Vihapuheesta ja sen aiheuttamista lisääntyvistä ongelmista työelämässä puhutaan paljon, mutta tehokkaita käytännön työkaluja ei juuri ole ollut.

 

 

Työyh­tei­söissä ei vält­tä­mättä ole sel­vää, miten häi­rit­se­vään palaut­tee­seen liit­ty­viä ongel­mia pure­taan ja kenen on vas­tuu puut­tua. Tällöin viha­pu­hetta koh­dan­nut jää yksin selviämään.

Kriittinen jul­ki­nen palaute voi kou­raista amma­til­li­suutta syvältä, ja jos­kus se saat­taa pakot­taa palaut­teen­saa­jan ja hänen työyh­tei­sönsä päi­vit­tä­mään amma­til­li­set iden­ti­teet­tinsä. Jotta usko omaan ammat­ti­tai­toon ja oman asian­tun­ti­juu­den arvos­tus säi­ly­vät myös häi­rin­tä­ta­pauk­sissa, on hyvä sanoit­taa palaut­teen herät­tä­mät tun­teet ja reak­tiot sekä poh­tia, sisäl­tyykö palaut­tee­seen jokin todel­li­nen­kin sanoma mah­dol­li­sesti louk­kaa­van ulkoa­sun, esi­mer­kiksi ala­tyy­li­sen kie­len­käy­tön takana.

Häiritsevä palaute taas tavoit­te­lee koh­teen arvon tai vai­ku­tus­val­lan alen­ta­mista. Seuraavat ensia­puoh­jeet sopi­vat tilan­tee­seen, jossa häi­rit­sevä palaute yllättää:

  1. Tallenna vies­tit heti. Sosiaalisen median vies­tit voi­vat kadota ja muun­tua, siksi ne on otet­tava tal­teen heti. Myös säh­kö­pos­tit, teks­ti­vies­tit tai mui­den kana­vien kautta saa­masi vies­tit täy­tyy tal­len­taa, ei hävittää.
  2. Oletko vaa­rassa? Toimi heti. Jos uhkaus koh­dis­tuu suo­raan sinuun, ota yhteys hätä­kes­kuk­seen tai polii­siin. Oli uhkaus suora tai epä­suora, tal­lenna se. Epäsuorakin uhkaus voi täyt­tää rikok­sen tunnusmerkit.
  3. Ilmoita asia­ton viesti verk­ko­si­vus­ton tai sosi­aa­li­sen median kana­van yllä­pi­tä­jälle ja pyydä pois­ta­maan viesti. Voit myös estää käyt­tä­jän, jonka jäl­keen hän ei enää voi lähet­tää sinulle vies­tejä tai kir­joit­taa sivuillesi.
  4. Hae apua, älä jää yksin. Informoi esi­mies­täsi ja orga­ni­saa­tio­tasi. Ei ole yksi­tyis­asia, jos työn­te­kijä saa työ­hönsä liit­ty­vää häi­rit­se­vää palau­tetta. Vihapuhe voi laa­jen­tua ja läh­teä vyö­ry­mään, jol­loin orga­ni­saa­tion maine on vaa­rassa ja nopea rea­gointi on tärkeää.
  5. Älä menetä malt­tiasi. Muista, että hyvä käy­tös ja asial­li­nen kie­len­käyttö ovat aina oma etusi, vaikka kes­kus­te­lun toi­sella osa­puo­lella oli­si­vat muita ihmi­siä kun­nioit­ta­vat kes­kus­te­lu­tai­dot hukassa. Älä lähde vas­taa­maan vies­tei­hin ennen kuin olet arvioi­nut tilanteen.
Ongelmiin kiinni esimiehen johdolla

Rauhallinen häi­rin­tä­ti­lan­teen sel­vit­tely on vahva viesti hyvästä joh­ta­mi­sesta ja työ­paik­ka­kult­tuu­rista. Vastuu sel­vit­tä­mi­sestä on orga­ni­saa­tion joh­dolla tai vähin­tään­kin yksi­kön esi­mie­hellä, hen­ki­lös­tö­hal­lin­non joh­ta­jalla, vies­tin­tä­joh­ta­jalla ja työ­suo­je­lu­toi­mi­kun­nalla yhdessä.

Työturvallisuuslain mukai­sesti työ­nan­ta­jan vas­tui­hin kuu­luu työym­pä­ris­tön vaa­ra­te­ki­jöi­den jat­kuva tark­kailu, myös häi­rit­se­vän palaut­teen osalta. Lähiesimiehen pitää var­mis­taa, että vas­tuut hai­tal­li­sen työ­kuor­mi­tuk­sen tun­nis­ta­mi­sessa ja käsit­te­le­mi­sessä ovat sel­vät. Kun häi­rin­tä­ti­lan­tei­den hoi­ta­mi­seen on ohjeet, konflik­tien kär­jis­ty­mistä voi­daan toden­nä­köi­sem­min estää.

Esimiehen on tär­keää vah­vis­taa työn­te­ki­jän ammat­tiyl­peyttä ja luot­ta­musta työ­hönsä ja asian­tun­te­muk­seensa. Kun työyh­tei­sön jäsen saa häi­rit­se­vää palau­tetta, kan­nat­taa poh­tia yhdessä, kenen olisi jär­ke­vintä vas­tata palaut­tee­seen, jos kenen­kään. Vastaako työn­te­kijä itse, esi­mies vai esi­mer­kiksi työyh­tei­sön vies­tin­nän ammattilainen?

