Motivoivan haastattelun tarkoituksena on selvittää, kuinka asiakas haluaa elää elämäänsä ja kuinka hän elää sitä nyt.

 

 

Näiden kah­den asian väli­nen jän­nite virit­tää asiak­kaan kiin­nos­tuk­sen itse­ään koh­taan, ja hän alkaa tehdä elä­mäs­tään uuden­lai­sia havaintoja.

- Hän saa siitä muu­to­se­ner­giaa, joka voi aut­taa toteut­ta­maan uuden­laista suun­ni­tel­maa, ker­too YTM Jukka Oksanen.

Oksanen on teh­nyt päih­de­työtä 25 vuotta. Ensin päih­deoh­jaa­jana ja myö­hem­min sosi­aa­li­työn­te­ki­jänä. Nykyisin hän työs­ken­te­lee kou­lu­tus­suun­nit­te­li­jana ja työ­noh­jaa­jana. Vuonna 2014 ilmes­tyi Jukka Oksasen kir­joit­tama teos Motivointi työvälineenä.

Motivoivassa haas­tat­te­lussa asiak­kaalle anne­taan tilaa ja läh­de­tään liik­keelle hänen omasta ker­to­muk­ses­taan, jota kuun­nel­laan, hei­jas­te­taan tai vah­vis­te­taan, Oksanen kertoo.

Motivoivan haas­tat­te­lun kulku on väljä, eikä mene­telmä yleensä näy muussa kuin asiak­kaan hen­ki­lö­koh­tais­ten asioi­den käsittelyssä.

– On tär­keää, että työn­te­kijä val­mis­tau­tuu moti­voi­vaan haas­tat­te­luun neut­ra­li­soi­malla suh­teensa asiak­kaa­seen, jotta tämä saisi mah­dol­li­sim­man pal­jon käyt­töönsä hänen voimavarojaan.

Uudenlainen elämänrytmi

Ensimmäisen kes­kus­te­lu­ker­ran tar­koi­tuk­sena on luoda pohja toi­mi­valle yhteis­työlle ja muo­dos­taa koko­nais­kuva asiak­kaan elä­män­ta­vasta, arvoista ja unel­mista. Vähitellen nouse­vat esiin asiak­kaan ongel­mien vai­ku­tus hänen elä­määnsä ja muu­tok­sen tarve.

Asiakkaan kanssa laa­di­taan yhdessä suun­ni­telma uuden­lai­sesta elä­män­ryt­mistä, jonka tar­koi­tus on pois­taa tai lie­vit­tää ongel­maa. Samalla sovi­taan myös muu­tok­sen aikataulusta.

Oksanen on laa­ti­nut päih­de­työ­hön sopi­van moti­voin­ti­kes­kus­te­lu­kar­tan kuu­delle kes­kus­te­lu­ker­ralle. Menetelmän vai­ku­tusta seu­ra­taan seu­raa­villa tapaa­mis­ker­roilla, jol­loin muu­tosta mita­taan asiak­kaan kanssa sovi­tulla mittarilla.

– Kuusi kes­kus­te­lu­ker­taa riit­tää monesti, mutta usein on tar­vetta kes­kus­tella ja tukea asia­kasta vuosikausia.

 Avaintaidot keskiössä

Avaintaidot ovat mene­tel­män kes­kei­nen ele­mentti. Työntekijä käyt­tää niitä jo ensim­mäi­sestä kes­kus­te­lu­ker­rasta läh­tien. Niiden avulla yri­te­tään saada asia­kas ker­to­maan hänelle mer­ki­tyk­sel­li­sistä asioista.

Ensimmäinen avain­taito on kysy­mys­ten muoto, eli avoi­met tai sul­je­tut kysy­myk­set. Avoimiin kysy­myk­siin vas­tauk­siksi toi­vo­taan pidem­piä tari­noita. Suljettuihin kysy­myk­siin vas­taaja voi vas­tata kyllä tai ei.

– Näitä kysy­myk­siä vil­jel­lään kes­kus­te­lun lomassa tie­toi­sesti, Oksanen kertoo.

