Vuoden 2018 Hyvä käytäntö -finalistit tulevat Oulusta, Espoosta ja Tampereelta. Finalistit valittiin 25 esityksen joukosta.

 

Yksi palkin­toeh­dok­kaista on Metkoja menetelmiä erityis­lap­si­per­heille -hyvin­voin­ti­malli, jonka on kehit­tänyt Oulun seudun omais­hoi­tajat ry. Mallissa perheiden hyvin­vointia vahvis­tetaan erilai­silla vuoro­vai­kut­tei­silla menetel­millä, joita ovat muun muassa satuhie­ronta, mindfulness ja teatteri.

Hyvin­voin­ti­mallin työstä­mi­sessä on kuunneltu erityis­lap­si­per­heiden toiveita. Toiminta pohjautuu perhe­läh­töi­syyteen, joten perheen­jä­senet itse määrit­te­levät, ketkä heistä osallis­tuvat mihinkin toimintaan.

Kyse on matalan kynnyksen ehkäi­se­västä toimin­nasta, joka auttaa omais­hoi­ta­ja­van­hempia jaksamaan työssään. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia tai vanhem­malla omais­hoi­don­so­pi­musta osallis­tuakseen toimintaan. Tästä syystä mukaan löytävät myös ne perheet, jotka muuten jäisivät ulkopuo­lelle.

Äänestä kiinnostavinta palkintoehdokasta Sosiaalialan asiantuntijapäivien verkkosivulla.

− Oulun seudun omais­hoi­tajat on kehit­tänyt monipuo­lisen ja helppo­käyt­töisen menetel­mä­pankin erityis­lap­si­per­heille ja heidän kanssaan työsken­te­le­ville ammat­ti­lai­sille. Muut järjestöt pystyvät hyvin sovel­tamaan mallia tai ottamaan sen sellai­senaan käyttöön, sanovat Hyvä käytäntö -palkin­to­raadin edustajat.

Raati koostuu Talentian, THL:n Innokylän, Keski-Suomen sosiaa­lialan osaamis­kes­kuksen, Jyväs­kylän ammat­ti­kor­kea­koulun, Jyväs­kylän yliopiston ja Globex Infor­mation Oy:n edusta­jista.

Neuropsykiatrista osaamista

Toinen palkin­toeh­dokas tulee Tampe­reelta, jossa Setle­mentti Tampere ry on kehit­tänyt Omavoima-toimin­ta­mallin aikui­sille, joilla on neurop­sy­kiat­risia piirteitä. Tunne­tuimpia neurop­sy­kiat­risia diagnooseja ovat ADHD, ADD, asperger ja autis­mi­kirjon häiriö.

Omavoima tarjoaa elämän­hal­lintaa ja osalli­suutta vahvis­tavaa tukea, jonka lähtö­kohtana on ihmisen oma kokemus avun tarpeesta. Työmuo­toina käytetään muun muassa yksilö­tukea, ryhmä­val­men­nusta ja vertais­tukea.

Palveluun voi hakeutua ilman lähetettä tai viral­lista diagnoosia joko itse tai työnte­kijän yhtey­de­no­tolla. Toiminta on maksu­tonta.

− Omavoima tavoittaa hyvin palve­luiden väliin­pu­toajat. Eli sellaiset aikuiset, joilta puuttuu selkeä diagnoosi ja jotka seilaavat palve­lujen välissä. Toimin­ta­malli on myös varsin pitkälle kehitetty, palkin­to­raati kiittää.

Ilmaisia kulttuuripalveluja vähävaraisille

Kolmas palkin­toeh­dokas Kaiku­kortti on syntynyt kainuu­laisten ja espoo­laisten kulttuuri-, sosiaali- ja tervey­salan toimi­joiden yhteis­työssä. Mukana on ollut lisäksi alojen valta­kun­nal­lisia asian­tun­ti­joita.

