Talentian ammattieettinen lautakunta pohti jäsenen tilannetta, jossa hän tietää osaamisensa puutteelliseksi, mutta työnantajalla on asiasta toinen näkemys. Jäsen pohti tilannettaan ammattihenkilölain velvoittavuuden näkökulmasta.

 

 

Jäsen työsken­telee uudessa työ­paikas­saan kuntou­tuskeskuk­ses­sa. Työ­nan­ta­ja on juuri voit­tanut Kelan kil­pailu­tuk­ses­sa mie­len­ter­veyskuntoutu­jille tarkoite­tun kurssin.  Kela edel­lyt­tää henkilöstöltä noin 10 kuukaut­ta tai 1 500 tun­tia työkoke­mus­ta mie­len­ter­veysalal­ta.

Jäse­nen näke­myk­sen mukaan hänel­lä ei ole vaa­dit­tua riit­tävää osaamista eikä koke­mus­ta kyseiseen tehtävään, ja hän ker­toi asi­as­ta työ­nan­ta­jalleen.

Työ­nan­ta­ja tote­si tähän, että ”aika kuit­taa tarvit­ta­van työkoke­muk­sen” ja hän voi siten aloit­taa mie­len­ter­veyskuntoutu­jille tarkoite­tus­sa kurssis­sa työn­tek­i­jänä. Työ­nan­ta­ja ei ollut tun­tenut ammat­ti­henkilölain velvoit­tei­ta eikä ollut kat­sonut tarpeel­lisek­si muut­taa määräys­tään.

”Miten min­un tulisi ede­tä asi­as­sa ja mihin ilmoit­taa”, kysyy jäsen.

Mitä kilpailutuksen kriteereissä lukee?

Kun kuntou­tus­laitos on hyväksyt­ty kil­pailu­tuk­ses­sa palvelun­tuot­ta­jak­si, on ehdois­sa ollut työkoke­muk­seen ja osaamiseen liit­tyvät laatukri­teer­it, joi­ta palvelun­tuot­ta­jan tulee nou­dat­taa. Tal­ent­ian ammat­tieet­tisen lau­takun­nan mukaan toimies­saan vas­toin ehto­ja palvelun­tuot­ta­ja rikkoo sopimus­ta.

Toisaal­ta myös ammat­ti­henkilölain (817/2015, 20 § 2 mom.) mukaan ammat­ti­henkilölle itselleen on annet­tu velvol­lisu­us, ettei hän tee tehtäviä, joi­hin hänen koulu­tuk­sen­sa tai ammat­ti­taiton­sa on selvästi riit­tämät­tön­tä.

Työ­nan­ta­jan ohje ja työmääräys ovat ris­tiri­idas­sa työtek­i­jälle lais­sa sääde­tyn riit­tämät­tömään osaamiseen liit­tyvän tehtävän suorit­tamiskiel­lon kanssa. Kil­pailu­tuk­sen ehto­jen täyt­tämis­es­tä ja riit­tävästä osaamis­es­ta vas­taa kuitenkin viime kädessä työ­nan­ta­ja.

Työn­tek­i­jä voi varmis­taa oikeuk­sien­sa toteu­tu­misen tekemäl­lä kir­jal­lis­es­ti doku­men­toidun sosi­aal­i­huolto­lain 48 §:n mukaisen epäko­htail­moituk­sen työy­hteisön, työ­suo­jelu­val­tu­ute­tun tai luot­ta­mus­miehen tuel­la. Ilmoi­tus tehdään esimerkik­si sähkö­pos­til­la tai työ­paikan käytössä ole­val­la epäko­htalo­mak­keel­la.

Ilmoi­tus osoite­taan työ­paikan palvelus­ta vas­taavalle johdolle. Ammat­ti­henkilölain nou­dat­tamisel­la ja ilmoi­tusvelvol­lisu­u­den käyt­tämisel­lä työn­tek­i­jä varmis­taa oma­l­ta osaltaan ammat­tieet­tis­es­ti kestävän menet­te­ly­ta­van ammat­ti­toimin­nas­saan ja vält­tää seu­raa­muk­set riit­tämät­tömästä osaamis­es­ta.

Ammattietiikka on yhteinen asia

On myös hyvä muis­taa, että ammat­tieet­ti­nen keskustelu, päätök­sen­teko ja hark­in­ta eivät ole vain yksit­täisen työn­tek­i­jän vas­tu­ul­la, vaan ammat­ti­eti­ik­ka on myös yhteisölli­nen asia.

Ammat­tieet­tis­es­ti sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den toteu­tu­misen näkökul­mas­ta voi työn­tek­i­jä yhdessä työy­hteisön­sä kanssa edel­lyt­tää riit­tävää osaamista ja puo­lus­taa mie­len­ter­veyskuntoutu­jien ase­maa sekä hei­dän oikeut­taan saa­da riit­tävän laadukkai­ta palvelu­ja.

Alpo Heikki­nen
eri­ty­isas­iantun­ti­ja
ammat­tieet­ti­nen lau­takun­ta
ammat­ti­jär­jestö Tal­en­tia