Terveyssosiaalityö näkyväksi ‑tutkimuksessa tehtiin läpileikkaus suomalaisen terveyssosiaalityön yhdestä päivästä. Tulos kertoo monipuolisesta työstä, joka palvelee asiakasta ja tämän läheisiä ja varmistaa, että terveydenhuollon työ ei valu hukkaan.

 

 

Tervey­den­huol­lossa työs­ken­te­lee noin tuhat sosi­aa­li­työn­te­ki­jää, val­taosa eri­kois­sai­raan­hoi­don pii­rissä.

Työn läh­tö­koh­tana on sosi­aa­li­nen diag­noosi. Poti­laan elä­män­ti­lan­netta tar­kas­tel­laan koko­nai­suu­tena ja etsi­tään rat­kai­suja tukea poti­lasta sekä hänen lähei­si­ään hoi­to­pro­ses­sin aikana. Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jän rooli vaih­te­lee asiak­kaan kul­loi­sen­kin tar­peen mukaan. Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jät teke­vät tilan­near­vioita ja ohjaa­vat sosi­aa­li­pal­ve­luja kos­ke­vissa asioissa, anta­vat tie­toa ja aut­ta­vat sopeu­tu­maan sai­rau­teen. Tar­vit­taessa he sel­vit­tä­vät työ­ky­kyä ja kun­tou­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia.

Ter­veys­so­si­aa­li­työ näky­väksi ‑tut­ki­muk­sen aineisto kerät­tiin syk­syllä 2018 ja sen ensim­mäi­set tulok­set rapor­toi­tiin syk­syllä 2019.

– Tut­ki­muk­sen tavoit­teena oli kuvata ter­vey­den­huol­lossa teh­tä­vän sosiaalityön sisältoä ja myös tehdä näkyväksi terveyssosiaalityöntekijöiden roo­lia ja osaa­mista osana hoito- ja pal­ve­lu­ket­jua, ker­too tut­ki­muk­sen joh­taja Laura Yli­ruka.

Vaativat tilannearviot, terveysperusteisten etuuksien varmistaminen ja psykososiaalinen tuki ovat terveyssosiaalityön ydintä.

Tut­ki­muk­sen taus­taor­ga­ni­saa­tiona oli Heikki Waris ‑ins­ti­tuutti, ja toteut­ta­jina Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen yli­opis­ton tut­ki­jat sekä Hel­sin­gin ja Uuden­maan sai­raan­hoi­to­pii­rin (HUS), Hel­sin­gin kau­pun­gin, Tam­pe­reen yli­opis­tol­li­sen sai­raa­lan (Tays) ja Tam­pe­reen kau­pun­gin terveyssosiaalityöntekijät.

Tut­ki­muk­sen tulok­set aut­ta­vat amma­til­li­sia yhteis­työ­kump­pa­neita ja pää­tök­sen­te­ki­jöitä tutus­tu­maan ter­veys­so­si­aa­li­työ­hön, mikä on tär­keää niin poti­las- ja asia­kas­työn tulok­sel­li­suu­den kuin sote-inte­graa­tion­kin kan­nalta.

– Ter­veys­so­si­aa­li­työ­hän on soten yti­messä, tii­vis­tää Anna Met­teri osu­vasti.

Tut­ki­mus antaa väli­neitä myös ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöille oman työn kehit­tä­mi­seen.

– Kukin tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­nut yksikkö on saa­nut omat aineis­tonsa, ja kaksi yksik­köä on jo val­mis­tel­lut omat tut­ki­mus­ra­port­tinsa, ker­too Laura Yli­ruka.

Suomen oloihin kehitetty australialaislomake tutkimuksen työkaluna

Tut­ki­muk­sen läh­tö­koh­tana oli pro­fes­sori Lynette Jou­ber­tin Mel­bour­nen yli­opis­tossa tekemä käy­tän­tö­tut­ki­mus. Jou­ber­tin tut­ki­muk­sen kes­keistä työ­ka­lua, audit-loma­ketta, muo­kat­tiin Suo­men oloi­hin ja jär­jes­tel­mään sopi­vaksi.

Tut­ki­mus teh­tiin loma­ke­ky­se­lynä. Työn­te­ki­jät kir­ja­si­vat vii­den minuu­tin tark­kuu­della työ­päi­vänsä kulun. Apuna oli 15-sivui­nen koo­di­luet­telo. Luet­telo itses­sään ker­too jo ter­veys­so­si­aa­li­työn moni­puo­li­suu­desta ja laa­juu­desta.

Terveyssosiaalityö varmistaa potilaan hyvää kokemusta terveydenhuollosta.

– Tie­don­ke­ruu­päi­vänä teh­tiin vain muis­tiin­pa­noja päi­vän kulusta, sillä lomak­keen täyt­töön ei haluttu käyt­tää tuon päi­vän työ­ai­kaa. Osal­lis­tu­jilla oli viikko aikaa täyt­tää lomake ja palaut­taa se, ker­too hank­keen tut­kija Jenika Hei­no­nen. Vas­taus­pro­sentti oli 90,6.

Koska tie­don­ke­ruu oli vaa­tiva teh­tävä, kou­lu­tet­tiin tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­neet terveyssosiaalityön esi­mie­het lomak­keen ja koo­dis­ton käyttöön etu­kä­teen. Myös kai­killa työn­te­ki­jöillä oli mah­dol­li­suus osal­lis­tua val­men­nuk­seen. Tie­don­ke­ruu­päi­vänä osal­lis­tu­jat sai­vat puhe­lin­tu­kea epä­sel­viin tilan­tei­siin.

