Vuoden 2018 Hyvä käytäntö ‑finalistit tulevat Oulusta, Espoosta ja Tampereelta. Finalistit valittiin 25 esityksen joukosta.

 

Yksi pal­kin­toeh­dok­kaista on Metkoja mene­tel­miä eri­tyis­lap­si­per­heille ‑hyvin­voin­ti­malli, jonka on kehit­tä­nyt Oulun seu­dun omais­hoi­ta­jat ry. Mallissa per­hei­den hyvin­voin­tia vah­vis­te­taan eri­lai­silla vuo­ro­vai­kut­tei­silla mene­tel­millä, joita ovat muun muassa satu­hie­ronta, mind­ful­ness ja teatteri.

Hyvinvointimallin työs­tä­mi­sessä on kuun­neltu eri­tyis­lap­si­per­hei­den toi­veita. Toiminta poh­jau­tuu per­he­läh­töi­syy­teen, joten per­heen­jä­se­net itse mää­rit­te­le­vät, ketkä heistä osal­lis­tu­vat mihin­kin toimintaan.

Kyse on mata­lan kyn­nyk­sen ehkäi­se­västä toi­min­nasta, joka aut­taa omais­hoi­ta­ja­van­hem­pia jak­sa­maan työs­sään. Lapsella ei tar­vitse olla diag­noo­sia tai van­hem­malla omais­hoi­don­so­pi­musta osal­lis­tuak­seen toi­min­taan. Tästä syystä mukaan löy­tä­vät myös ne per­heet, jotka muu­ten jäi­si­vät ulkopuolelle.

Äänestä kiinnostavinta palkintoehdokasta Sosiaalialan asiantuntijapäivien verkkosivulla.

− Oulun seu­dun omais­hoi­ta­jat on kehit­tä­nyt moni­puo­li­sen ja help­po­käyt­töi­sen mene­tel­mä­pan­kin eri­tyis­lap­si­per­heille ja hei­dän kans­saan työs­ken­te­le­ville ammat­ti­lai­sille. Muut jär­jes­töt pys­ty­vät hyvin sovel­ta­maan mal­lia tai otta­maan sen sel­lai­se­naan käyt­töön, sano­vat Hyvä käy­täntö ‑pal­kin­to­raa­din edustajat.

Raati koos­tuu Talentian, THL:n Innokylän, Keski-Suomen sosiaali­alan osaa­mis­kes­kuk­sen, Jyväskylän ammat­ti­kor­kea­kou­lun, Jyväskylän yli­opis­ton ja Globex Information Oy:n edustajista.

Neuropsykiatrista osaamista

Toinen pal­kin­toeh­do­kas tulee Tampereelta, jossa Setlementti Tampere ry on kehit­tä­nyt Omavoima-toi­min­ta­mal­lin aikui­sille, joilla on neu­rop­sy­kiat­ri­sia piir­teitä. Tunnetuimpia neu­rop­sy­kiat­ri­sia diag­noo­seja ovat ADHD, ADD, asper­ger ja autis­mi­kir­jon häiriö.

Omavoima tar­joaa elä­män­hal­lin­taa ja osal­li­suutta vah­vis­ta­vaa tukea, jonka läh­tö­koh­tana on ihmi­sen oma koke­mus avun tar­peesta. Työmuotoina käy­te­tään muun muassa yksi­lö­tu­kea, ryh­mä­val­men­nusta ja vertaistukea.

Palveluun voi hakeu­tua ilman lähe­tettä tai viral­lista diag­noo­sia joko itse tai työn­te­ki­jän yhtey­de­no­tolla. Toiminta on maksutonta.

− Omavoima tavoit­taa hyvin pal­ve­lui­den väliin­pu­toa­jat. Eli sel­lai­set aikui­set, joilta puut­tuu sel­keä diag­noosi ja jotka sei­laa­vat pal­ve­lu­jen välissä. Toimintamalli on myös var­sin pit­källe kehi­tetty, pal­kin­to­raati kiittää.

Ilmaisia kulttuuripalveluja vähävaraisille

Kolmas pal­kin­toeh­do­kas Kaikukortti on syn­ty­nyt kai­nuu­lais­ten ja espoo­lais­ten kulttuuri‑, sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan toi­mi­joi­den yhteis­työssä. Mukana on ollut lisäksi alo­jen val­ta­kun­nal­li­sia asiantuntijoita.