Toinen avain­taito on vah­vis­ta­mi­nen eli kes­kus­tel­lessa työn­te­kijä nyök­käi­lee ja osoit­taa sel­västi, että asia­kasta kuun­nel­laan. Kolmas avain­taito on hei­jas­ta­mi­nen, joka on huo­maa­ma­tonta kes­kus­te­lun ohjailua.

– Voin esi­mer­kiksi tois­taa jon­kin sanan tai nos­taa esiin jon­kun asian ja pyy­tää häntä ker­to­maan siitä lisää.

Neljäs avain­taito on yhteen­veto eli tii­vis­tä­mi­nen. Haastattelija voi aika ajoin kes­keyt­tää asiak­kaan vetääk­seen yhteen tämän ker­to­mia asioita ja tar­kis­taak­seen, ymmär­sikö hän oikein.

– On tär­keää, että työn­te­kijä ei tee liian nopeasti omia tulkintojaan.

Jukka Oksanen muis­tut­taa, että moti­voi­van haas­tat­te­lun ele­ment­tejä voi käyt­tää myös osittain.

– Tärkeintä on, että työn­te­kijä antaa liik­ku­ma­va­raa asiak­kaalle ja vil­je­lee hyvää kohtaamistapaa.

Pitkäjänteistä taidon kehittämistä tarvitaan

Motivoiva haas­tat­telu on alku­jaan William R. Millerin 1980-luvulla kehit­tämä haas­tat­te­lu­me­ne­telmä, jota hän on sit­tem­min yhdessä Stephen Rollnickin kanssa kehit­tä­nyt edelleen.

-Menetelmä on syn­ty­nyt käy­tän­nön­lä­hei­sesti, eikä sillä ei ole yhtä teo­reet­tista vii­te­ke­hystä. Teorioista hyö­dyn­ne­tään käyt­tö­kel­poi­suutta, vii­mei­sim­pänä mukaan on tul­lut Richard M. Ryanin ja Edward L. Decin luoma itseoh­jau­tu­vuus­teo­ria, ker­too YTT Maria Lähteenmäki (os. Rakkolainen), joka tutki vuonna 2017 jul­kais­tussa väi­tök­ses­sään moti­voi­van haas­tat­te­lun hyö­dyn­tä­mistä päihdehoidossa.

Päihdetyön lisäksi moti­voi­vaa haas­tat­te­lua voi­daan hyö­dyn­tää kai­kessa asia­kas­työssä, jossa tavoi­tel­laan pysy­vää elä­män­muu­tosta: tupa­koin­nin lopet­ta­mi­sessa, pelaa­mi­sen vähen­tä­mi­sessä, työ­voima-alalla, vel­ka­neu­von­nassa ja rikosseuraamusalalla.

Lähteenmäen tut­ki­muk­sen mukaan onnis­tu­nee­seen moti­voi­vaan haas­tat­te­luun tar­vi­taan ohjausta ja hyvin toi­mi­vaa dia­lo­gi­suutta, jossa kes­kei­siä ele­ment­tejä ovat avo­ky­sy­myk­set ja reflek­tointi. Lähteenmäki perään­kuu­lut­taa myös pit­kä­jän­tei­sem­pää kou­lu­tusta, sillä vaa­ti­vien tai­to­jen omak­su­mi­seksi ei riitä tie­dol­li­nen lyhyt­kurssi, vaan jat­ku­vaa vuo­ro­vai­ku­tuk­sen havain­noin­tia ja halua kehittyä.

Hyödyllistä on esi­mer­kiksi nau­hoit­taa omia haas­tat­te­luja ja saada niistä objek­tii­vista palau­tetta. Lähteenmäen mie­lestä moti­voiva haas­tat­telu on kes­tä­nyt työ­me­ne­tel­mänä aikaa hyvin.
‑Tässä on kitey­tetty ne kes­kei­set ele­men­tit, jotka ovat asia­kas­työssä olennaisimmat.

Iita Kettunen