Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa suunnitellaan hanketta, jolla vahvistetaan sosiaaliohjauksen teoreettista pohjaa ja asemaa uusissa sote-rakenteissa.

 

 

Sosi­aa­lia­lan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­ver­kosto käyn­nisti tou­ko­kuussa työn sosi­aa­lioh­jauk­sen teo­reet­ti­sen poh­jan lujit­ta­mi­seksi ja sosi­aa­lioh­jauk­sen vah­vis­ta­mi­seksi uusissa sote-raken­teissa. Syksyllä on tar­koi­tus hakea han­ke­ra­hoi­tusta muun muassa hen­ki­lö­re­surs­sien saa­mi­seksi kehitystyöhön.

Useamman vuo¬≠den ajan ammat¬≠ti¬≠kor¬≠kea¬≠kou¬≠lu¬≠ken¬≠t√§n huo¬≠mio oli var¬≠hais¬≠kas¬≠va¬≠tuk¬≠sessa, kun sen teh¬≠t√§¬≠v√§¬≠ra¬≠ken¬≠teet oli¬≠vat muu¬≠tok¬≠sen koh¬≠teena. Sote-uudis¬≠tuk¬≠sen vuoksi pal¬≠ve¬≠luoh¬≠jaus on taas ollut eri¬≠tyi¬≠sen ajan¬≠koh¬≠tai¬≠nen. Osaamisella soteen ‚ÄĎhank¬≠kee¬≠seen liit¬≠tyen ammat¬≠ti¬≠kor¬≠kea¬≠kou¬≠lut val¬≠mis¬≠te¬≠li¬≠vat asia¬≠kas- ja pal¬≠ve¬≠luoh¬≠jaa¬≠mi¬≠sen erikoistumiskoulutuksen.

‚Äď Nyt on aika koh¬≠dis¬≠taa huo¬≠mio sosi¬≠aa¬≠lioh¬≠jauk¬≠seen, sanoo Diakin yli¬≠opet¬≠taja Jari Helminen.

Vielä hank­keesta ei voi puhua kovin täs­mäl­li­sesti, mutta Jari Helminen toi­voo, että aluksi sel­vi­te­tään mitä sosi­aa­lioh­jaus on ja mitä se on sosi­aa­li­sen kun­tou­tuk­sen käy­tän­tö­jen yhteydessä.

‚Äď On my√∂s tarve hah¬≠mot¬≠taa sosi¬≠aa¬≠lioh¬≠jauk¬≠sen teo¬≠reet¬≠tista perus¬≠taa. Hankkeessa tar¬≠vi¬≠taan sosi¬≠aa¬≠lioh¬≠jauk¬≠sen k√§y¬≠t√§n¬≠n√∂n kokei¬≠luja, joi¬≠den avulla raken¬≠ne¬≠taan k√§si¬≠tyst√§ siit√§, mit√§ sosi¬≠aa¬≠lioh¬≠jaus eri¬≠lai¬≠sissa asia¬≠kas¬≠ty√∂n toteu¬≠tusym¬≠p√§¬≠ris¬≠t√∂iss√§ voisi olla, Jari Helminen hahmottelee.

Sosiaaliohjauksen teoreettista perustaa halutaan selventää.

Helmistä pide­tään sosi­aa­lioh­jauk­sen suo­ma­lai­sena asian­tun­ti­jana. Hän on käsi­tel­lyt sosi­aa­lioh­jausta väi­tös­kir­jas­saan ja kir­joit­ta­nut useita sosi­aa­lioh­jausta käsit­te­le­viä oppikirjoja.

‚Äď Sosiaaliohjauksessa ja sen kehit¬≠t√§¬≠mi¬≠sess√§ voi¬≠daan k√§yt¬≠t√§√§ sovel¬≠taen sosi¬≠aa¬≠li¬≠ty√∂n pii¬≠riss√§ teh¬≠ty√§ tut¬≠ki¬≠musta, mutta my√∂s ohjauk¬≠sen pii¬≠riss√§ syn¬≠ty¬≠nytt√§ tutkimustietoa.

Liian suppea määritelmä

Sosiaaliohjaus mää­ri­tel­lään sosi­aa­li­huol­to­laissa yksi­lön, per­hei­den ja yhtei­sö­jen neu­von­naksi, ohjauk­seksi ja tueksi pal­ve­lui­den käy­tössä ja yhteis­työksi tuki­muo­to­jen yhteen­so­vit­ta­mi­sessa. Sosiaaliohjauksen tavoit­teeksi anne­taan edis­tää yksi­löi­den ja per­hei­den hyvin­voin­tia ja osal­li­suutta. Tähän pyri­tään vah­vis­ta­malla elä­män­hal­lin­taa, toi­min­ta­ky­kyä ja asiak­kaan omia voimavaroja.