Joskus häi­rin­tää voi­daan kokea myös tahat­to­mien vää­rin­kä­si­tys­ten vuoksi. Tällöin konflik­tin kär­jis­ty­mistä estää, jos häi­rit­se­väksi koe­tun palaut­teen anta­jan ja saa­jan näke­myk­siä ja tun­teita yri­te­tään aidosti ymmär­tää: mie­ti­tään yhdessä ja erik­seen, miksi rea­goin kuten rea­goin, ja entä jos oli­sin itse vas­ta­puo­len asemassa.

Työ ei saa vanhingoittaa tekijäänsä.

Jos häi­rit­sevä puhe leviää jul­ki­suu­teen, voi olla mie­le­kästä, että työyh­tei­sön muut jäse­net jat­ka­vat kes­kus­te­lua jul­ki­suu­dessa, jotta asioi­den monet ulot­tu­vuu­det ja näkö­kul­mat pysy­vät mukana kes­kus­te­lussa eikä häi­rit­sevä tilanne kär­jisty hen­ki­löi­den väli­seksi kiistaksi.

Jos tilanne jat­kuu, kan­nat­taa työyh­tei­söissä sopia yhdessä, miten mah­dol­li­set uudet häi­rit­se­vät vies­tit käsi­tel­lään. Sovitaan, kuka lukee sosi­aa­li­sen median kautta tule­vat palaut­teet, säh­kö­pos­tit, teks­ti­vies­tit tai muita kana­via pit­kin tule­vat vies­tit, jotta yksit­täi­nen työn­te­kijä ei kuor­mitu kohtuuttomasti.

Työsuojelun keinot

Työ ei pit­käl­lä­kään aika­vä­lillä saa vahin­goit­taa teki­jäänsä. Työsuojelun avulla työn teki­jöil­leen aiheut­ta­mia hait­toja voi­daan vähen­tää. Siksi työ­nan­ta­jan pitää orga­ni­soida työ­pai­koille työ­suo­je­lu­toi­mi­kunta. Työnantajan edus­taja työ­suo­je­lu­toi­mi­kun­nassa on työ­suo­je­lu­pääl­likkö. Henkilöstö puo­les­taan valit­see työ­suo­je­lu­val­tuu­te­tun edus­ta­maan itseään.

Usein työ­suo­je­lun toi­min­taoh­jel­missa kes­ki­ty­tään työn fyy­si­siin vaa­roi­hin ja ongel­miin, mutta yhä enem­män työ kuor­mit­taa myös psy­ko­so­si­aa­li­sesti. Työstä saatu häi­rit­se­väksi koettu palaute on kuor­mi­tus­te­kijä, johon työyh­tei­sön kuu­luu laa­tia toi­min­ta­ta­vat työ­suo­je­lu­pääl­li­kön johdolla.

Työsuojeluvaltuutettu on työn­te­ki­jöi­den valit­sema edus­taja, joka edus­taa koko hen­ki­lös­töä työ­suo­je­lu­toi­min­nassa. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus jopa kes­keyt­tää työ, josta aiheu­tuu väli­töntä ja vaka­vaa vaa­raa työn­te­ki­jälle. Häiritsevästä palaut­teesta voi syn­tyä vakava vaara, mikäli palau­tetta on pal­jon, se koh­dis­tuu työn­te­ki­jään hen­ki­lönä, mitä­töi hänen teke­määnsä työtä tai sisäl­tää uhkauk­sia työn­te­ki­jää tai hänen lähei­si­ään kohtaan.

Työterveyshuollon teh­tä­vänä on aut­taa työ­hy­vin­voin­tiin liit­ty­vissä asioissa. Lakisääteinen työ­ter­veys­huolto pai­not­tuu työstä ja työ­oloista aiheu­tu­vien ter­veys­vaa­ro­jen ja hait­to­jen ehkäi­syyn. Työsuojelun edus­ta­jat teke­vät työ­ter­veys­huol­lon kanssa työ­paik­ka­sel­vi­tyk­sen, jolla sel­vi­te­tään työn, työyh­tei­sön ja työym­pä­ris­tön vai­ku­tuk­set ter­vey­teen ja työ­ky­kyyn. Sen poh­jalta teh­dään työ­ter­veys­huol­lon toi­min­ta­suun­ni­telma, johon voi­daan liit­tää ohjeis­tus häi­rit­se­vän palaut­teen käsittelyyn.

Jos työn­te­ki­jän työ­kyky heik­ke­nee, työ­ter­veys­huol­lon teh­tä­vänä on työn­te­ki­jän ter­vey­den seu­ranta, kun­tou­tus­neu­vonta ja kun­tou­tuk­seen ohjaa­mi­nen. Häiritsevän palaut­teen kohde voi tar­vita esi­mer­kiksi työ­ter­veysp­sy­ko­lo­gin apua tun­tei­densa ja aja­tus­tensa käsittelyyn.

Sikke Leinikki
VTT, Kehittämisasiantuntija, TJS Opintokeskus

Annamari Huovinen
KTT, tut­kija, Osuuskunta Mediakollektiivi

TJS Opintokeskus ja Osuuskunta Mediakollektiivi ovat toteut­ta­neet Työsuojelurahaston tuella verk­ko­si­vus­ton, josta saa tukea häi­rit­se­vän palaut­teen yhtei­söl­li­seen käsit­te­lyyn. Sivusto on osoit­teessa häiritseväpalaute.fi.
Yhteistyökumppaneita ovat Tiedonjulkistamisen neu­vot­te­lu­kun­nan ja Tutkimuseettisen neu­vot­te­lu­kun­nan Vastuullinen tiede ‑hanke sekä Opettajien ammat­ti­jär­jestö OAJ, Tieteentekijöiden Liitto, Sosiaalialan ammat­ti­jär­jestö Talentia ja KT Kuntatyönantajat.