Sote-uudistus myllännee työterveyshuollon uusiksi. Tulevaisuudessa työterveyshuollon kautta järjestetty sairaanhoito saattaa vähetä.

 

Mikä on työ­ter­veys­huol­lon tar­koi­tus? Lain mukaan se on aina ollut ehkäi­se­vää, työn­te­ki­jöi­den työ­ky­kyä ja ter­veyttä yllä­pi­tä­vää toi­min­taa. Työ­ter­veys­lää­kä­rit jat­ko­kou­lut­tau­tu­vat eri­tyi­sesti työ­paik­ko­jen tiet­tyi­hin olo­suh­tei­siin ja ris­kei­hin.

Vuo­si­kym­men­ten saa­tossa työ­ter­veys­huolto on kui­ten­kin otta­nut hoi­taak­seen myös perus­ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luja − ja aja­nut komeasti tehok­kuu­des­saan ohi kun­nal­li­sista pal­ve­luista. Hyvässä työ­pai­kassa saat sai­ras­tut­tuasi ilmaista ja nopeaa lää­käri- ja sai­raan­hoi­to­pal­ve­lua siinä, missä kun­nal­li­nen ter­vey­den­huolto on vain kal­lis­tu­nut ja hidas­tu­nut resurs­si­pu­lansa kou­rissa.

Pidän sietämättömänä ajatusta, että parhaiten toimeentulevat eli työssä käyvät, ovat erillisen, ilmaisen ja paremman terveydenhoitojärjestelmän piirissä,


Sote-uudis­tuk­sen myötä työ­ter­veys­huol­lon roo­lia tul­laan hyvin toden­nä­köi­sesti arvioi­maan uudel­leen, Tam­pe­reen yli­opis­ton tut­kija ja ter­veys­so­sio­lo­gian yli­opet­taja Pekka Vir­ta­nen ker­too.
− Kun sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon rahoi­tusta koko­nai­suu­des­saan uudis­te­taan, ei  yöter­veys­huol­lon­kaan rahoi­tus­poh­jaa voida jät­tää miet­ti­mättä.
Kolme vaihtoehtoa

Työ­ter­veys­lai­tok­sen tut­ki­jat ovat poh­ti­neet työ­ter­veys­huol­lon roo­lia uudessa sote-jär­jes­tel­mässä. He esit­tä­vät yhteen­ve­tona tilan­teesta kolme eri ske­naa­riota. Kar­keasti ottaen 1‑skenaariossa työ­ter­veys­huol­lon mal­lia laa­jen­net­tai­siin enti­ses­tään, ja sai­raan­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen tulisi työ­nan­ta­jille pakol­li­seksi.

Toi­sessa vaih­toeh­dossa työ­ter­veys­huolto palau­tuu lähem­mäksi lain­mu­kaista roo­li­aan enna­koi­vana toi­mi­jana, jol­loin muu kuin työ­hön liit­tyvä sai­raan­hoito siir­tyisi kun­nal­li­selle ja yksi­tyi­selle puo­lelle. Kol­man­nessa ske­naa­riossa ei tehdä mitään vaan kat­so­taan, mitä tapah­tuu.

Vaih­toehto, jossa työ­ter­veys­huol­lon sai­raan­hoi­to­vel­vol­li­suu­det vain laa­je­ni­si­vat, tus­kin sopii työ­nan­ta­jille, Vir­ta­nen arvioi. Ske­naa­rio pön­kit­täisi nyky­ti­lan­netta, joka ter­veys­so­sio­lo­gin mie­lestä on kes­tä­mät­tö­män eriar­voi­nen.
− Pidän sie­tä­mät­tö­mänä aja­tusta, että yhteis­kun­nassa osa ihmi­sistä, vie­läpä par­hai­ten toi­meen­tu­le­vat eli työssä käy­vät, ovat eril­li­sen, ilmai­sen ja parem­man ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­män pii­rissä, Vir­ta­nen sanoo.
− Nykyi­nen malli yllä­pi­tää ja ehkäpä lisää ter­vey­se­roja. Tämä on ris­ti­rii­dassa paitsi oikeus­ta­jun, myös sotelle ase­te­tun väes­tö­ryh­mien ter­vey­se­ro­jen kaven­ta­mi­seen täh­tää­vän tavoit­teen kanssa.

Kakkosvaihtoehtoa vastustaisivat todennäköisesti eniten yksityiset työterveyshuoltoa tarjoavat yritykset, joille työterveyspalvelujen sairaanhoito on iso bisnes.

