Murrosikä asettaa kehitys­vai­heena erityisiä haasteita ja vaatii vanhem­malta mukau­tu­mista uuden­laiseen rooliin. Vanhempi voi kokea epävar­muutta kyvystään selviytyä kehitys­vai­heeseen kuulu­vista tehtävistä.

 

Ammatil­li­sesti ohjatun vertais­ryh­mä­toi­minnan avulla voidaan vahvistaa luotta­musta omaan vanhem­muuteen sekä tarjota asian­tun­ti­ja­tietoa, kokemuk­sel­lista tietoa ja vertais­tukea. Varsinais-Suomen Lasten­suo­je­lu­jär­jestöt ry:n RAY:n tuella kehittämä Murkku­foorumi-vertais­ryhmä on esimerkki murro­si­käisten nuorten vanhem­mille suunna­tusta ehkäi­se­västä, matalan kynnyksen tukimuodosta.

Murkku­foorumi on sosiaali-, kasvatus- tai tervey­salan ammat­ti­laisen ohjaama vertais­ryhmä, jonka kokoon­tu­miset raken­tuvat tietyn teeman ympärille. Olen haasta­tellut pro gradu -tutkiel­maani varten kahdeksaa ryhmään osallis­tu­nutta vanhempaa.

Tarkas­telen tutki­muk­sessani vanhem­muuden tukemista Banduran sosio­kog­ni­tii­visen teorian alaan kuuluvan minäpys­ty­vyyden käsitteen näkökul­masta. Kartoitan vertais­ryhmän mahdol­li­suuksia vanhem­muuden minäpys­ty­vyy­sus­ko­musten vahvis­ta­mi­sessa. Vanhem­muuden minäpys­ty­vyyden, eli vanhemman luotta­muksen kykyynsä edistää lapsensa kehitystä, on todettu olevan merkittävä tekijä koko perheen hyvin­voinnin kannalta ja vaikut­tavan olennai­sesti vanhem­muuden toteutumiseen.

Ehkäisevää, matalan kynnyksen tukea kaivataan

Vanhemmat tuovat esiin, että tulevien haasteiden ennakointi ja niihin varau­tu­minen on tärkeää. Kirjoista luettua ja luento­tyyp­pi­sissä tilai­suuk­sissa hankittua tietoa pidetään tärkeänä, mutta sen nähdään usein jäävän pinnal­li­sem­malle tasolle. Keskustelu muiden vanhempien kanssa tietyn teeman ympärillä mahdol­listaa tiedon ja aiheen ”ruoti­misen” ja raken­tu­misen ymmär­ret­tä­väksi omassa arjessa, konkreet­ti­sem­malla tasolla.

  • Talentia-lehti tekee sosiaalialan ammattilaisia kouluttavien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyötä ja julkaisee opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden kirjoituksia Talentia-digilehdessä.
  • Kirjoitukset voivat perustua opinnäytetöihin tai ne voivat artikkelimuotoisia kypsyysnäytteitä tai vaikuttamistyön jaksoilla laadittuja tekstejä.
  • Ohjaamme tarvittaessa kirjoittamista.
  • Tarkemmat kirjoitusohjeet saat toimituksesta toimitus@talentia.fi

Vanhemmat kertovat, että olisivat kaivanneet vastaavaa ryhmää jo aikai­semmin, lapsen ollessa esimur­ro­siässä. Vanhem­mille on tärkeää, että ryhmään voi tulla perus­te­le­matta tuen tarvettaan – ulkopuo­linen ei arvioi huolien oikeu­tusta tai koettujen ongelmien vakavuutta. Toisaalta vanhemman ei myöskään tarvitse leimautua ”ongel­mai­seksi”, kun hän hakeutuu ryhmään oman kiinnos­tuk­sensa ja tarpei­densa pohjalta.

Vertais­ryhmien voi ajatella toimivan tärkeänä tuen lähteenä vanhem­milla, joilla ei ole tarvetta inten­sii­vi­sem­mälle tuelle ja lisätukena niille vanhem­mille, jotka ovat jo muiden palve­lujen piirissä. Murkku­foo­rumin kaltaiset vertais­ryhmät eivät rajaa ketään ulkopuo­lelle ja sopivat ”kaikille taval­li­sille ihmisille”, kuten yksi vanhem­mista asian ilmaisee.

Murkkufoorumi-vertaisryhmän kautta saavutettu vahvistus vanhemmuudelle

Haastat­te­lujen perus­teella löydettiin kahden­laisia vanhempia. Toisilla vanhem­muuden minäpys­tyvyys oli vakiin­tu­maton – lapsen murrosiän myötä asettuvat haasteet olivat saaneet heidät arvioimaan vanhem­muuttaan uudelleen.

Toisilla taas käsitys omasta pysty­vyy­destä vanhempana oli heikko ja murrosiän myötä koetut vaikeudet olivat ennestään heiken­täneet luotta­musta omaan vanhemmuuteen.

Vanhemmat, jotka hakivat Murkku­foo­ru­mista varmis­tusta, että tekevät ”kaiken oikein”, hahmot­tivat sosiaa­lisen vertailun kautta omia vahvuuk­siaan ja alkoivat luottaa kykyynsä toimia vanhempana nuorelleen. Kannustus ja rohkaisu olivat erityisen merki­tyk­sel­lisiä niille vanhem­mille, jotka kokivat neuvot­to­muutta, riittä­mät­tö­myyttä tai voima­kasta huolta nuoreensa liittyen. Heidän kohdallaan sosiaa­linen vertailu, jonka mahdol­linen arvos­televa ja arvioiva funktio oli pystytty ryhmässä torjumaan, toimi motivoivana tekijänä uskal­luk­selle kohdata vanhem­muuden haasteita. Vanhemmat saivat luotta­musta, että jos muutkin ovat pärjänneet vaikeuksien ja huolien keskellä, myös heillä on siihen mahdollisuudet.

