Laadukas ja vaikuttava lastensuojelutyö tarvitsee tuekseen hyvää johtamista ja tiedon hyödyntämistä. Tiedolla johtaminen edellyttää tutkitun tiedon käyttöä.

 

 

Lasten­suo­je­lu­työssä yhteis­kun­nalle on mää­ri­telty iso valta ja vas­tuu las­ten, nuor­ten ja per­hei­den hyvin­voin­nin tur­vaa­jana. Arvo­kas ja laa­du­kas las­ten­suo­je­lu­työ edel­lyt­tää pysy­viä, päte­viä ja osaa­via työn­te­ki­jöitä.  Laa­duk­kaan työn tur­vaa­mi­seksi laki­sää­teistä las­ten­suo­je­lu­työtä teke­viltä edel­ly­te­tään yli­opis­to­ta­soista sosi­aa­li­työn­te­ki­jän tut­kin­toa ja sosio­no­meilta; sosi­aa­lioh­jaa­jilta sekä per­he­työn­te­ki­jöiltä ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa.

Las­ten­suo­je­lu­työtä tukee monia­lai­nen osaa­mi­nen ja moni­tie­tei­nen tut­ki­mus.

Las­ten­suo­je­lu­työn ope­tuk­sessa ja käy­tän­nöissä tut­ki­tun tie­don käyttö ei ole ollut sys­te­maat­tista, mutta sii­hen pyri­tään osana las­ten­suo­je­lun val­ta­kun­nal­lista muu­tos­oh­jel­maa. Val­tion tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­sen avau­tu­mi­nen sosi­aa­li­työlle vuonna 2020 mah­dol­lis­taa pit­kä­jän­tei­sen tut­ki­muk­sen ja luo toi­vot­ta­vasti raken­teita myös las­ten­suo­je­lun tutkimus‑, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­nalle.

Tutkittua tietoa ja käytäntösuosituksia lastensuojeluun

Tut­kit­tua tie­toa on tar­jolla, mutta var­sin­kaan laa­dul­li­sen tie­don ker­ty­mi­nen ei ole sys­te­maat­tista.

Las­ten­suo­je­lua on tut­kittu Suo­messa var­sin pal­jon 2000-luvulla. On tehty 30 aka­tee­mista väi­tös­kir­jaa ja useita kym­me­niä lisen­si­aat­ti­töitä. Ter­vey­den- ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen (THL), Itlan sekä mui­den tut­ki­mus­ta­ho­jen las­ten­suo­je­luun kyt­key­ty­viä tut­ki­muk­sia ja sel­vi­tyk­siä löy­tyy useita. Myös las­ten­suo­je­lun jär­jes­tö­kenttä on erit­täin aktii­vi­nen tie­don­tuot­taja.

Vuo­den 2020 alusta aloimme Turun yli­opis­ton sosi­aa­li­tie­tei­den lai­tok­sella kerää­mään tut­ki­joi­den suo­si­tuk­sia las­ten­suo­je­lun kehit­tä­mi­seksi tut­ki­tun tie­don perus­teella. Pyy­simme tut­ki­joita kir­joit­ta­maan tut­ki­muk­sensa poh­jalta kolme suo­si­tusta las­ten­suo­je­lun käy­tän­töön liit­tyen. Täl­lai­nen tut­ki­jan käy­tän­tö­suo­si­tuk­siin liit­tyvä tapa toi­mia on ollut hoi­to­tie­teessä jo pit­kään. Tar­koi­tuk­sena on tuoda sama käy­täntö myös las­ten­suo­je­lusta teh­tä­vään tut­ki­muk­seen.

Systemaattinen, pitkäjänteinen seurantatutkimus lasten, nuorten ja perheiden tilanteista puuttuu.

Suo­si­tuk­set on saatu jo 40 tut­ki­jalta eri tie­tee­na­loilta. Sosi­aa­li­työ tie­tee­na­lana on las­ten­suo­je­lun koti­pesä mutta las­ten­suo­je­luun kyt­key­ty­vää arvo­kasta tut­ki­musta teh­dään monilla lähia­loilla; psy­kiat­ria, psy­ko­lo­gia, kas­va­tus­tiede, oikeus­tiede sosio­lo­gia ja sosi­aa­li­po­li­tiikka.

