Hyvä käytäntö -palkintoehdokkaat esittelevät työtään 13.3.2018 Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Jyväskylässä.
Vuoden 2018 Hyvä käytäntö ‑finalistit tulevat Oulusta, Espoosta ja Tampereelta. Finalistit valittiin 25 esityksen joukosta.
Yksi palkintoehdokkaista on Metkoja menetelmiä erityislapsiperheille ‑hyvinvointimalli, jonka on kehittänyt Oulun seudun omaishoitajat ry. Mallissa perheiden hyvinvointia vahvistetaan erilaisilla vuorovaikutteisilla menetelmillä, joita ovat muun muassa satuhieronta, mindfulness ja teatteri.
Hyvinvointimallin työstämisessä on kuunneltu erityislapsiperheiden toiveita. Toiminta pohjautuu perhelähtöisyyteen, joten perheenjäsenet itse määrittelevät, ketkä heistä osallistuvat mihinkin toimintaan.
Kyse on matalan kynnyksen ehkäisevästä toiminnasta, joka auttaa omaishoitajavanhempia jaksamaan työssään. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia tai vanhemmalla omaishoidonsopimusta osallistuakseen toimintaan. Tästä syystä mukaan löytävät myös ne perheet, jotka muuten jäisivät ulkopuolelle.
− Oulun seudun omaishoitajat on kehittänyt monipuolisen ja helppokäyttöisen menetelmäpankin erityislapsiperheille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Muut järjestöt pystyvät hyvin soveltamaan mallia tai ottamaan sen sellaisenaan käyttöön, sanovat Hyvä käytäntö ‑palkintoraadin edustajat.
Raati koostuu Talentian, THL:n Innokylän, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Globex Information Oy:n edustajista.
Neuropsykiatrista osaamista
Toinen palkintoehdokas tulee Tampereelta, jossa Setlementti Tampere ry on kehittänyt Omavoima-toimintamallin aikuisille, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä. Tunnetuimpia neuropsykiatrisia diagnooseja ovat ADHD, ADD, asperger ja autismikirjon häiriö.
Omavoima tarjoaa elämänhallintaa ja osallisuutta vahvistavaa tukea, jonka lähtökohtana on ihmisen oma kokemus avun tarpeesta. Työmuotoina käytetään muun muassa yksilötukea, ryhmävalmennusta ja vertaistukea.
Palveluun voi hakeutua ilman lähetettä tai virallista diagnoosia joko itse tai työntekijän yhteydenotolla. Toiminta on maksutonta.
− Omavoima tavoittaa hyvin palveluiden väliinputoajat. Eli sellaiset aikuiset, joilta puuttuu selkeä diagnoosi ja jotka seilaavat palvelujen välissä. Toimintamalli on myös varsin pitkälle kehitetty, palkintoraati kiittää.
Ilmaisia kulttuuripalveluja vähävaraisille
Kolmas palkintoehdokas Kaikukortti on syntynyt kainuulaisten ja espoolaisten kulttuuri‑, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteistyössä. Mukana on ollut lisäksi alojen valtakunnallisia asiantuntijoita.
Kaikukortti on henkilökohtainen kortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja kulttuuripalveluihin sekä maksuttomia pääsylippuja myös perheen lapsille. Tavoitteena on parantaa tiukassa rahatilanteessa olevien mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa.
Yleisön suosikki palkitaan kunniakirjalla Sosiaalialan asiantuntijapäivillä.
Korttia jaetaan Kaikukortti-verkoston sosiaali- ja terveysalan kohteissa, kuten etsivässä nuorisotyössä, sosiaalitoimistoissa, mielenterveyspalveluissa ja päihdetyössä. Se on yksi tapa tukea osallisuutta sekä toteuttaa lakisääteistä sosiaalista kuntoutusta.
− Kyseessä on uusi hieno idea, jota voi soveltaa monipuolisesti. Kaikukortti on helposti levitettävä malli, jonka soisi otettavan käyttöön eri puolella Suomea, palkintoraati toivoo.
Sosiaaliohjaajat maahanmuuttajanuorten tukena koulussa
Neljäs palkintoehdokas on työkäytäntö, jossa sosiaaliohjausta annetaan maahanmuuttajanuorille kouluympäristössä. Työkäytännön ovat kehittäneet Espoon maahanmuuttajapalveluiden työntekijät.
Työmallissa sosiaaliohjaajat työskentelevät aikuisten perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, jossa opiskelijat ovat 17–25-vuotiaita maahanmuuttajia. Monet heistä ovat tulleet Suomeen ilman huoltajaa alaikäisinä turvapaikanhakijoina.
Kriisialueilta tulleet oireilevat usein psyykkisesti ja kärsivät unettomuudesta, mikä heijastuu koulunkäyntiin. Koulussa nuoret saavat nopeasti apua sosiaaliohjaajilta. Työn ansiosta heidän poissaolonsa opetuksesta ovat vähentyneet ja opettajat ovat voineet keskittyä opetustyöhönsä.
− Tämä ajankohtainen työkäytäntö auttaa ehkäisemään syrjäytymistä. Siitä voi kiittää sosiaalitoimen ja koulun toimivaa yhteistyötä, palkintoraati sanoo.
Palkintoehdokkaat esillä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä
Hyvä käytäntö ‑palkintoehdokkaat esittelevät työtään 13.3.2018 Sosiaalialan asiantuntijapäivillä Jyväskylässä. Yksi ehdokkaista saa Talentian Hyvä käytäntö ‑palkinnon tapahtuman päätteeksi. 11. kertaa jaettava palkinto on 3 000 euroa, jonka lisäksi voittaja pääsee sosiaalialan konferenssiin ulkomaille.
Palkinto annetaan sosiaalialan käytännölle, joka on yhteiskunnallisesti vaikuttava ja ajankohtainen, sovellettava ja jota on arvioitu. Tavoitteena on edistää alan ammattikäytäntöjen kehittämistä ja levittämistä. Palkinnon saajan päättää Talentia yhteistyökumppaneidensa kanssa.
Tällä kertaa Hyvä käytäntö ‑kisaa uudistettiin niin, että kilpailun osallistujat kirjasivat THL:n Innokylään tiedot hyvästä käytännöstään. Innokylä avoin ja maksuton verkkopalvelu, jossa voi tutustua sosiaali- ja terveysalan erilaisiin toimintamalleihin. Myös Hyvä käytäntö ‑kilpailun esitykset jäävät verkkopalveluun kaikkien tutustuttavaksi ja kokeiltavaksi.