Sosiaalihuoltolain mää­ri­tel­mää pide­tään sup­peana ja var­sin­kin tule­vai­suu­den sote-kes­kus­ten pal­ve­luoh­jaus­kes­kus­telu uhkaa kapeut­taa käsi­tystä sosiaaliohjauksesta.

Jari Helminen näkee sosi­aa­lioh­jauk­sen pal­ve­luoh­jausta koko­nais­val­tai­sem­pana ja laveam­pana tehtävänä.

‚Äď Palveluohjaus ahtaasti n√§h¬≠tyn√§ huk¬≠kaa sosi¬≠aa¬≠lioh¬≠jauk¬≠sen potentiaalia.

Samaa sanoo Kaakkois-Suomen ammat­ti­kor­kea­koulu Xamkin yli­opet­taja Johanna Hirvonen. Hänen mie­les­tään sosi­aa­lioh­jaus ei saisi tulla mää­ri­tel­lyksi vain pal­ve­luoh­jauk­sen kautta. Tehdäänhän sosi­aa­lioh­jausta monissa toi­min­taym­pä­ris­töissä, ei vain sote-keskuksissa.

‚Äď Sosiaaliohjauksen ammatti on ole¬≠massa pal¬≠ve¬≠lu¬≠ra¬≠ken¬≠teista riip¬≠pu¬≠matta. Sosiaaliohjaus kehit¬≠tyy oma¬≠la¬≠ki¬≠sesti, ei vain vas¬≠tauk¬≠sena pal¬≠ve¬≠lu¬≠j√§r¬≠jes¬≠tel¬≠m√§n muu¬≠tok¬≠siin, Hirvonen painottaa.

Asiakkaan omat tavoitteet ja voimavarat keskiössä

Helmisen mukaan sosi­aa­lioh­jauk­seen sisäl­ty­vät neu­von­nan, ohjauk­sen ja tuen ulot­tu­vuu­det pai­not­tu­vat asia­kas­pro­ses­sin eri vai­heissa eri tavoin.

‚Äď Sosiaaliohjauksessa ei vain raken¬≠neta pal¬≠ve¬≠lu¬≠ket¬≠juja, vaan tavoi¬≠tel¬≠laan ohjauk¬≠sen kei¬≠noin yhdess√§ asiak¬≠kaan kanssa el√§¬≠m√§n¬≠ti¬≠lan¬≠teen hal¬≠tuun¬≠ot¬≠toa, etsi¬≠t√§√§n rat¬≠kai¬≠suja ja teh¬≠d√§√§n muu¬≠tosta. Asiakkaan kan¬≠nalta on oleel¬≠lista l√∂y¬≠t√§√§ h√§nen omat tavoit¬≠teensa ja voi¬≠ma¬≠va¬≠ransa. Ohjaajalta edel¬≠ly¬≠te¬≠t√§√§n, ett√§ h√§n osaa vied√§ pro¬≠ses¬≠sia eteen¬≠p√§in niin, ett√§ asia¬≠kas¬≠kin tie¬≠t√§√§, mist√§ ohjaus¬≠pro¬≠ses¬≠sissa on kyse, mit√§ tavoi¬≠tel¬≠laan, miten ede¬≠t√§√§n ja mitk√§ ovat v√§litavoitteet.

‚Äď Lopputuloksena on, ett√§ asia¬≠kas l√§h¬≠tee kul¬≠ke¬≠maan omaa pol¬≠ku¬≠aan ja k√§yt¬≠t√§√§ tar¬≠jot¬≠tua tukea siin√§ m√§√§¬≠rin kuin tar¬≠vit¬≠see, Helminen selvitt√§√§.

Sosiaaliohjauksella on palveluohjausta laajempi tehtävä.

Helminen koros¬≠taa ty√∂n suun¬≠ni¬≠tel¬≠mal¬≠li¬≠suutta ja asia¬≠kas¬≠l√§h¬≠t√∂i¬≠sen doku¬≠men¬≠toin¬≠nin osaa¬≠mista ty√∂¬≠pro¬≠ses¬≠sin kai¬≠kissa vai¬≠heissa. Osallistavaa ja raken¬≠teel¬≠lista kir¬≠jaa¬≠mista ope¬≠te¬≠taan kai¬≠kissa ammat¬≠ti¬≠kor¬≠kea¬≠kou¬≠luissa Kansa Koulu ‚ÄĎhank¬≠keen mukaisesti.