Kaikukortti on hen­ki­lö­koh­tai­nen kortti, jolla voi hank­kia mak­sut­to­mia pää­sy­lip­puja kult­tuu­ri­pal­ve­lui­hin sekä mak­sut­to­mia pää­sy­lip­puja myös per­heen lap­sille. Tavoitteena on paran­taa tiu­kassa raha­ti­lan­teessa ole­vien mah­dol­li­suuk­sia osal­lis­tua kult­tuu­rie­lä­mään ja harrastaa.

Yleisön suosikki palkitaan kunniakirjalla Sosiaalialan asiantuntijapäivillä.

Korttia jae­taan Kaikukortti-ver­kos­ton sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan koh­teissa, kuten etsi­vässä nuo­ri­so­työssä, sosi­aa­li­toi­mis­toissa, mie­len­ter­veys­pal­ve­luissa ja päih­de­työssä. Se on yksi tapa tukea osal­li­suutta sekä toteut­taa laki­sää­teistä sosi­aa­lista kuntoutusta.

− Kyseessä on uusi hieno idea, jota voi sovel­taa moni­puo­li­sesti. Kaikukortti on hel­posti levi­tet­tävä malli, jonka soisi otet­ta­van käyt­töön eri puo­lella Suomea, pal­kin­to­raati toivoo.

Sosiaaliohjaajat maahanmuuttajanuorten tukena koulussa

Neljäs pal­kin­toeh­do­kas on työ­käy­täntö, jossa sosi­aa­lioh­jausta anne­taan maa­han­muut­ta­ja­nuo­rille kou­lu­ym­pä­ris­tössä. Työkäytännön ovat kehit­tä­neet Espoon maa­han­muut­ta­ja­pal­ve­lui­den työntekijät.

Työmallissa sosi­aa­lioh­jaa­jat työs­ken­te­le­vät aikuis­ten perus­o­pe­tuk­seen val­mis­ta­vassa ope­tuk­sessa, jossa opis­ke­li­jat ovat 17–25-vuotiaita maa­han­muut­ta­jia. Monet heistä ovat tul­leet Suomeen ilman huol­ta­jaa alai­käi­sinä turvapaikanhakijoina.

Kriisialueilta tul­leet oirei­le­vat usein psyyk­ki­sesti ja kär­si­vät unet­to­muu­desta, mikä hei­jas­tuu kou­lun­käyn­tiin. Koulussa nuo­ret saa­vat nopeasti apua sosi­aa­lioh­jaa­jilta. Työn ansiosta hei­dän pois­sao­lonsa ope­tuk­sesta ovat vähen­ty­neet ja opet­ta­jat ovat voi­neet kes­kit­tyä opetustyöhönsä.

− Tämä ajan­koh­tai­nen työ­käy­täntö aut­taa ehkäi­se­mään syr­jäy­ty­mistä. Siitä voi kiit­tää sosi­aa­li­toi­men ja kou­lun toi­mi­vaa yhteis­työtä, pal­kin­to­raati sanoo.

Palkintoehdokkaat esillä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä

Hyvä käy­täntö ‑pal­kin­toeh­dok­kaat esit­te­le­vät työ­tään 13.3.2018 Sosiaalialan asian­tun­ti­ja­päi­villä Jyväskylässä. Yksi ehdok­kaista saa Talentian Hyvä käy­täntö ‑pal­kin­non tapah­tu­man päät­teeksi. 11. ker­taa jaet­tava pal­kinto on 3 000 euroa, jonka lisäksi voit­taja pää­see sosiaali­alan kon­fe­rens­siin ulkomaille.

Palkinto anne­taan sosiaali­alan käy­tän­nölle, joka on yhteis­kun­nal­li­sesti vai­kut­tava ja ajan­koh­tai­nen, sovel­let­tava ja jota on arvioitu. Tavoitteena on edis­tää alan ammat­ti­käy­tän­tö­jen kehit­tä­mistä ja levit­tä­mistä. Palkinnon saa­jan päät­tää Talentia yhteis­työ­kump­pa­nei­densa kanssa.

Tällä ker­taa Hyvä käy­täntö ‑kisaa uudis­tet­tiin niin, että kil­pai­lun osal­lis­tu­jat kir­ja­si­vat THL:n Innokylään tie­dot hyvästä käy­tän­nös­tään. Innokylä avoin ja mak­su­ton verk­ko­pal­velu, jossa voi tutus­tua sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan eri­lai­siin toi­min­ta­mal­lei­hin. Myös Hyvä käy­täntö ‑kil­pai­lun esi­tyk­set jää­vät verk­ko­pal­ve­luun kaik­kien tutus­tut­ta­vaksi ja kokeiltavaksi.

Johanna Merilä