Lastensuojelun Keskusliitto toteuttaa vuosina 2018–2019 julkaisukokonaisuuden, jossa käydään läpi, miten lastensuojelu toimii nyt.

 


Lasten­suo­jelun tilaa on selvitet­ty täl­lä vuosikymmenel­lä useis­sa arvioin­neis­sa ja selvi­tyk­sis­sä. Ilmas­sa on ollut jopa turhau­tu­mista lop­ut­tomi­in selvi­tyk­si­in. On kysyt­ty, mitä hyvää näistä on seu­ran­nut. Sik­si onkin hienoa, että Las­ten­suo­jelun Keskus­li­it­to otti tehtäväk­seen arvioi­da, miten las­ten­suo­jelul­la menee nyt.

Mitä kuu­luu las­ten­suo­jelu? ‑sar­jan I julka­isu on verkos­sa luet­tavis­sa. Aluk­si siinä arvioidaan Toimi­va las­ten­suo­jelu ‑raportin suosi­tusten toimeen­panoa las­ten­suo­jelun kansal­lisen kehit­tämisen näkökul­mas­ta. Seu­raavak­si keski­tytään yksi­tyisko­htaisem­min normio­h­jauk­ses­sa tapah­tuneisi­in muu­tok­si­in. Kat­sauk­sen viimeisessä osas­sa Toimi­va las­ten­suo­jelu ‑työryh­män jäsen Mat­ti Rimpelä käy läpi ne toimet, jot­ka ovat vaikut­tavasti muut­ta­neet las­ten­suo­jelun käytän­töjä ja menet­te­ly­tapo­ja toiv­ot­tuun suun­taan.

Ovatko las­ten­suo­jelun uud­is­tuk­set olleet liian pieniä teko­ja, kysyvät julka­isun kir­joit­ta­jat. Kyl­lä ja ei. Toimi­va las­ten­suo­jelu ‑raportin yli 50 toimen­piteen listal­ta on otet­tu työn alle monia asioi­ta. Lain­säädän­nössä on tapah­tunut ja tapah­tuu muu­tok­sia. Meil­lä on kun­ni­an­hi­moinen Lape-han­ke, joka tosin on sidot­tu hal­li­tu­so­hjel­maan, mut­ta kir­joit­ta­jat toivo­vat sille pysyvyyt­tä. Muitakin askelei­ta on otet­tu.

Vaik­ka las­ten­suo­jelun kri­isin ratkaisemisek­si tehdään paras­ta aikaa paljon, lop­putule­mas­ta ei oikeas­t­aan tiede­tä. Osin kesken­eräisyy­den vuok­si, mut­ta etenkin sik­si, että toimien vaiku­tuk­sista ja vaikut­tavu­ud­es­ta puut­tuu sys­temaat­ti­nen seu­ran­ta.

Tule­van kesän aikana saamme lisää tietoa sosi­aal­i­huolto­lain uud­is­tuk­sen vaiku­tuk­sista, kun Keskus­li­iton ja ammat­ti­jär­jestö Tal­ent­ian selvi­tys julka­istaan. Sosi­aal­i­huolto­lain uud­is­tuk­sen piti siirtää pain­opis­tet­tä ehkäi­sevään työhön, kuten Toimi­va las­ten­suo­jelu ‑rapor­tis­sakin ehdotet­ti­in. Viis­ari on heilah­tanut hive­nen siihen suun­taan. Uusin las­ten­suo­jeluil­moi­tusten ja sijoi­tusten tilas­to kuitenkin ker­too, että kor­jaavien toimien määrät eivät ole laske­neet, päin­vas­toin. Mik­si näin kävi?

Sosi­aal­i­huolto­lain muu­tos on myös esimerk­ki siitä, kuin­ka pitkälle lain­säädän­tö­muu­tok­sil­la päästään. Ei kovin pitkälle, etenkään sil­loin kun lain käytän­nön toimeen­panon ohjauk­ses­sa, koulu­tuk­ses­sa ja tiedo­tuk­ses­sa on ollut sel­l­aisia puut­tei­ta, joista kyse­lyyn vas­tan­neet ker­to­vat.

Hele­na Jaakko­la

Las­ten­suo­jelun uud­is­tuk­set – liian pieniä teko­ja? Mitä kuu­luu las­ten­suo­jelu? ‑julka­is­usar­jan osa 1. Las­ten­suo­jelun Keskus­li­iton verkko­julka­isut, 3 /2018.