Vuorovaikutustaidot tärkeässä roolissa

Sosionomien kou¬≠lu¬≠tuk¬≠sen eri¬≠tyis¬≠vah¬≠vuus on sen laaja-alai¬≠suus, tode¬≠taan ammat¬≠ti¬≠kor¬≠kea¬≠kou¬≠lu¬≠jen reh¬≠to¬≠ri¬≠neu¬≠vos¬≠ton Arenen teke¬≠m√§ss√§ sosio¬≠no¬≠mien ope¬≠tus¬≠kar¬≠toi¬≠tuk¬≠sessa vuo¬≠delta 2017. Sen mukaan moni¬≠tie¬≠tei¬≠sen tie¬≠to¬≠pe¬≠rus¬≠tan ydin on sosi¬≠aa¬≠li¬≠ty√∂. Ohjausty√∂n teo¬≠reet¬≠ti¬≠nen pohja on my√∂s n√§ky¬≠viss√§. Psykologia, kas¬≠va¬≠tus¬≠tiede ja sosio¬≠lo¬≠gia mai¬≠ni¬≠taan my√∂s.

Laaja-alai­sen perus­tan lisäksi jokai­sella sosio­no­milla on eri­tyis­osaa­mista. Suosituimpia syven­tä­viä opin­toja vuonna 2016 oli­vat las­ten­suo­je­lu­työ, var­hais­kas­va­tus, aikuis­työ ja mie­len­ter­veys- ja päih­de­työ. Vammaistyön ja van­hus­työn valit­si­vat huo­mat­ta­vasti har­vem­mat opiskelijat.

Vuorovaikutustaitojen opet­ta­mi­nen on tär­keä osa sosio­no­mi­kou­lu­tusta ja ope­tus­suun­ni­tel­miin sisäl­tyy ohjauk­sen opin­toja. Monessa ammat­ti­kor­kea­kou­lussa nos­te­taan sosi­aa­li­pe­da­go­giikka kes­kei­seksi lähestymistavaksi.

‚Äď Toiminnalliset, vuo¬≠ro¬≠vai¬≠ku¬≠tuk¬≠sel¬≠li¬≠set ja luo¬≠vat mene¬≠tel¬≠m√§t ryhm√§- ja yksi¬≠l√∂¬≠k√§y¬≠t√∂ss√§ tuot¬≠ta¬≠vat sosio¬≠no¬≠meille vah¬≠van ohjaus¬≠osaa¬≠mi¬≠sen, toteaa Johanna Hirvonen.

Xamkissa työs­tet­tiin vuonna 2015 opet­ta­jien ja opis­ke­li­joi­den yhteis­työnä sosio­no­mien meto­dista osaa­mista käsit­te­levä kirja Sosionomit asia­kas­työn ken­tillä vas­tauk­seksi sii­hen ongel­maan, ettei­vät vas­ta­val­mis­tu­neet oikein osan­neet sanoit­taa osaa­mis­taan tai ker­toa käyt­tä­mis­tään menetelmistä.

‚Äď Rinnallakulun kal¬≠tai¬≠set meta¬≠fo¬≠rat eiv√§t riit√§ ker¬≠to¬≠maan ty√∂n sis√§l¬≠l√∂st√§. On ymm√§r¬≠ret¬≠t√§¬≠v√§√§, ett√§ kun ty√∂ ei koostu kon¬≠kreet¬≠ti¬≠sista toi¬≠men¬≠pi¬≠teist√§, on siit√§ vai¬≠kea saada otetta, toteaa Hirvonen.

Menetelmäosaaminen vaatii laajaa ymmärrystä

Kirjassa esi­tel­lään eri asia­kas­ryh­mien kanssa käy­tet­tä­viä meto­deja tai työ­vä­li­neitä kuten moti­voiva haas­tat­telu, kuva­kom­mu­ni­kointi, Umbrella-mene­telmä tai muistelutyö.

Hirvonen koros­taa, että mene­tel­mä­osaa­mi­nen vaa­tii laa­jem­paa ymmär­rystä kuin kykyä käyt­tää tiet­tyjä menetelmiä.

‚Äď Ei riit√§, ett√§ osaa k√§yt¬≠t√§√§ van¬≠hem¬≠muu¬≠den roo¬≠li¬≠kart¬≠taa tai haas¬≠tat¬≠te¬≠lu¬≠lo¬≠ma¬≠ketta. On ymm√§r¬≠ret¬≠t√§v√§, miksi k√§y¬≠t√§n tiet¬≠ty√§ mene¬≠tel¬≠m√§√§, miss√§ tilan¬≠teessa ja mihin sill√§ pyrin. Ty√∂v√§lineiden k√§ytt√∂ on tek¬≠nist√§ osaa¬≠mista, mutta oleel¬≠lista on, ett√§ on malt¬≠tia kas¬≠vaa mene¬≠tel¬≠m√§¬≠osaa¬≠jaksi, Hirvonen kannustaa.

Tarvitaan malttia kasvaa menetelmäosaajaksi.

