Talentian selvityksen mukaan valitettavan usein työnantaja ei kannusta sosiaalialan korkeakoulutettuja täydennyskoulutukseen.

 

 

Talen­tia pyysi viime syk­synä jäse­ni­ään ker­to­maan, kuinka he ovat kehit­tä­neet osaa­mis­taan työ­uransa aikana ja miten työ­nan­taja on osal­lis­tu­nut tähän. Jatkuva oppi­mi­nen sosiaali­alalla 2021 ‑tut­ki­muk­sessa sel­visi, että lähes kol­man­nes sosiaali­alan kor­kea­kou­lu­te­tuista mak­saa amma­til­li­sen täy­den­nys­kou­lu­tuk­sensa itse ja kou­lut­tau­tuu omalla ajalla.

– Tämä on huo­les­tut­ta­vaa, sillä sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­laki vel­voit­taa myös työ­nan­ta­jaa yllä­pi­tä­mään ja kehit­tä­mään työn­te­ki­jöi­den osaa­mista, sanoo toi­nen sel­vi­tyk­sen teki­jöistä, Talentian eri­tyis­asian­tun­tija Jaana Manssila.

Osaamisen kehit­tä­mi­nen on tär­keää, jotta sosiaali­alan asian­tun­ti­joi­den ammat­ti­taito vas­taa työn muut­tu­via vaatimuksia.

Talentian mie­lestä hyvin­voin­tia­luei­den tuli­si­kin nyt ottaa huo­mioon tarve sosi­aa­li­huol­lon jat­ku­valle oppi­mi­selle, sillä sen jär­jes­tä­mi­nen kuu­luu jat­kossa hyvin­voin­tia­luei­den velvollisuuksiin.

– Sosiaalialan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen osaa­mista tulisi kehit­tää kor­vaa­malla kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set, tar­joa­malla eri­lai­sia kan­nus­ti­mia sekä kiin­nit­tä­mällä huo­miota osaa­mi­sen joh­ta­mi­seen, Jaana Manssila summaa.

Lisäkoulutus ei aina avaa uusia mahdollisuuksia

Tutkimuksessa nousi sel­keästi esiin, että sosiaali­alan kor­kea­kou­lu­te­tut suh­tau­tu­vat hyvin myön­tei­sesti oman osaa­mi­sensa jat­ku­vaan kehit­tä­mi­seen. Selvitykseen osal­lis­tu­neet Talentian jäse­net oli­vat päi­vit­tä­neet osaa­mis­taan ahke­rasti, ja 85 pro­sent­tia heistä oli kiin­nos­tu­nut hank­ki­maan lisää amma­til­lista osaa­mista tulevaisuudessa.

Oppimis- ja osaa­mis­myön­tei­syys hei­jas­tu­vat kui­ten­kin hei­kosti palkka- ja ura­ke­hi­tyk­seen sosiaali­alalla, sillä 45 pro­sen­tilla lisä­kou­lu­tus ei ole avan­nut uusia työmahdollisuuksia.

– Työnantajien kan­nat­taisi hyö­dyn­tää osaa­mi­nen täy­si­mää­räi­sesti. Kun työ­nan­taja tukee hen­ki­lös­tön täy­den­nys­kou­lu­tusta ja pal­kit­see siitä, tämä sitout­taa ja paran­taa työ­tyy­ty­väi­syyttä, Jaana Manssila painottaa.

Sosiaalialan kor­kea­kou­lu­tus antaa erin­omai­set val­miu­det alalla työs­ken­te­lyyn. Mutta alan moni­nai­suus ja vaa­ti­vuus edel­lyt­tä­vät jat­ku­via mah­dol­li­suuk­sia syven­tää työssä tar­vit­ta­vaa osaamista.

– On sel­vää, että sosiaali­alan jat­kuva oppi­mi­nen tar­vit­see lisää joh­ta­mista, resurs­seja ja tas­a­puo­li­sia osal­lis­tu­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia, Manssila sanoo.

Osaamista pitäisi hyödyntää paremmin

Suurin osa sosiaali­alan osaa­jista työs­ken­te­lee ylintä tut­kin­to­aan vas­taa­vassa työssä. Sosiaalityöntekijöistä heitä on 90 pro­sent­tia ja sosio­no­meista (AMK) 77 prosenttia.

– Sosionomin ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den osaa­mista hyö­dyn­ne­tään kui­ten­kin yhä hei­kosti: vain 39 pro­sent­tia ylem­män tut­kin­non suo­rit­ta­neista työs­ken­teli tut­kin­to­aan vas­taa­vassa työssä, Jaana Manssila sanoo.

Talentia koros­taa, että sosio­no­min ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den osaa­mi­nen tuli­si­kin hyö­dyn­tää nykyistä paremmin.

Kyselyyn vas­tasi 475 Talentian jäsentä.

Tutustu sel­vi­tyk­seen: Jatkuva oppi­mi­nen sosiaali­alalla 2021.

Minna Jerrman