Onko työpaikassasi omavalvontasuunnitelma kaappiin unohdettu paperinippu vai työkalu laadun ja asiakasturvallisuuden varmistamiseen?

 

 

Kun Talen­tia-lehti sel­vitti oma­val­von­nan tilaa verk­ko­ky­se­lyl­lään kesällä 2017, kysely ker­toi sil­loin, ettei oma­val­vonta ollut vielä jal­kau­tu­nut sosi­aa­lia­lan työ­pai­koille. Mah­taa­ko­han tilanne olla nyt parempi?

Oma­val­vonta, hen­ki­lö­kun­nan ilmoi­tus­vel­vol­li­suus ja mah­dol­li­set vas­ta­toi­met ilmoi­tuk­sen teh­nyttä hen­ki­löä koh­taan ovat Talen­tian jäsen­neu­von­nassa edel­leen ylei­siä aiheita. Kun­tien yhteis­toi­min­ta­neu­vot­te­lu­jen tai mah­dol­lis­ten rek­ry­toin­ti­kiel­to­jen ollessa meneil­lään, kysy­myk­siä tulee tavan­omaista enem­män.

Tie­toi­suus sosi­aa­li­huol­lon lail­lis­tet­tu­jen ammat­ti­hen­ki­löi­den ammat­tieet­ti­sistä vel­voit­teista ovat vah­voja jäse­nis­tömme kes­kuu­dessa, mutta vielä lakiin tai mää­räyk­siin kir­ja­tut toi­men­pi­teet eivät ole koko työyh­tei­sön yhtei­siä kehit­tä­mis­työ­ka­luja.

Joh­don teh­tä­vänä on huo­leh­tia oma­val­von­nan ohjeis­ta­mi­sesta ja jär­jes­tä­mi­sestä sekä siitä, että työn­te­ki­jöillä on riit­tä­västi tie­toa asia­kas­tur­val­li­suu­den, pal­ve­lui­den laa­dun ja mui­den tur­val­li­suus­asioi­den suh­teen.

Johto vas­taa myös riit­tä­vistä voi­ma­va­roista kehit­tä­mis­työ­hön. Joh­dolla on pää­vas­tuu myön­tei­sen asen­neym­pä­ris­tön luo­mi­sessa mah­dol­lis­ten epä­koh­tien käsit­te­lylle: työyh­tei­sössä tulisi olla avoin ja tur­val­li­nen ilma­piiri, jossa hen­ki­löstö, asiak­kaat ja hei­dän omai­sensa uskal­ta­vat tuoda esille laa­tuun ja asia­kas­tur­val­li­suu­teen liit­ty­viä epä­koh­tia.

Omavalvonta­suunnitelma ja ilmoitusvelvollisuus ei ole ilmianto­järjestelmä.

Oma­val­von­taan liit­tyvä työ ei ole kos­kaan val­mista. Koko työyh­tei­söltä vaa­di­taan sitou­tu­mista, kykyä oppia vir­heistä sekä muu­tok­sessa elä­mistä, jotta asia­kas­tur­val­lis­ten ja laa­duk­kai­den pal­ve­lui­den tar­joa­mi­nen on mah­dol­lista. Eri ammat­ti­ryh­mien asian­tun­te­mus saa­daan hyö­dyn­ne­tyksi otta­malla hen­ki­lö­kunta mukaan oma­val­von­nan suun­nit­te­luun, toteut­ta­mi­seen ja kehit­tä­mi­seen.

Nimet­tö­miä epä­koh­tail­moi­tuk­sia vas­taa­not­ta­vat vih­je­ka­na­vat ovat yleis­ty­neet jul­ki­sella sek­to­rilla esi­mer­kiksi vero­vilp­pie­päi­lyi­hin, polii­sin tai puo­lus­tus­voi­mien epäeet­ti­siin toi­min­ta­käy­tän­töi­hin liit­tyen. Oma­val­von­ta­suun­ni­telma ja hen­ki­lö­kun­nan ilmoi­tus­vel­vol­li­suus ei kui­ten­kaan ole ilmian­to­jär­jes­telmä.

Sosi­aa­li­huol­lon oma­val­vonta on koko työyh­tei­sön toteut­ta­maa jat­ku­vaa toi­min­nan laa­dun var­mis­ta­mista ja kehit­tä­mistä sekä osa koko hen­ki­lö­kun­nan joka­päi­väistä toi­min­taa kai­kissa työ­teh­tä­vissä ja ‑vai­heissa.

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tia on esit­tä­nyt sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riölle, että oma­val­von­taa ja hen­ki­lö­kun­nan ilmoi­tus­vel­vol­li­suu­den roo­lin vah­vis­ta­mista var­ten aloi­te­taan val­ta­kun­nal­li­nen kehit­tä­mis­oh­jelma, jotta asia­kas­tur­val­li­suutta voi­tai­siin vah­vis­taa yhdessä.

Poti­las­tur­val­li­suu­den takaa­mi­seksi ter­vey­den­huol­lossa on sel­keät toi­men­pi­teet – asia­kas­tur­val­li­suus sosi­aa­li­huol­lossa ei saa jäädä vaille sille kuu­lu­vaa huo­miota.