Tavoitteena on, että sosio­nomi hal­lit­see ohjaus­pro­ses­sin ja sen vai­heet, hän on omak­su­nut esi­mer­kiksi voi­ma­va­ra­läh­töi­sen ja rat­kai­su­kes­kei­sen lähes­ty­mis­ta­van ja sit­ten hänellä on moni­puo­li­nen työ­ka­lu­pakki, jossa on eri­lai­sia mene­tel­miä ja työ­vä­li­neitä sovel­let­ta­vaksi asiak­kaan tilan­teen ja tavoit­tei­den mukaan.

‚Äď Menetelmien teo¬≠reet¬≠ti¬≠nen tausta ja vii¬≠te¬≠ke¬≠hys on syyt√§ tun¬≠tea. Lis√§ksi v√§li¬≠nei¬≠den t√§y¬≠tyy tun¬≠tua ty√∂n¬≠te¬≠ki¬≠j√§st√§ sopi¬≠vilta omaan tapaan tehd√§ ty√∂t√§, muis¬≠tut¬≠taa Helminen.

Sosiaaliohjauksen tie­teel­li­nen tut­ki­mus on tois­tai­seksi ohutta.

‚Äď Ammattikorkeakoulut eiv√§t ole kyen¬≠neet koh¬≠den¬≠ta¬≠maan resurs¬≠seja sosi¬≠aa¬≠lioh¬≠jauk¬≠sen tut¬≠ki¬≠muk¬≠seen, toteaa Jari Helminen ja toi¬≠voo, ett√§ sosi¬≠aa¬≠li¬≠ty√∂n tut¬≠ki¬≠muk¬≠sessa voi¬≠tai¬≠siin ottaa sosi¬≠aa¬≠lioh¬≠jaus yhdeksi tut¬≠ki¬≠mus¬≠koh¬≠teeksi ja ett√§ tut¬≠ki¬≠musta voi¬≠tai¬≠siin tehd√§ my√∂s yli¬≠opis¬≠to¬≠jen ja ammat¬≠ti¬≠kor¬≠kea¬≠kou¬≠lu¬≠jen yhteis¬≠ty√∂n√§. Ovathan sosi¬≠aa¬≠li¬≠ty√∂ ja sosi¬≠aa¬≠lioh¬≠jaus sosi¬≠aa¬≠li¬≠pal¬≠ve¬≠lui¬≠den perusta, ja sosi¬≠aa¬≠li¬≠ty√∂n¬≠te¬≠ki¬≠j√§t ja sosi¬≠aa¬≠lioh¬≠jaa¬≠jat sosi¬≠aa¬≠li¬≠ty√∂n kah¬≠tena ammat¬≠ti¬≠ryh¬≠m√§n√§ kol¬≠le¬≠goita ty√∂ss√§ yhteis¬≠ten arvo¬≠jen ja ammat¬≠tie¬≠tii¬≠kan pohjalta.

Lue myös: Mistä ohjaa­mi­sessa on kysymys?

Luettavaa

N√§kki, Pirjo & Sayed, Terttu (toim.). Asiakasty√∂n mene¬≠tel¬≠m√§t sosiaali¬≠alalla. Edita 2015.
Helminen, Jari (toim.). Sosiaaliohjaus ‚Äď l√§h¬≠t√∂¬≠koh¬≠tia ja k√§y¬≠t√§n¬≠t√∂j√§. Edita 2016.
Helminen, Jari (toim.). Asiakkaan moniam¬≠ma¬≠til¬≠li¬≠nen ohjaus sosi¬≠aali- ja ter¬≠vey¬≠sa¬≠lalla. Edita 2017.
Hirvonen, Johanna & Niiranen-Linkama, P√§ivi & Saksio, Mauno (toim.). Sosionomit asia¬≠kas¬≠ty√∂n ken¬≠till√§. Mikkelin ammat¬≠ti¬≠kor¬≠kea¬≠koulu 2015. D: Vapaamuotoisia jul¬≠kai¬≠suja 53.
Honkakoski, Arja. Sosiaaliohjauksen k√§site ‚Äď j√§√§n¬≠n√∂s vai mah¬≠dol¬≠li¬≠suus sosio¬≠no¬≠min (AMK) kou¬≠lu¬≠tuk¬≠sen j√§sen¬≠t√§¬≠j√§n√§. Janus vol 13 (2), s.211‚Äď217.
Helminen, Jari. P√§√§m√§√§r√§n√§ sosiaali¬≠alan ammat¬≠ti¬≠lai¬≠suus: sosi¬≠aa¬≠lioh¬≠jaa¬≠jien n√§ke¬≠myk¬≠si√§ ammat¬≠tia¬≠lasta ja alan tule¬≠vai¬≠suus¬≠ku¬≠vasta. V√§it√∂skirja. Lapin yli¬≠opis¬≠to¬≠kus¬≠tan¬≠nus 2013.

Kristiina Koskiluoma