta­suun­ni­telma ja toteut­taa sitä. Suun­ni­telma on myös oltava esillä, jotta van­hem­mat ovat siitä tie­toi­sia.

Kun­nalla pal­ve­lun jär­jes­tä­jänä on vel­vol­li­suus val­voa, että pal­ve­lun tuot­ta­jien kanssa teh­tyjä sopi­muk­sia nou­da­te­taan. Kun­nalla on myös vel­vol­li­suus käsi­tellä pal­ve­lua kos­ke­vat rekla­maa­tiot.

Hen­riks­son muis­tut­taa, että oma­val­vonta on jat­ku­vaa toi­min­taa. Oma­val­von­ta­suun­ni­tel­man toteu­tu­mista tulee seu­rata ja päi­vit­tää sään­nöl­li­sesti.

Val­vira suo­sit­te­lee, että oma­val­von­ta­suun­ni­tel­mat teh­täi­siin myös jul­ki­sille var­hais­kas­va­tus­pal­ve­luille, mutta laki­sää­teistä vel­voi­tetta tähän ei ole.

Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon yksi­köissä vel­voite tehdä oma­val­von­ta­suun­ni­telma ulot­tuu jul­ki­siin pal­ve­lui­hin yhtä lailla kuin yksi­tyi­siin. Kun var­hais­kas­va­tus siir­tyi hal­lin­nol­li­sesti ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön alai­suu­teen, jäi tämä laa­jen­nus teke­mättä.

– Yhden­ver­tai­suu­den nojalla tämä olisi ollut tar­peen var­hais­kas­va­tus­pal­ve­luis­sa­kin. Otimme asian esille var­hais­kas­va­tus­la­kia uudis­tet­taessa, mutta se ei eden­nyt, pahoit­te­lee laki­mies Riitta Husso Val­vi­rasta.

Asia on ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön ja ope­tus­hal­li­tuk­sen toi­mi­val­lassa, eikä siellä ole suun­nit­teilla lain­muu­tos­pro­ses­sia tältä osin, toteaa eri­tyis­asian­tun­tija Mervi Eske­li­nen OKM:stä.

Realistinen kuvaus toiminnasta – ei toivetilan kuvaus

Oma­val­von­ta­suun­ni­telma on mai­nio työ­kalu, kun sijai­sia ja uusia työn­te­ki­jöitä pereh­dy­te­tään talon tavoille.

– Edel­lyt­täen, että oma­val­von­ta­suun­ni­telma on laa­dittu rea­lis­ti­sena kuvauk­sena tavoista, joilla päi­vä­ko­dissa toi­mi­taan, miten las­ten ja työn­te­ki­jöi­den tur­val­li­suus luo­daan, mitä laatu on ja miten poik­kea­mat käsi­tel­lään, Riitta Husso muis­tut­taa.

Suun­ni­telma tulee laa­tia yhdessä esi­mie­hen ja työn­te­ki­jöi­den kanssa.

– Oma­val­von­ta­suun­ni­telma ei ole laa­tu­pääl­li­kön työn tulos. Tavoit­teena on paitsi tuot­taa laa­duk­kaat ja kai­kille tur­val­li­set pal­ve­lut, myös kehit­tää kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria ja osal­li­suutta.

On hyvä käsi­tellä yhdessä sitä, miten esi­mies voi kan­nus­taa tuo­maan ris­kit esille ja teke­mään muu­tok­sia ja kehit­tä­mi­seh­do­tuk­sia.

– Tär­keää on myös luoda ilma­piiri, jossa van­hem­mat ja työn­te­ki­jät – myös mää­rä­ai­kai­set – uskal­ta­vat tuoda epä­koh­tia esille.

Van­hem­mille oma­val­von­ta­suun­ni­telma on pal­ve­lu­lu­paus. Suun­ni­tel­mia voi­daan käyt­tää ver­tai­luun, kun van­hem­mat valit­se­vat var­hais­kas­va­tus­paik­kaa lap­sil­leen.

Oma­val­von­ta­suun­ni­tel­massa ker­ro­taan yksi­kön arvoista, peda­go­gi­sista lin­joista ja ideo­lo­giasta, var­hais­kas­va­tuk­sen sisäl­löstä ja hen­ki­lös­töstä, jonka voi­min pal­velu anne­taan.

Turvallisuus on organisaation ominaisuus

Tur­val­li­suus­kult­tuuri on sitä, että etu­kä­teen yhdessä poh­di­taan, mitä asia­kas­tur­val­li­suus omassa yksi­kössä tar­koit­taa. Ris­kit tulee kar­toit­taa ja sopia, miten tie­dot ris­ki­ti­lan­teista doku­men­toi­daan ja käsi­tel­lään, ja miten kor­jaus­toi­men­pi­teet teh­dään.