Tut­ki­joi­den käy­tän­tö­suo­si­tuk­set las­ten­suo­je­luun kyt­key­ty­vistä tut­ki­muk­sista ovat luet­ta­vissa Turun yli­opis­ton Sote-aka­te­mian net­ti­si­vuilta.

Käy­tän­tö­suo­si­tuk­sia vie­dään sosi­aa­lia­lan yli­opisto- ja ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pe­tuk­seen ja käy­tän­töön. Käy­tän­tö­suo­si­tuk­siin liit­ty­vissä työ­pa­joissa kes­kus­tel­laan opis­ke­li­joi­den ja työn­te­ki­jöi­den kanssa suo­si­tuk­sista ja mie­ti­tään yhdessä, miten tut­kittu tieto vie­dään osaksi las­ten­suo­je­lu­työn käy­tän­töä.

Tutkimus tulee suunnata vahvemmin sosiaalityön vaikuttavuuden selvittämiseen

Sosi­aa­li­työn vai­kut­ta­vuu­desta on käyty pal­jon kes­kus­te­lua tut­ki­joi­den ja ammat­ti­lais­ten kes­kuu­dessa. Vai­kut­ta­vuu­den mää­rit­tä­mi­nen ja mit­taa­mi­nen ovat kovin haas­teel­li­sia las­ten­suo­je­lu­työn moni­nai­sissa käy­tän­nöissä. Näyt­töön perus­tuva toi­minta (NPT) ja näyt­töön perus­tu­vat mene­tel­mät las­ten­suo­je­lu­työssä Suo­messa ovat vasta muo­tou­tu­massa. Itse­näi­syy­den juh­la­vuo­den las­ten­sää­tiö (Itla) on vuonna 2018 käyn­nis­tä­nyt tut­ki­mus­näyt­töön perus­tu­vien psy­ko­so­si­aa­li­sen kas­vun tuen mene­tel­mien mää­rit­te­lyn Suo­messa ja imple­men­toin­nin eli juur­rut­ta­mi­sen käy­tän­töön.

Itla on myös keväällä 2020 lah­joit­ta­nut Turun yli­opis­ton las­tenp­sy­kiat­rialle imple­men­toin­nin osa-aikai­sen pro­fes­suu­rin edis­tääk­seen vai­kut­ta­vien mene­tel­mien käyt­töön­ot­toa. Lää­ke­tie­teessä Käypä hoito ‑suo­si­tuk­set ja hoi­to­tie­teessä EBP eli Evi­dence Based Prac­tice ovat jo pit­kään olleet osa tut­ki­muk­seen perus­tu­vien käy­tän­tö­jen doku­men­toin­tia sekä kou­lu­tusta ja amma­til­lista työs­ken­te­lyä.

Sosi­aa­lia­lan vai­kut­ta­vuu­teen ja näyt­töön perus­tu­vaan käy­tän­töön liit­ty­viä käsit­teitä vai­vaa moni­kä­sit­tei­syys ja epä­sel­vyys. Sosi­aa­lia­laan kyt­key­ty­viä tut­ki­mus­tie­toon, vai­kut­ta­vuu­teen ja tut­ki­mus­pe­rus­tai­seen käy­tän­töön liit­ty­viä käsit­teitä ei löydy mis­tään kan­sal­li­sista ter­mi­pan­keista. Tie­teen ter­mi­pan­kissa sosi­aa­li­työtä ei löydy edes itse­näi­senä aihea­lu­eena. Tämä liit­ty­nee sii­hen, että sosi­aa­liala on vielä nuori tie­tee­nala. Sosi­aa­li­työ itse­näi­senä oppiai­neena on ollut esi­mer­kiksi Turun Yli­opis­tossa tänä vuonna vasta 20 vuotta.