Vir­ta­nen arvioi, ettei nykyi­sen työ­ter­veys­huol­lon kal­tai­nen malli tänä päi­vänä ehdo­tet­tuna menisi läpi. Nyky­jär­jes­telmä ei ole kan­sa­lais­ten, eikä edes työn­te­ki­jöi­den suh­teen oikeu­den­mu­kai­nen, sillä työn­te­ki­jöi­den­kin
työ­ter­veys­huol­lon laatu riip­puu työ­nan­ta­jan valin­noista, Vir­ta­nen muis­tut­taa.

Takaisin juurille?

Työ­ter­veys­lai­tok­sen tut­ki­joi­den tavoin Vir­ta­nen suo­sii kak­koss­ke­naa­riota, jossa työ­ter­veys­huolto
sote-uudis­tuk­sen myötä palaisi juu­ril­leen. Siitä tulisi enna­koiva, hyvin­voin­nin ja työn ter­veel­li­syy­teen kes­kit­tyvä toi­mija.
− 2‑skenaariossa lähes­ty­tään alku­pe­räistä lain­sää­dän­nön aja­tusta, jossa työ­ter­veys­huolto näh­dään työ­suo­je­lun ja työ­ter­veys­tar­kas­ta­jien  kal­tai­sena viran­omais­työnä. Tämän vaih­toeh­don toteu­tuessa työ­ter­veys­huol­lossa ei enää hoi­det­taisi muita kuin työ­hön liit­ty­viä sai­rauk­sia.

− Täl­löin nämä nykyi­sin työ­ter­veys­huol­lon pii­rissä toi­mi­vat tuhat­kunta lää­kä­riä resurs­sei­neen voi­tai­siin siir­tää soteen, jossa koko kan­salle pyrit­täi­siin kehit­tä­mään kun­non pal­ve­lut.

Tässä mal­lissa etuna olisi sekin, että eri­tyis­kou­lu­tuk­sen saa­neet työ­ter­veys­lää­kä­rit pää­si­si­vät käyt­tä­mään työ­pe­räis­ten sai­ras­tu­mis­ris­kien kou­lu­tus­taan nykyistä enem­män. Esi­mer­kiksi sosi­aa­lia­lalla paluu juu­rille lisäisi työ­ter­veys­huol­lon voi­ma­va­roja sel­vit­tää psy­ko­so­si­aa­li­sen kuor­mi­tuk­sen kal­tai­sia ris­kejä eri työ­pai­koilla.

Kak­kos­vaih­toeh­toa vas­tus­tai­si­vat toden­nä­köi­sesti eni­ten yksi­tyi­set työ­ter­veys­huol­toa tar­joa­vat yri­tyk­set, joille työ­ter­veys­pal­ve­lu­jen sai­raan­hoito on iso bis­nes. Heille Työ­ter­veys­lai­tok­sen tut­ki­jat usko­vat töitä kui­ten­kin riit­tä­vän
kun­nal­li­sel­la­kin puo­lella perus­ta­son pal­ve­lui­den tuot­ta­jina.

Tar­koit­tai­siko työ­ter­veys­huol­lon paluu juu­ril­leen lopulta kai­kille huo­nom­paa ter­vey­den­hoi­to­jär­jes­tel­mää?  Toi­vot­ta­vasti ei. On help­poa vaa­tia raken­net­ta­vaksi kai­kille kan­sa­lai­sille yhtä hyvä jär­jes­telmä kuin työ­ter­veys­huolto
par­haim­mil­laan nyky­ään on, mutta huo­non talou­den aikana täl­laista tus­kin on rea­lis­tista odot­taa.

Työterveyshuollon piirissä toimivat tuhatkunta lääkäriä resursseineen voitaisiin siirtää soteen.


− Se ”ter­veys­hyvä” mitä meillä on, täy­tyisi silti joten­kin tasata kai­kille kan­sa­lai­sille. Jos nyky­mal­lilla jat­ke­taan, yksi vaih­toehto olisi kerätä työ­ter­veys­huol­lon muusta kuin ehkäi­se­västä ja työ­hön liit­ty­västä käy­töstä maksu tai verot­taa tätä käyt­töä työ­suhde-etuna, Vir­ta­nen miet­tii.

− Näin ker­ty­neet tulot voi­tai­siin kana­voida kun­nal­li­seen avo­hoi­toon mui­den väes­tö­ryh­mien hyväksi. Tämä olisi oikeu­den­mu­kaista ja lisäisi kan­sa­lais­ten tasa-arvoa perus­ter­vey­den­huol­lossa.

Tapio Olli­kai­nen