Maalittamisen käsittelyyn tarvitaan toimivat prosessit ja apua työntekijöille.

 

 

Joka vii­des kor­kea­kou­lu­tettu on koke­nut maa­lit­ta­mista kulu­neen vii­den vuo­den aikana. Maalittamisella tar­koi­te­taan jär­jes­tel­mäl­listä toi­min­taa, jolla pyri­tään vai­en­ta­maan ihmi­siä tai vai­kut­ta­maan hei­dän toi­min­taansa esi­mer­kiksi uhkai­le­malla tai levit­tä­mällä hei­dän yksi­tyis­luon­toi­sia tie­to­jaan internetissä.

Maalittamista työs­sään koh­dan­neista sosiaali­alan ammat­ti­lai­sista 42 pro­sent­tia oli pyr­ki­nyt puut­tu­maan maa­lit­ta­mi­seen sel­vit­tä­mällä asiaa itse. 27 pro­sent­tia ker­toi ilmoit­ta­neensa maa­lit­ta­mi­sesta työ­nan­ta­jalle, joka oli myös puut­tu­nut siihen.

44 pro­sen­tissa tapauk­sista työ­nan­taja ei kui­ten­kaan ollut puut­tu­nut maa­lit­ta­mi­seen, vaikka se oli tul­lut työ­nan­ta­jan tietoon.

Yleisin maa­lit­ta­mi­sen muoto oli vas­taa­jaa kos­ke­van vää­rän tie­don levit­tä­mi­nen. Maalittamisen koh­teeksi jou­tu­neista 36 pro­sent­tia oli jou­tu­nut työyh­tei­sön ulko­puo­li­sen pai­nos­tuk­sen koh­teeksi. 31 pro­sent­tia vas­tasi, että hei­dän yksi­tyi­siä tie­to­jaan oli levi­tetty ja 26 pro­sent­tia oli uhkailtu työyh­tei­sön ulkopuolelta.

Tiedot ilme­ne­vät Akavan maa­lis­kuussa toteut­ta­masta kyse­lystä, johon vas­tasi yli 7 300 eri alo­jen ammat­ti­laista 14 aka­va­lai­sesta liitosta.

Kasvava ongelma

Talentia vaa­tii maa­lit­ta­mi­selle nol­la­to­le­rans­sia ja penää työ­nan­ta­jilta entistä hana­kam­paa puut­tu­mista ilmi­öön. Maalittamisen käsit­te­lyyn tulisi olla työ­pai­koilla kun­nol­li­set ja toi­mi­vat pro­ses­sit sekä tar­vit­taessa tar­jolla apua työntekijöille.

– Sosiaalialan teh­tävä on aut­taa kan­sa­lai­sia ja hei­koim­massa ase­massa ole­via. Tällä het­kellä maa­lit­ta­mi­nen on kas­vava ongelma ja työn­te­ki­jöi­den oikeu­det tehdä työ­tään ilman pel­koa on tur­vat­tava. Maalittaminen ei saa uhata tär­keän teh­tä­vän toteut­ta­mista, sanoo Talentian puheen­joh­taja Jenni Karsio.

Työnataja tulisi velvoittaa rikosilmoituksen tekemiseen maalittamisesta.

Talentia tukee Akavan esi­tystä, jonka mukaan Suomessa on toteu­tet­tava rikos­lain muu­tos, jolla koo­taan rikos­lain maa­lit­ta­mi­seen liit­ty­vät teon­ku­vauk­set yhteen ja teh­dään maa­lit­ta­mi­sen kri­mi­na­li­soin­tia kos­keva sään­nös. Lisäksi viran­omais­toi­minta on tur­vat­tava erik­seen. Työturvallisuuden ja työ­suo­je­lun tur­vaa­mi­nen edel­lyt­tää myös sel­keitä toimenpiteitä.

Maalittamisen kiel­tä­vällä kri­mi­na­li­soin­nilla pyri­tään suo­je­le­maan oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen kan­nalta eri­tyi­sen tär­keitä oikeu­del­li­sesti suo­jat­tuja arvoja, joita ovat sanan­va­paus, mie­li­pi­teen­va­paus ja viran­omais­ten vir­ka­vas­tuulla teke­män työn lail­li­suus­pe­ri­aat­teen toteu­tu­mi­nen ilman epä­asian­mu­kaista hen­ki­löön koh­dis­tu­vaa häirintää.

Akavan puheen­joh­taja Stude Fjäderin mukaan työ­hön liit­tyvä häi­rintä ja maa­lit­ta­mi­nen ovat uhka oikeusvaltiolle.

– Niiden yleis­ty­mi­seen on puu­tut­tava rikoslailla.

Jenni Karsion mukaan jär­jes­tel­mäl­li­nen häi­rintä ja maa­lit­ta­mi­nen louk­kaa­vat perus­ta­van­laa­tui­sesti ihmis- ja perusoikeuksia.

– Suomalaisessa yhteis­kun­nal­li­sessa kes­kus­te­lussa on jo jon­kin aikaa vaa­dittu tehok­kaam­pia toi­men­pi­teitä maa­lit­ta­mi­seen puut­tu­mi­seksi. Tekojen aika on nyt, pai­not­taa Karsio.

Sitaatti Akava Worksin maalittamiskyselystä.