Tutkimustiedon käyttö yksilöllisiin tilanteisiin liitettynä

Sosi­aa­lia­lalla tut­ki­muk­seen perus­tu­vien käsit­tei­den ja käy­tän­tö­jen mää­rit­tely on moni­mut­kaista ja tähän ollaan vasta mat­kalla. Vai­kut­ta­vuu­teen liit­ty­vien teki­jöi­den saa­mi­nen mukaan sosi­aa­lia­lan tut­ki­mus­a­se­tel­miin on tut­ki­joi­den mukaan haas­teel­lista. Vai­kut­ta­vuus­tut­ki­muk­sen ase­tel­missa voi­daan erot­taa Case- ja Client Outco­mes mit­ta­reina. Case Outcome viit­taa sii­hen mitä lap­sen elä­mässä tapah­tuu muu­ten­kin esi­mer­kiksi kotona ja kou­lussa ja Client Outcome viit­taa sii­hen, mitä las­ten­suo­je­lun asiak­kuu­dessa tapah­tuu, miten aut­ta­mi­nen vai­kut­taa lap­sen hyvin­voin­nin edis­ty­mi­seen.

Tut­kija Pet­teri Paa­sio (2014) on teh­nyt väi­tös­kir­jas­saan tut­ki­mus­kat­sauk­sen näyt­töön perus­tu­van sosi­aa­li­työn käy­tän­nöistä vuo­silta 2010–2012 jul­kais­tusta tut­ki­muk­sista. Paa­sion (2020) käy­tän­tö­suo­si­tus­ten mukaan Suo­messa las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työssä tulee toteut­taa sel­lai­nen val­lit­seva ja kat­tava käy­täntö, että jokai­sen lap­sen saa­maa pal­ve­lua ohjaa paras mah­dol­li­nen tut­ki­mus­tieto juuri hänen yksi­löl­li­sessä tilan­tees­saan.

Paa­sion mukaan pitää lopet­taa puhu­mi­nen näyt­töön perus­tu­vista käy­tän­nöistä ikään kuin jon­kin spe­si­fin inter­ven­tion omi­nai­suu­tena, koska se perus­tuu alku­pe­räi­sen käsit­teen vaka­vaan vää­ri­nym­mär­ryk­seen. Täl­laista omi­nai­suutta ole mil­lään pal­ve­lulla tai inter­ven­tiolla. On ole­massa eri­ta­soista tut­ki­mus­näyt­töä eri­lai­sista asioista. Ammat­ti­lai­sen on kyet­tävä sel­vit­tä­mään, mil­laista tut­ki­mus­näyttö on, ja mitä asioita se kos­kee tar­kal­leen, ja miksi se on rele­vant­tia juuri tämän lap­sen ja per­heen osalta. Työn­te­ki­jän on osat­tava hyö­dyn­tää eri­lai­sia tie­to­kan­toja hank­kies­saan tut­kit­tua tie­toa. Sosi­aa­li­työn ope­tuk­sessa pitää huo­leh­tia siitä, että jokai­nen sosi­aa­li­työn­te­kijä osaa löy­tää, tun­nis­taa ja arvioida maa­il­malla ole­van kai­ken par­haan mah­dol­li­sen, olen­nai­sen tut­ki­mus­tie­don. Nyky­päi­vänä val­mis­tu­van mais­te­rin osaa­mi­seen kuu­luu kyky tar­vit­taessa tehdä jär­jes­tel­mäl­li­nen tut­ki­mus­kat­saus.

Tilastotietoa lastensuojelusta – yhdenvertainen sosiaalityö vaatii laajemmat taustaorganisaatiot

THL on jo pit­kään kerän­nyt vuo­sit­tain mää­räl­listä tie­toa las­ten­suo­je­lusta kun­nille teh­ty­jen kyse­ly­jen poh­jalta. Tämä tieto tulee yleensä kun­tien käy­tet­tä­väksi tie­to­jen keräys­vuo­den jäl­keen elo-syys­kuussa. Tieto ei kui­ten­kaan täl­löin­kään ole vielä val­miiksi ana­ly­soi­dussa muo­dossa eikä sen poh­jalta usein­kaan voi tehdä suo­ria pää­tel­miä syy-yhteyk­sistä. Joka kun­nassa las­ten­suo­je­lun pal­ve­lut on jär­jes­tetty myös hie­man eri tavoin. Näin ollen poliit­ti­set pää­tök­set ovat haas­ta­via, koska sel­keää syytä esi­mer­kiksi huos­taan­ot­to­jen kas­vulle tai vähe­ne­mi­selle on vai­keaa sanoa.

