Sosionomi (YAMK) -tutkinnon työmarkkina-asema on paran­tunut kymmenen vuoden aikana. Tutkinto tarjoaa entistä useammin väylän edetä uralla ja parantaa omaa kilpai­lu­kykyä työmark­ki­noilla.

 

Vuodesta 2005 lähtien sosiaa­lia­lalla on voinut vuorittaa ylemmän ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinnon. Ylempi ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinto rinnas­tetaan koulu­tus­jär­jes­tel­mässä maiste­rin­tut­kintoon. Se ei tuo sosiaa­li­työn­te­kijän ammat­ti­hen­kilön statusta.

Ylempi AMK -tutkinto tarjoaa jatko­kou­lu­tus­väylän ammatil­lisen osaamisen syven­tä­miseen ja kehit­tä­miseen. Se antaa myös johta­mis­osaa­mista ja valmiuksia verkos­to­työhön. Sosionomi (YAMK) -tutkinto rakentuu sosionomi (AMK) -tutkinnon ja vähintään kolmen vuoden sosiaa­lialan työko­ke­muksen pohjalle.

Nykyiset sosiaa­lialan (YAMK) -tutkinnon koulu­tus­oh­jelmat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: 1) sosiaa­lialan ja sosiaa­lityön profession viite­ke­hykseen, 2) spesi­fiseen yhteis­kunnan ilmiö­poh­jaiseen viite­ke­hykseen, esimer­kiksi päihteet ja syrjäy­ty­minen ja 3) sosiaali- ja tervey­den­huollon ammat­tialat ylittäviin genee­risiin viite­ke­hyksiin, kuten sosiaali- ja tervey­salan kehit­tä­minen ja johta­minen.

Moni työsken­telee esimies- ja asian­tun­ti­ja­teh­tä­vissä

Sirppa Kinos selvitti vuoden­vaih­teessa 2014 – 2015 ylemmän ammat­ti­ko­rea­kou­lu­tut­kinnon loppu­vai­heessa olevien opiske­li­joiden keskuu­dessa heidän työmarkkina-asemaansa.  Kyselyyn vastasi 205 opiske­lijaa 17 eri ammat­ti­kor­kea­kou­lusta, vastaus­pro­sentti oli noin 35.  Työko­ke­musta AMK-tutkinnon suorit­ta­misen ja YAMK-tutkinnon aloit­ta­misen välissä oli kertynyt keski­määrin 7,5 vuotta. Vastaajien iän keskiarvo oli 38 vuotta. Miehiä oli vastaa­jista 8 prosenttia.

Selvitys osoittaa, että sosionomi (YAMK) -tutkinnon suorit­ta­neiden työmarkkina-asema on paran­tunut kymmenen vuoden kuluessa. Tutkinto tarjoaa entistä useammin väylän edetä uralla ja parantaa omaa kilpai­lu­kykyä työmark­ki­noilla. Tutkinto on mahdol­lista opiskella työn ohella. Perheel­lisyys ei näytä muodos­tavan opiske­lulle estettä, eikä ikä.

Ohjaaja on yleisin ammat­ti­nimike, jolla työsken­neltiin YAMK-opintojen suorit­ta­misen jälkeen. Koulutus ei siis näkynyt nimik­keen­muu­toksena, sillä myös sosionomi (AMK) -tutkin­nolla tehdään työtä ohjaajan nimik­keellä.

Ylempi AMK -tutkinto tarjoaa jatkokoulutusväylän ammatillisen osaamisen syventämiseen ja kehittämiseen.

Sosionomi (AMK) -tutkinnon vahvis­tu­neesta asemasta työmark­ki­noilla kertoo se, että vastaavana ohjaajana työskenteli jo ennen YAMK-opintoja 19 prosenttia vastaa­jista (vertai­lu­tietona Suvi Linnan­virran 2013 aineis­tossa 5 prosenttia).

Huomattava osa oli työsken­nellyt ennen YAMK -opintojaan tai työskenteli edelleen lasten­tar­han­opet­tajana. Sosiaa­li­työn­te­kijänä oli ennen YAMK-opintoja työsken­nellyt Kinoksen kyselyssä (2015) vain muutama.

Kolmasosa tavoit­telee esimies­a­semaa

Esimies­a­se­massa työskentely jo ennen YAMK-opintoja on vuosien mittaan lisään­tynyt: 22 prosenttia Kinoksen (2015) aineis­tossa ja Linnan­virran (2013) aineis­tossa 14 prosenttia työskenteli esimies­a­se­massa. Hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden eri alueet ja sektorit olivat monipuo­li­sesti edustettuna (nimik­keinä muun muassa rikos­seu­raa­muse­simies, vammais­työn­johtaja ja perhe­pal­ve­luiden päällikkö).

Suurin osa opiske­li­joista halusi parantaa mahdol­li­suuk­siaan horison­taa­liseen tai verti­kaa­liseen liikku­vuuteen työmark­ki­noilla. Esimies­teh­tävät mainitsi tavoit­teekseen 32 prosenttia vastaa­jista.

Yksityinen sektori kasvaa, yrittäjyys kiinnostaa

Sosionomi YAMK -opiske­li­joiden kiinnostus suuntautuu asian­tuntija-, kehit­tämis- ja esimies­teh­täviin. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lujen tuotan­to­ra­ken­teiden muutos tulee lisäämään myös yrittä­jyyden kiinnos­ta­vuutta.