Vanhem­mista oli helpot­tavaa huomata, että muutkin ovat välillä väsyneitä, turhau­tu­neita tai neuvot­tomia. Tämä norma­lisoi vanhemman tunte­musta itsestään ja helpottaa koettua syylli­syyttä sekä yksinäi­syyden tunteita. Kun huolista ja haasteista keskus­tellaan avoimesti se mahdol­listaa myös erilaisten näkökulmien ja ratkai­sueh­do­tuksien esiin nosta­misen. Ohjaajan tarjoama asian­tun­ti­ja­tieto ja vinkit tukevat tätä. Vanhemmat kuvaa­vatkin, että saivat ryhmässä työkaluja arkeensa ja ymmär­rystä siitä, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa olla riittävän hyvä vanhempi.

Ryhmän vasta­vuo­roisuus ja toisten kunnioitus tarjoavat mahdol­li­suuden purkaa huolia ja saada kokemuksen siitä, että toimii tukena myös muille – avun saajia ja vastaa­not­tajia ei ole eroteltu. Haastat­te­lemani vanhemmat kertovat saaneensa ryhmän kautta ymmär­rystä siitä, että omaan hyvin­vointiin tulee kiinnittää huomiota. Oman hyvin­voinnin lisään­tyessä on helpompaa käsitellä myös nuoren herät­tämiä tunteita ja arjen haasta­vaksi koettuja tilan­teita raken­ta­vasti ja myönteisesti.

Näkökulmia murrosikäisten nuorten vanhempien parissa tehtävään ehkäisevään työhön

Tutki­mukseni perus­teella Murkku­foo­rumin kaltainen ammatil­li­sesti ohjattu vertais­ryhmä voi olla merki­tyk­sel­lisenä tukena murro­si­käisten nuorten vanhempien arjessa. Haasteena on saada tietoa ryhmästä mahdol­li­simman laajalti vanhempien saata­ville. Murro­si­käisten nuorten vanhem­mille ei ole perin­tei­sesti ollut saata­villa vastaavia matalan kynnyksen tukimuotoja ja ajatus tällai­sesta tuesta voi olla vieras. Uskon, että ryhmään hakeu­tu­mista helpottaa tieto siitä, ettei ryhmään ole pakko sitoutua ja että syyksi hakeutua riittää oma huoli tai kiinnostus. Näin kynnys lähteä mukaan ei kasva liian suureksi.

Vertais­ryhmän vaikut­ta­vuuden kannalta olennai­seksi nousee avoin, lämmin ja rento ilmapiiri. Kaikilla tulee olla mahdol­lisuus ja oikeus omaan kokemuk­seensa, ilman että tarjotaan yhtä ainoaa toimin­ta­tapaa tai arvos­tellaan toisten ratkaisuja. Tämä mahdol­listaa vanhemman kokemuksen omasta asian­tun­ti­juu­destaan nuoreensa liittyen. Vanhem­malla on tällöin mahdol­lisuus poimia vinkkejä ja neuvoja, jotka vaikut­tavat omaan arkeen ja elämän­ti­lan­teeseen sopivilta. Ohjaajan rooli nousee merkit­tä­väksi sekä keskus­telun ohjaajana, johdat­te­lijana että rajaajana. Vanhemmat kokevatkin, että ohjaaja pitää keskus­telun ”tarkoi­tustaan palve­levana” eli kannus­tavana, kasva­tuk­sel­lisia näkökulmia tarjoavana sekä vuorovaikutuksellisena.

Yhteis­kun­nas­samme koros­tetaan usein voimak­kaasti vanhemman vastuuta. Ulkopuo­linen palaute nuoresta on haastat­te­le­milleni vanhem­mille merki­tyk­sel­listä – myönteinen palaute vahvistaa luotta­musta toimia riittävän hyvänä vanhempana kun taas negatii­vinen palaute horjuttaa uskoa omaan vanhem­muuteen. Vanhem­mille olisi tärkeää tarjota myönteistä palau­tetta ja vahvis­tusta, jotta he voivat luottaa, että heillä itsellään on kyky ja mahdol­li­suudet toimia parhaana mahdol­lisena vanhempana nuorelleen. Nuoret tarvit­sevat vahvoja vanhempia kasvunsa tueksi. Vanhempien minäpys­ty­vyy­sus­ko­musten vahvis­ta­minen on yksi tapa tukea vanhempi-nuori­suh­detta ja vahvistaa myönteistä vanhem­muuden toteutumista.

Anne-Elina Salo

Turun yliopisto

”Et tuli niinku semmonen innostus et kyl mäkin osaan ja kyl mäkin pystyn” – Murkku­foorumi -vertais­ryhmät vanhem­muuden minäpys­ty­vyyden tukena

 

Lähteet:

Ardelt, M. & Eccles, J.S. (2001) Effects of Mothers’ Parental Efficacy Beliefs and Promotive Parenting Strategies on Inner-City Youth. Journal of Family Issues. 22 (8), 944 – 972.

Bandura, A. (1997) Self-efficacy: The exercise of control. W. H. Freeman: New York.

Bandura, A. (1977) Self-efficacy: Toward a Unifying Theory of Behavioral Change. Psycho­lo­gical Review 84 (2), 191 – 215.

Coleman P.K. & Karraker K.H. (1998) Self-efficacy and parenting quality: Findings and future applica­tions. Develop­mental Review. 18 (1), 47 – 85.