Tilas­to­tie­toa kerä­tään monessa eri ins­ti­tuu­tiossa. Kun­ta­lii­ton las­ten­suo­je­lun kun­ta­ky­sely muu­ta­man vuo­den välein, Kuusik­ko­kun­tien vuo­sit­tai­set tar­kas­te­lut, THL:n Kou­lu­ter­veys­ky­sely parin vuo­den välein, kun­tien ja maa­kun­tien omat sosi­aa­li­sen rapor­toin­nin mal­lit, ja niin edel­leen. Haas­teena tie­dolla joh­ta­mi­sen näkö­kul­masta näissä on tie­don sir­pa­lei­suus, van­hen­tu­mi­nen ja kun­tien eri­lai­set las­ten­suo­je­lun pal­ve­lu­mal­lit.

Sosiaalisen raportoinnin järjestelmää tarvitaan.

Raken­simme asiayh­teys­kaa­vion las­ten­suo­je­lua kos­ke­vista tilas­toista 2010-luvulta. Tämän poh­jalta voimme todeta, että ei ole ole­massa yhtä tietä kohti toi­mi­vam­paa las­ten­suo­je­lu­mal­lia. Esi­mer­kiksi alhai­set sosi­aa­li­toi­min­nan kulut tai vähäi­nen kou­lu­kiusaa­mi­nen eivät ole yhtey­dessä huos­taan­ot­to­jen ylei­syy­teen. Myös­kään alko­ho­lin käy­tön vähen­ty­mi­nen nuor­ten parissa ei ole joh­ta­nut pie­nem­pään mää­rään päih­tei­den vuoksi sai­raa­laan tai lai­tok­siin pää­ty­neitä.

Kun­ta­koh­tai­sia tilas­toja tuli­si­kin tar­kas­tella osana kun­nan sosi­aa­li­työn pro­ses­sia. Tai mikä vielä parem­paa – olisi luo­tava yhte­näi­nen maa­kun­nal­li­nen pro­sessi sosi­aa­li­työ­hön. Tämän jäl­keen tilas­toja voi­tai­siin tar­kas­tella ilman, että joka koh­dassa pitäisi sel­vit­tää erik­seen, mitä pal­ve­luita juuri tässä kun­nassa on tar­jolla.

Selkeä rakenne tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen

Var­si­nais-Suo­men sosi­aa­lia­lan osaa­mis­kes­kus hal­lin­noi maa­kun­nal­lista, lain­mu­kaista sosi­aa­li­työn sosi­aa­li­sen rapor­toin­nin jär­jes­tel­mää. Tämä tar­koit­taa sitä, että kaksi ker­taa vuo­dessa alu­eelta kerä­tään sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den huo­mioita ken­tän ilmiöistä. Vii­mei­sin rapor­tointi sul­keu­tui huh­ti­kuun 2020 alussa. Rapor­tointi ei ole vielä las­ten­suo­je­lussa riit­tä­vän laa­jasti käy­tössä, jotta voi­simme tehdä tulok­sista laa­joja pää­tel­miä. Näky­vin las­ten­suo­je­luun liit­tyvä ilmiö rapor­toin­nissa vas­tasi kui­ten­kin myös muissa pal­ve­lu­teh­tä­vissä rapor­toi­tuja ilmiöitä. Las­ten ja per­hei­den pal­ve­lu­ket­jun ei nähdä toi­mi­van riit­tä­västi, var­sin­kaan monion­gel­mais­ten ja/tai päihde- ja mie­len­ter­vey­son­gel­mais­ten koh­dalla. Tilanne on seu­rausta resurs­sien vähäi­syy­destä ja   tilk­ku­täk­ki­mai­sesti kehi­te­tystä jär­jes­tel­mästä.

Eri­tyis­mai­nin­tana rapor­toin­nista voi­daan nos­taa koro­nasta joh­tu­vaan poik­keus­ti­lan­tee­seen liit­tyvä joh­don epä­luot­ta­mus sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä koh­taan. Monista kun­nista sosi­aa­li­työn­te­ki­jät rapor­toi­vat, että sosi­aa­li­työn joh­ta­mi­sessa ei arvos­teta asian­tun­ti­juutta, vaan työ­käy­tän­nöt hei­jas­te­le­vat teh­das­työn tuot­ta­vuu­den seu­raa­mista.

