Paikal­lis­po­liit­tinen päättäjä ihmetteli, etteivät sosiaa­li­työn­te­kijät ole koskaan olleet häneen yhtey­dessä ja kertoneet, miltä maailma näyttää heidän silmin. Päättäjän näkökul­masta sosiaa­lialan vaikut­ta­minen näytti kovin ohuelta. Heille tuodaan viran­hal­ti­joiden välityk­sellä näytille yhden­lainen kuva sosiaa­lialan työnte­ki­jöiden ja asiak­kaiden todel­li­suu­desta. Päätök­senteon hetkellä päättä­jille esitellään yksi tai kaksi vaihtoehtoa, joista he valit­sevat. Päätökset tehdään niiden tietojen varassa, joita on tarjolla.

Raken­teel­li­sessa sosiaa­li­työssä tuotetaan päätök­sen­te­ki­jöille ja muille yhteis­työ­kump­pa­neille tietoa asiak­kaiden tarpeista ja niiden yhteis­kun­nal­li­sista yhteyk­sistä. Lisäksi siinä arvioidaan sosiaa­li­huollon vaiku­tuksia, tehdään ehdotuksia kehit­tä­mi­seksi ja sosiaa­listen ongelmien ehkäi­se­mi­seksi.

Raken­teel­li­sessa sosiaa­li­työssä tuotetaan useim­miten tietoa asiakastyön ruohon­juu­ri­ta­solta organi­saa­tio­hie­rar­kiassa ylöspäin. Asiak­kaiden osallisuus on vaarassa jäädä paitsioon, mikäli tiedon­vä­li­tyk­sessä keski­tytään tiedon tuotta­miseen johta­jille ja päättä­jille. Raken­teel­li­sessa työorien­taa­tiossa tarvitaan asiak­kaiden aitoa ja monipuo­lista ääntä.

Todellisuuden monipuolinen kuvaaminen ilman riittävää asiakasosallisuutta on mahdotonta, vaikka sitä olisi tekemässä kokonainen viranhaltijoiden komppania.

Jotta asiakkaat voisivat osallistua tiedon tuotta­miseen, tulee asioista viestiä organi­saa­tiosta ulospäin, ja rakentaa asiak­kaille houkut­te­levia osallis­tu­mis­ka­navia. Asiak­kaiden osalli­suutta raken­teel­li­sessa sosiaa­li­työssä voidaan toteuttaa monella tavalla. Tällaisia ovat muun muassa kansa­lais­raadit ja -kahvilat, järjes­töyh­teistyö, somevai­kut­ta­minen ja kehit­tä­jä­asia­kas­toi­minta. Jotta kansa­laisten osallisuus olisi mahdol­lista, tulee opetella viestimään asioista nykyistä aikai­semmin. Liian usein julkis­hal­linnon asioista kerrotaan kansa­lai­sille vasta kun päätökset on jo käytän­nössä tehty.

Delibe­ra­tii­vinen demokratia on keskus­teluun ja harkintaan pohjau­tuvaa demokratiaa. Siinä poliit­tisten päätösten oikeutus syntyy keskus­te­lussa, jossa kansa­laiset tuovat eri näkökulmia esiin. Tämän­kal­taista keskus­telua voidaan käydä julki­sesti. Raken­teel­linen sosiaa­lityö on parhaim­millaan delibe­ra­tii­vista, voimaan­nut­tavaa ja moniää­nistä.

Todel­lisuus on aina moninaista. Raken­teel­linen sosiaa­lityö ei ole yhden todel­li­suuden keski­ver­to­ku­vausta, josta on typis­tetty pois sosiaa­li­pal­ve­luiden onnis­tu­miset ja heikkoudet. On olemassa muutakin kuin organi­saation viral­linen näkökulma.

Päättä­jille kannattaa näyttää sosiaa­li­pal­ve­luiden todel­li­suudet, hyvine ja huonoine puolineen, koska ilman monipuo­lista tietoa päätös­tenteko on venäläistä rulettia. Suoma­laisen demokratian tulisi kestää monipuo­linen keskustelu keske­ne­räi­sis­täkin asioista.