– Tut­ki­mus­lo­mak­keen vah­vuu­tena on se, että työtä tar­kas­tel­laan moniu­lot­tei­sesti suh­teessa asiak­kaan elä­män­ti­lan­tee­seen ja tar­vit­se­maan pal­ve­luun, suh­teessa yhteis­työ­kump­pa­nei­hin, suh­teessa työn­te­ki­jän käyt­tä­miin mene­tel­miin ja nii­den taus­talla ole­viin teo­rioi­hin, Laura Yli­ruka arvioi.

Tulok­sena on läpi­leik­kaus yhden päi­vänä aikana teh­dystä työstä.

– Tut­ki­muk­sella saa­tiin laaja aineisto kuor­mit­ta­matta työn­te­ki­jöitä koh­tuut­to­masti, Yli­ruka toteaa.

Tut­ki­mus­päi­vän aikana 249 sosi­aa­li­työn­te­ki­jää hoiti 1 730 poti­laan asioita. Yhdellä vas­taa­jalla oli keskimäärin 7 potilasta/asiakasta työpäivän aikana.

– Ajankäyttöä kuva­tes­saan terveyssosiaalityöntekijät tekivät noin 130 000 koo­di­va­lin­taa ja mer­kit­si­vät 4 975 vii­den minuu­tin jak­soa.

Työn moni­puo­li­suu­desta ker­too, että tilan­near­vioin­tien ja ohjauk­sen taus­talla oli 84 eri­laista elä­män­ti­lan­netta.

Poti­laat ovat kai­ke­ni­käi­siä, akuu­teissa tilan­teissa tai kiireettömässä hoi­dossa, somaat­tis­ten, psy­kiat­ris­ten ja mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen poti­laana.

 

 

Tutkimus antaa sanoja kuvata työtä

Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jän työ tukee monia tahoja. Tyy­pil­li­sim­mät asiakastyön inter­ven­tiot kuten vaa­ti­vat tilan­near­viot, ohjaus, psy­ko­so­si­aa­li­set kes­kus­te­lut ja kon­sul­toin­nit tuke­vat hoi­to­työtä. Pal­ve­luoh­jaus, sosi­aa­li­pal­ve­luja ja sosi­aa­li­tur­vaa kos­keva neu­vonta taas aut­ta­vat poti­lasta kotiu­tu­mi­sessa ja elä­mässä sen jäl­keen.

– Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­kijä koor­di­noi ja jär­jes­tää poti­laan tar­vit­se­mia pal­ve­luita. Tässä työn­te­kijä käyt­tää pal­ve­lu­jär­jes­tel­män tun­te­mus­taan. Kyse on usein myös poti­laan hyväksi tehtävästä asianajotyöstä terveydenhuoltojärjestelmän sisällä ja sen ulko­puo­lella, toteaa Yli­ruka.

Jokainen potilasryhmä vaatii sosiaalityöntekijältä erityistä asiantuntemusta.

Kela oli suu­rin yksittäinen yhteistyökumppani, mutta mer­kit­tä­vin yhteis­työ­taho oli kui­ten­kin ter­vey­den­huol­lon hen­ki­löstö: lää­kä­rit, hoi­ta­jat ja ter­vey­den­huol­lon eri­tyis­työn­te­ki­jät.

Sosi­aa­li­huol­lon yhteis­työ­kump­pa­neista nousi­vat esille las­ten­suo­jelu ja per­he­pal­ve­lut sekä aikuis- ja vam­mais­pal­ve­lut.

Tut­ki­muk­seen koo­dat­tiin myös käy­tet­ty­jen inter­ven­tioi­den teo­reet­ti­nen tausta. Ylei­sim­min käy­tet­tyjä tut­ki­mus­pe­rus­tei­sia lähes­ty­mis­ta­poja oli­vat rat­kaisu- ja teh­tä­vä­kes­kei­nen työ­ote, voi­ma­va­ra­kes­kei­syys ja voi­maan­nut­ta­mi­nen.

– Hil­jai­sen tie­don tut­ki­jana olen tör­män­nyt sii­hen, että teo­reet­ti­sia taus­toja ei juuri mie­titä eikä työn­te­ki­jällä vält­tä­mättä ole sanoja kuvata omaa työtä. Tut­ki­muk­sessa käy­tetty koo­di­luet­telo oli tässä apuna. Jos työn­te­kijä ei ollut aivan varma käyt­tä­mäs­tään koo­dista, hän saat­toi kir­joit­taa täy­den­tä­vää sel­vi­tystä.

 

TOP 10

  • Sosi­aa­li­pal­ve­luita kos­keva neu­vonta ja ohjaus pal­ve­lui­den käyt­töön
  • Doku­men­tointi poti­las­ker­to­muk­seen
  • Ohjaus, neu­vonta ja psy­ko­so­si­aa­li­nen työ
  • Poti­las­ker­to­muk­sen luke­mi­nen
  • Psy­ko­so­sia­lai­nen kes­kus­telu
  • Sup­pea sosi­aa­li­sen tilan­teen arviointi
  • Hoito- ja pal­ve­lusuun­ni­tel­man tekoon osal­lis­tu­mi­nen
  • Laaja sosi­aa­li­sen tilan­teen arviointi
  • Asiak­kaan avus­ta­mi­nen asia­kir­jo­jen kanssa
  • Alus­tava tilan­near­vio

Helena Jaak­kola ja Kris­tiina Kos­ki­luoma