Kyselyyn vastan­neista loppu­vaiheen YAMK-opiske­lijat työsken­te­livät julki­sella sekto­rilla (67 prosenttia), mutta myös kolman­nella sekto­rilla (14 prosenttia) ja yksityi­sellä sekto­rilla (19 prosenttia). Edelleenkään noin viidesosa työnan­ta­jista ei kannus­tanut eikä tukenut opinnoissa millään tavalla. Kyselyyn vastan­neiden palkka­tie­toisuus näytti selkeästi kohen­tuneen: heistä 80 prosen­tilla oli selkeitä palkka­ta­voit­teita valmis­tu­misen jälkeen.

Muulla kuin julki­sella sekto­rilla työsken­te­levien osuus sosio­no­meista (AMK ja YAMK) on vuosien mittaan noussut. Nyt suunni­teltu sote-järjes­telmä tulee vahvis­tamaan yksityisen ja 3. sektorin roolia palve­lujen tuottajina. Sosio­nomien (YAMK) osaaminen on laaja-alaista hyvin­voin­ti­pal­ve­luo­saa­mista. Se suuntautuu käytän­töjen kehit­tä­miseen erilai­sissa toimin­taym­pä­ris­töissä, ei vain kunnal­li­sessa byrokra­tia­työssä. Uusi sote-ympäristö tullee lisäämään sosio­no­meille (YAMK) uusia mahdol­li­suuksia asian­tun­ti­joina ja kehit­täjinä sekä näin laajentaa heidän työmarkkina-asemaansa.

Työnan­ta­jilta toivotaan kannus­tusta opiskeluun

Työnan­tajien suhtau­tu­minen opiskeluun on melko myönteistä, mutta paran­ta­misen varaa on. Se, että merkittävä osa työnan­ta­jista ei tue opiskelua millään tavalla kertonee siitä, ettei YAMK-tutkinnon opiske­lijan oppimista aina osata nähdä resurssina työpai­kalla.  Laki sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löistä (817/2015) ei huomioi sosionomi (YAMK) -tutkintoa lainkaan, eikä näin ollen edistä tutkinnon suorit­ta­neiden työmarkkina-aseman kehit­ty­mistä ja paikan­tu­mista.

Uudis­tus­tarpeet tunnis­tettava

Radikaa­listi muuttuva toimin­taym­pä­ristö ja uudistuva lainsää­däntö haastavat alan koulu­tusta ja tehtä­vä­ra­ken­netta uudis­tumaan. Myös sosiaa­lialan ammatil­lisen henki­löstön saata­vuuden varmis­ta­minen on edelleen akuutti ongelma. Sosiaa­lialan koulutus ja asiakastyön käytännön osaamis­vaa­ti­mukset pitäisi sovittaa yhteen ja johta­mis­osaa­mista vahvistaa (muun muassa Sosiaa­li­huollon lainsää­dännön uudis­ta­mis­työ­ryhmän loppu­ra­portti 2012).

Tällä hetkellä ollaan tilan­teessa, jossa sosio­nomien (AMK) osalta osaaminen jo tunnis­tetaan työelä­mässä. Sen sijaan sosionomi (YAMK) osaamisen paikka tehtä­vä­ra­ken­teissa on ollut selkiy­ty­mätön. Rekry­tointi-ilmoi­tuk­sissa näkee jo useammin haettavan alalle sovel­tuvan ylemmän korkea­kou­lu­tut­kinnon suorit­ta­neita. Kunnissa on myös muutettu alan tehtä­vä­ra­ken­teita vastaamaan muuttuvia asiakastyön osaamis­vaa­ti­muksia.

 

Sirppa Kinos
lehtori ja koulu­tus­so­sio­logian jatko-opiskelija, Turun ammat­ti­kor­kea­koulu

Sirkka Rousu
yliopettaja, Metro­polia ammat­ti­kor­kea­koulu

 

Kirjal­lisuus

Kinos, Sirppa (2015). Sosio­nomit (YAMK) työmark­ki­noilla. Julkai­se­maton käsikir­joitus.

Linnan­virta, Suvi (2013) Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorit­ta­neiden urake­hitys. Selvitys ylemmän ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinnon suorit­ta­neiden Talentian jäsenten kokemuk­sista urake­hi­tyk­sestään ja tutkinnon suorit­ta­mi­sesta. Talentia ry.

Nissinen, Anne (2014). Sosiaali- ja tervey­salan ylempi ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kinto työmark­ki­noilla ja osaamisen kehit­täjänä. Opinnäy­tetyö, sosiaali- ja tervey­salan kehit­tä­minen ja johta­minen. Kokkola: Centria ammat­ti­kor­kea­koulu.

Rousu, Sirkka & Sinkkonen Merja (toim.) ja sosiaa­lialan verkoston YAMK-työryhmä 2015. Käytän­nöl­listä viisautta ja ammatil­lista sosiaa­lityön asian­tun­ti­juutta. Sosionomi (ylempi AMK) -maiste­ri­tason tutkinto -esite. Kuvaus tutkinnon työmarkkina-asemasta ja tuote­tusta osaami­sesta. 

Saari, Erkki & Viinamäki, Leena (2012) Sosionomi (ylempi AMK) Suomen hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mässä. Teoksessa Aija Töytäri (toim.) Kehittyvä YAMK – Työelämää uudis­tavaa osaamista. Hämeen­linna: Hämeen ammat­ti­kor­kea­koulu.

Sosiaa­li­huollon lainsää­dännön uudis­ta­mis­työ­ryhmän loppu­ra­portti 2012. Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriön raportteja ja muistioita 2012:21.

Viinamäki, Leena & Pohjola Anneli (2016) Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorit­ta­neiden koulutus- ja työmarkkina-asemasta. Sarja A. Tutki­mukset 1/2016 Lapin ammat­ti­kor­kea­koulu.