Marjo Katajisto on Talentian erityisasiantuntija. Kuva: Veikko Somerpuro
Puhuttiinko sisällöistä, alueiden asukkaiden osallistumisesta ja oikeuksista, yhteisestä päämäärästä tai tavoitteesta, jonka puitteet on lainsäädännössä hyväksytty?
Ei puhuttu. Keskustelu oli melko negatiivista ja keskittyi pääasiassa rakennuksiin ja niiden fyysiseen sijaintiin.
Kansalaisia on vaikea innostaa käyttämään äänioikeuttaan, jos päällimmäinen tunnelma on, että metsään menee. Ennustettu alhainen äänestysprosentti toteutui.
52,5 prosenttia jätti historiallisen mahdollisuuden äänestää Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa. Jääkö hiljaisen enemmistön ääni kokonaan pimentoon?
Helsingin Sanomat (23.1.2022) selvitti perusteita, mikä äänestäjien valintaa ohjaa. Tärkeintä oli tietysti se, että ehdokkaan mielipiteet osuvat yksiin äänestäjän kanssa. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että ehdokas asuu lähellä ja on lisäksi sosiaali- ja terveysalan asiantuntija.
Aluevaltuutetuiksi valituilla henkilöillä enemmistöllä onkin sote-alan koulutus. Enemmistö aluevaltuutetuista eli 53 prosenttia on naisia. Tasa-arvon kannalta historiallinen tulos.
Huolestuttavaa on, että yli sata aluevaltuutettua toimii myös päättäjänä kunnassa ja eduskunnassa.
Miten erottaa oma rooli ja erilaiset tehtävät: toimiako kunnan ja kuntalaisten edunmukaisesti vai laajemmin alueen ja kaikkien asukkaiden edun mukaisesti?
Aluevaltuustojen kokoonpanot ovat nyt kuitenkin äänioikeuttaan käyttäneiden valinta.
Enemmistö aluevaltuutetuista on naisia.
Mutta enteileekö tämä päätöksenteossa valtio-opin dosentin Hanna Wassin esille nostamaa huolta siitä, että hyvinvointialueille valittiin hyvinvoivien äänestäjien toimesta hyvinvoivia valtuutettuja ja päätöksenteossa huonompiosaisten tarpeet jäävät sivuun?
Sosiaalialan ja sosiaalipalveluiden asiantuntemusta aluevaltuustoissa edistää nyt lähes 40 talentialaista.
Ja jäljelle jää vielä 25 960 sosiaalialan korkeakoulutettua, jotka voivat edelleen nostaa esille oman työn merkityksen hyvinvointialueiden asukkaiden elämään ja toimia erityisesti huonompiosaisten asukkaiden äänenä.
Hyvinvointialueen strategiassa on avattava laajasti mahdollisuudet osallistuvaan demokratiaan. Kuntatason hallinnon kopioimisen sijaan tarvitaan kunnianhimoisempia päätöksiä.
Aluevaltuustot aloittavat maaliskuun alussa. Jo ensimmäisen kuukauden aikana aluevaltuutettujen päätöksillä luodaan rakenteet, toimintakulttuuri- ja mallit, jotka ohjaavat hyvinvointialueiden päätöksentekoa ja toimintaa pitkälle tulevaisuuteen.
