Päiväkodit avattiin yhtä aikaa peruskoulujen kanssa toukokuussa. Tartuntojen määrä ei lähtenyt nousuun. Koronavirus ei ole kadonnut, ja siksi on tärkeä pitää edelleen kiinni turvaohjeista.

 

 

Opetus­hal­li­tus on ohjeis­ta­nut, miten las­ten var­hais­kas­va­tus jär­jes­te­tään koro­nao­loissa. Lapsiryhmät on pidet­tävä pie­ninä, eikä ryh­miä pidä yhdis­tellä, hygie­niasta on pidet­tävä eri­tyi­sen hyvä huoli ja sii­vousta tehostettava.

Työntekijöiden tur­val­li­suu­desta huo­leh­ti­mi­nen kuu­luu työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suuk­siin. Erityisesti pitää huo­mioida ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vat työn­te­ki­jät. Työpaikan työ­suo­je­lu­val­tuu­tettu on hen­ki­lös­tön tukena. Työnantajan tulee var­mis­taa myös psy­ko­so­si­aa­li­nen työ­suo­jelu ja tuki.

Oireileva hen­kilö ei saa mennä töi­hin, vaikka oireet oli­si­vat vähäi­siä. Lasten ei pidä tulla lie­väs­ti­kään sai­raana päi­vä­ko­tiin. Suositus etä­työstä on edel­leen voi­massa ja sitä tulee nou­dat­taa myös var­hais­kas­va­tuk­sessa, jos se mah­dol­lista. Etätyön teke­mi­sestä sovi­taan työ­nan­ta­jan kanssa.

Korona on osoittanut, että varhaiskasvatus nähdään edelleen ennen kaikkea työvoimapolitiikkana, joka mahdollistaa työssäkäynnin.

Koronatilanne vai­kut­taa myös var­hais­kas­va­tuk­sen kesä­ajan toi­min­taan. Kesä- ja loma-aiko­jen suun­nit­te­lussa on tär­keää huo­mioida pie­nem­mät lap­si­ryh­mät. Varhaiskasvatuksen toi­mi­paik­koja ei myös­kään pidä yhdis­tellä liian suu­reksi koko­nai­suu­deksi. Henkilöstön ei pitäisi siir­tyä yksi­köstä toi­seen, jotta tar­tun­nat eivät leviä.

Tutustumisia uusille lap­sille ja per­heille voi­daan jär­jes­tää mah­dol­li­suuk­sien mukaan etäyh­teyk­siä hyö­dyn­tä­mällä. Lapset voi­vat käydä leik­ki­mässä päi­vä­ko­din pihalla toi­minta-ajan pää­tyt­tyä oma­toi­mi­sesti van­hem­piensa kanssa.

Talentia sel­vitti var­hais­kas­va­tuk­sessa työs­ken­te­le­vien jäsen­tensä näke­myk­siä poik­keus­o­lo­jen aikai­sesta toi­min­nasta. Niistä voi­daan ottaa oppia vas­tai­sen varalle.

– Korona on osoit­ta­nut, että var­hais­kas­va­tus näh­dään edel­leen ennen kaik­kea työ­voi­ma­po­li­tiik­kana, joka mah­dol­lis­taa työs­sä­käyn­nin. Varhaiskasvatuksella on kui­ten­kin teh­tä­vänä edis­tää las­ten osal­lis­tu­mista ja hyvin­voin­tia peda­go­gi­sen toi­min­nan lisäksi, sanoo Talentian eri­tyis­asian­tun­tija Marjo Katajisto.

Vaikka koro­na­kriisi on aiheut­ta­nut per­heissä ongel­mia, vain kol­man­nes Talentian var­hais­kas­va­tus­ky­se­lyyn vas­tan­neista ker­too, että kun­nassa oli vah­vis­tettu per­heille tar­jot­ta­via mata­lan kyn­nyk­sen pal­ve­luita. Suurimmassa osassa niitä ei edes aiottu järjestää.

Yhteydenpito van­hem­piin ja lap­siin vaih­teli pal­jon. Enimmäkseen yhtey­den­pi­toon ei kan­nus­tettu, vaikka väli­neitä tähän olisi ollut käy­tössä. Jotkut päi­vä­ko­dit jär­jes­ti­vät kotona ole­ville lap­sille toi­min­ta­tuo­kioita ja vink­kejä van­hem­mille. Toisissa päi­vä­ko­deissa yhtey­den­pito jäi jär­jes­tel­mä­vies­tei­hin ker­ran parissa viikossa.

Sosionomien osaa­mista ei hyö­dyn­netty las­ten aut­ta­mi­seen, vaikka hei­dän asian­tun­te­muk­sel­leen olisi ollut käyt­töä esi­mer­kiksi lap­si­per­hei­den pal­ve­luissa ja ennal­taeh­käi­se­vässä työssä. Joissakin kun­nissa var­hais­kas­va­tuk­sen hen­ki­lös­töä jopa lomau­tet­tiin, kun las­ten määrä päi­vä­ko­deissa vähentyi.

Sosionomit voi­si­vat olla vas­tuussa yhtey­den­pi­dosta per­hei­den kanssa ja kehit­tää sii­hen toi­mi­via mal­leja. Perheethän ovat ammat­ti­lai­sille jo tut­tuja, joten tuen tar­joa­mi­nen ja yhteis­työ olisi help­poa, Marjo Katajisto sanoo.

Kristiina Koskiluoma