Korona-poik­keus­ti­lan­teen seu­rauk­sista sosi­aa­li­työlle ei vielä tie­detä. Las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­set ovat vähen­ty­neet ja pel­koa on, että sosi­aa­li­set ongel­mat eivät nyt tule esiin ja kasau­tues­saan ne tuot­ta­vat myö­hem­min val­ta­van työ­pai­neen sosi­aa­li­työn ken­tälle. Ilmiöistä ja työ­taa­kasta on kui­ten­kaan vai­kea saada tie­toa ilman tie­dolla joh­ta­mi­sen jär­jes­tel­miä.

Mitä tiedämme ja mitä emme tiedä lastensuojelusta?

Var­si­nais-Suo­men kun­tien las­ten­suo­je­lua kos­ke­vista tilas­toista voi­daan todeta, että kun­nat hoi­ta­vat pal­ve­lu­teh­tä­vi­ään hyvin eri tavoin. Tällä het­kellä tätä maa­kun­nal­lista pro­ses­sia ei joh­deta. Toi­sessa kun­nassa tar­jo­taan samaan haas­tee­seen eri pal­ve­luita kuin toi­sessa. Asiak­kaat ovat eriar­voi­sessa tilan­teessa.

Kun­nat saa­vat nyky­ti­lan­teessa erit­täin vähän tie­toa las­ten­suo­je­lu­toi­men­pi­teistä, nii­den vai­kut­ta­vuu­desta ja asiak­kai­den koke­muk­sista. Toi­min­taa joh­de­taan jäl­ki­kä­teen talous­ve­toi­sesti – tie­tä­mättä kui­ten­kaan pal­jon­kaan siitä, miksi kulut ovat nous­seet tai las­ke­neet.

Tutkijoilta kerätään tutkimustuloksiin perustuvia suosituksia lastensuojelun käytäntöihin.

Laa­jat val­ta­kun­nal­li­set, mää­räl­li­siin aineis­toi­hin perus­tu­vat tut­ki­muk­set ovat olleet las­ten­suo­je­lun tut­ki­muk­sessa har­vi­nai­sia. Tarve täl­lai­selle tut­ki­muk­selle on suuri, sillä kat­ta­vaa kuvaa las­ten­suo­je­lun tilan­teesta val­ta­kun­nal­li­sesti ja maa­kun­nal­li­sesti on vai­kea saada. Lisäksi puut­tuu sys­te­maat­ti­nen, pit­kä­jän­tei­nen seu­ran­ta­tut­ki­mus las­ten, nuor­ten ja per­hei­den tilan­teista.

Moniammatillisia tutkimusryhmiä ja data-analyytikkoja sosiaalialan tutkimukseen

Korona-poik­keus­ti­lan­teen vuoksi sosi­aa­lia­lan kehit­tä­mistä ei mis­sään tapauk­sessa saisi hidas­taa. Vih­doin on ollut näh­tä­vissä merk­kejä siitä, että sote-muu­tos toisi mah­dol­li­suuk­sia kehit­tää sosi­aa­li­työtä yhte­näi­sem­mäksi ja pal­ve­lu­ket­juja toi­mi­vam­maksi, sekä integroisi ja vah­vis­taisi tut­ki­musta lähem­mäs kent­tää. Sosi­aa­liala on odot­ta­nut ja vaa­ti­nut yhte­näistä kehit­tä­mistä jo vuo­si­kym­me­niä. Kun­nissa näke­mys myös on, että sosi­aa­lia­lan käy­tän­töjä ja teke­mistä pitäisi yhte­näis­tää pikai­sesti. Moniam­ma­til­li­suus ja var­sin­kin jo ole­massa ole­van tie­don parempi hyö­dyn­tä­mi­nen ja yhte­näis­tä­mi­nen vaa­tisi data-ana­lyy­tik­koja ja vähin­tään maa­kun­nal­li­set pal­ve­lu­pro­ses­sit.

Outi Lin­nos­suo
VTT, eri­kois­tut­kija TY

Ville San­ta­lahti
VTM, suun­nit­te­lija Oy Vasso Ab.