Kaiku­kortti on henki­lö­koh­tainen kortti, jolla voi hankkia maksut­tomia pääsy­lippuja kulttuu­ri­pal­ve­luihin sekä maksut­tomia pääsy­lippuja myös perheen lapsille. Tavoit­teena on parantaa tiukassa rahati­lan­teessa olevien mahdol­li­suuksia osallistua kulttuu­rie­lämään ja harrastaa.

Yleisön suosikki palkitaan kunniakirjalla Sosiaalialan asiantuntijapäivillä.

Korttia jaetaan Kaiku­kortti-verkoston sosiaali- ja tervey­salan kohteissa, kuten etsivässä nuori­so­työssä, sosiaa­li­toi­mis­toissa, mielen­ter­veys­pal­ve­luissa ja päihde­työssä. Se on yksi tapa tukea osalli­suutta sekä toteuttaa lakisää­teistä sosiaa­lista kuntou­tusta.

− Kyseessä on uusi hieno idea, jota voi soveltaa monipuo­li­sesti. Kaiku­kortti on helposti levitettävä malli, jonka soisi otettavan käyttöön eri puolella Suomea, palkin­to­raati toivoo.

Sosiaaliohjaajat maahanmuuttajanuorten tukena koulussa

Neljäs palkin­toeh­dokas on työkäy­täntö, jossa sosiaa­lioh­jausta annetaan maahan­muut­ta­ja­nuo­rille koulu­ym­pä­ris­tössä. Työkäy­tännön ovat kehit­täneet Espoon maahan­muut­ta­ja­pal­ve­luiden työnte­kijät.

Työmal­lissa sosiaa­lioh­jaajat työsken­te­levät aikuisten perus­o­pe­tukseen valmis­ta­vassa opetuk­sessa, jossa opiske­lijat ovat 17 – 25-vuotiaita maahan­muut­tajia. Monet heistä ovat tulleet Suomeen ilman huoltajaa alaikäisinä turva­pai­kan­ha­ki­joina.

Kriisia­lueilta tulleet oirei­levat usein psyyk­ki­sesti ja kärsivät unetto­muu­desta, mikä heijastuu koulun­käyntiin. Koulussa nuoret saavat nopeasti apua sosiaa­lioh­jaa­jilta. Työn ansiosta heidän poissao­lonsa opetuk­sesta ovat vähen­tyneet ja opettajat ovat voineet keskittyä opetus­työ­hönsä.

− Tämä ajankoh­tainen työkäy­täntö auttaa ehkäi­semään syrjäy­ty­mistä. Siitä voi kiittää sosiaa­li­toimen ja koulun toimivaa yhteis­työtä, palkin­to­raati sanoo.

Palkintoehdokkaat esillä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä

Hyvä käytäntö -palkin­toeh­dokkaat esitte­levät työtään 13.3.2018 Sosiaa­lialan asian­tun­ti­ja­päi­villä Jyväs­ky­lässä. Yksi ehdok­kaista saa Talentian Hyvä käytäntö -palkinnon tapah­tuman päätteeksi. 11. kertaa jaettava palkinto on 3 000 euroa, jonka lisäksi voittaja pääsee sosiaa­lialan konfe­renssiin ulkomaille.

Palkinto annetaan sosiaa­lialan käytän­nölle, joka on yhteis­kun­nal­li­sesti vaikuttava ja ajankoh­tainen, sovel­lettava ja jota on arvioitu. Tavoit­teena on edistää alan ammat­ti­käy­tän­töjen kehit­tä­mistä ja levit­tä­mistä. Palkinnon saajan päättää Talentia yhteis­työ­kump­pa­nei­densa kanssa.

Tällä kertaa Hyvä käytäntö -kisaa uudis­tettiin niin, että kilpailun osallis­tujat kirja­sivat THL:n Innokylään tiedot hyvästä käytän­nöstään. Innokylä avoin ja maksuton verkko­palvelu, jossa voi tutustua sosiaali- ja tervey­salan erilaisiin toimin­ta­mal­leihin. Myös Hyvä käytäntö -kilpailun esitykset jäävät verkko­pal­veluun kaikkien tutus­tut­ta­vaksi ja kokeil­ta­vaksi.

Johanna Merilä