On tär­keää var­mis­taa, että jokai­nen toi­mii yhdessä sovi­tulla tavalla.

– Kyse ei ole yksit­täis­ten työn­te­ki­jöi­den teke­mistä vir­heistä tai vaa­ra­ti­lan­teista. Tur­val­li­suus on orga­ni­saa­tion omi­nai­suus, joka luo­daan päi­vit­täi­sessä työssä, Husso koros­taa.

On tärkeää luoda ilmapiiri, jossa kaikki uskaltavat tuoda epäkohtia esille.

Tur­val­li­suus­työn poh­jana on jokai­sen kyky ja tahto ymmär­tää ris­kejä, toi­mia tur­val­li­sesti ja kor­jata vaa­roja.

Tur­val­li­suu­teen liit­ty­viä asioita, joista oma­val­von­ta­suun­ni­tel­massa kan­nat­taa olla mai­nin­nat, ovat esi­mer­kiksi lap­sen luo­vut­ta­mi­nen yksi­köstä, onnet­to­muus­ti­lan­teet, äkil­li­nen sai­ras­tu­mi­nen, lap­sen katoa­mi­nen, ret­ket, häi­riö­ti­lan­teet, hygie­nia ja asia­kas­tie­to­jen käsit­tely.

Tur­val­li­suus­kult­tuu­riin kuu­luu myös sopia, miten työ­nan­taja vas­taa työn­te­ki­jöi­den tur­val­li­suu­desta.

Var­hais­kas­va­tuk­sen fyy­si­nen ja psyyk­ki­nen oppi­mi­sym­pä­ristö kuu­luu myös käsi­tellä oma­val­von­ta­suun­ni­tel­massa. Riitta Husso pai­not­taa psyyk­ki­sen ympä­ris­tön mer­ki­tystä ja eri­tyi­sesti sitä, miten kiusaa­mi­nen tun­nis­te­taan ja miten sii­hen puu­tu­taan.

– On syytä yhdessä puhua siitä, miten työn­te­ki­jöitä kan­nus­te­taan lasta kun­nioit­ta­vaan toi­min­ta­ta­paan. Epä­asial­li­sen koh­te­lun havait­se­mi­nen on tär­keää, oli sit­ten kyse las­ten väli­sestä, lap­sen ja työn­te­ki­jän väli­sestä tai työn­te­ki­jöi­den väli­sestä vuo­ro­vai­ku­tuk­sesta.

– Hyvä vuo­ro­vai­ku­tus van­hem­pien kanssa ehkäi­see myös muis­tu­tuk­sia ja kan­te­luita.

Vähän kanteluita – ohjaus ja neuvonta korostuvat

Var­hais­kas­va­tus­pal­ve­luista tulee var­sin vähän kan­te­luita viran­omais­ten käsi­tel­tä­väksi.

Alue­hal­lin­to­vi­ras­toissa teh­tiin kan­te­lu­jen ja val­von­nan seu­rauk­sena vuo­sina 2017–2018 yhteensä 180 valvontapäätöstä. Ne kos­ki­vat toi­min­ta­paik­ko­jen tur­val­li­suutta, tiloja ja olo­suh­teita sekä ylei­sesti var­hais­kas­va­tuk­sen järjestämiseen liit­ty­viä asioita.

Val­von­ta­pää­tök­siä teh­tiin myös tyytymättömyydestä lap­sen ja per­heen saa­maan koh­te­luun, henkilökunnan epäasiallisesta käytöksestä, ruo­kai­lun järjestämisestä sekä puut­teel­li­sesta tie­don­ku­lusta per­heen ja toimintayksikön välillä.

Var­hais­kas­va­tuk­sen val­von­taa teh­tiin tai ohjausta annet­tiin eri­tyi­sesti henkilöstön määrästä suh­teessa las­ten lukumäärään, ryhmäkoosta ja henkilöstön kel­poi­suus­vaa­ti­mus­ten nou­dat­ta­mi­sesta.

Var­hais­kas­va­tuk­sen val­von­taoh­jel­massa vuo­sille 2020–2022 koros­tuu enna­koiva ohjaus ja neu­vonta. Ohjel­massa hah­mo­tel­laan myös uusi val­von­nan työn­jako ja pain­opis­teet. Alue­hal­lin­to­vi­ras­tot kes­kit­ty­vät kun­tien var­hais­kas­va­tuk­sen ohjauk­seen ja neu­von­taan, Val­vira yksi­tyis­ten päi­vä­ko­tien oma­val­von­taan. Kulu­vana vuonna val­von­nan koh­teena on hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus.

Kris­tiina Kos­ki­luoma