Korkokatto tulee kaikille pikavipeille, sosiaalinen luototus laajenee koko maahan ja positiivinen luottorekisteri on hallitusohjelmassa, mutta miten ihmiset saisi tutkimaan oman taloutensa tilaa?

 

 

Ilmapallo. Se on vertaus, jota ylivel­kaan­tu­neita auttavan Takuusäätiön toimi­tus­johtaja Juha Pantzar käyttää ihmisten talou­desta. Ilmapallon pitää olla pehmeä tai mieluiten tyhjä. Silloin palloon voi puhaltaa lisää ilmaa. Jos pallo on pinkeä, se pamahtaa rikki, jos sinne yrittää lisätä ilmaa.

Monen suoma­laisen talouden ilmapallo on puhal­lettu ääriään myöten täyteen. Se tarkoittaa, että oma maksukyky on vedetty niin kireäksi, ettei pahan päivän varalle ole säästöjä.

Sitten tapahtuu jotakin yllät­tävää: pesukone hajoaa, autoa pitää korjata, tulee avioero, työttö­myys­jakso tai sairausloma.

– Silloin on pakko ottaa pikavippejä. Ja kun niitä ei pystytä maksamaan, otetaan uusi vippi, jolla maksetaan entinen, Pantzar kuvaa velkaan­tu­mis­kierteen alkua.

Kun Takuusää­tiössä on kysytty velkaan­tu­neilta, mistä ongelma lähti, he kertovat yleensä yhden tapah­tuman. Se vain ei pidä paikkaansa.

– Kun perkaamme tilan­netta, käy ilmi, että asiakkaan talous toimi kriisi­ra­jalla jo sitä ennen. Tilanne räjähtää eteen, kun jotakin tapahtuu.

– Ihmiset velkaan­tuvat, koska he kulut­tavat enemmän kuin ansait­sevat.

Kukaan ei varmasti tiedä, miten paljon Suomessa on ylivelkaantuneita

Jotkut tunnus­luvut antavat osviittaa: uloso­tossa oli viime vuonna 577 000 suoma­laista. Maksu­häi­riöisiä yksityis­hen­ki­löitä oli vuoden 2018 lopussa 382 000.

Juha Pantzarin mukaan syitä velka­kier­teeseen on paljon. Yksi on maksa­misen ja rahan digita­li­soi­tu­minen. Ennen kukka­rosta näki, miten paljon rahaa on tai pankki­au­to­maatti näytti tilin saldon.

Nyt rahaa voi nostaa sitä näkemättä. Maksu­kor­teilla voi maksaa tietä­mättä, paljonko rahaa tilillä on. Luotto­kortteja, pikavippejä ja maksuso­pi­muksia tyrky­tetään joka puolella, koska markkinat tekevät niillä rahaa. Jopa maksa­minen on bisnestä jollekin.

Rahaa menee palveluihin ja elämän ulkoistukseen.

Samalla netti on tehnyt ostami­sesta helppoa.

– Ihmisille myydään unelmia tehok­kaasti. Markki­noin­ti­ko­neisto toistaa viestiä, että sinulla on oikeus näihin asioihin. Näitä viestejä upotetaan jopa tv-ohjelmiin, toteaa Pantzar.

Rahan ja kulut­ta­misen maailma on muuttunut. Ihmisen vastuulle jää selvitä siitä yksin.

– Kaikilta se ei onnistu. Oman talouden hallinta vaatii merkit­tä­västi enemmän itsekuria kuin ennen.

Paljonko sinulla on velkaa?

Velkaan­tu­mista selittää myös se, että suhtau­tu­minen velaksi kulut­ta­miseen on muuttunut, Juha Pantzar sanoo.

– Tavara oli ennen ansaittu, kun se oli maksettu. Nyt riittää, että se on käytössä. Saat kunnioi­tusta, kun puhut hienoon kännykkään tai ajat kallista autoa.

Kauppa käyttää ajatus­tavan muutosta hyväkseen. Luotolla ostami­sesta ja käyttö­mak­sujen maksa­mi­sesta on tullut normi.

– Meille opetetaan, että rahaa ei kannata seisottaa tilillä, kun inflaa­tiokin iskee.

Ajan ilmiö on myös palve­luihin kulut­ta­minen, Pantzar on huomannut. Kun ihmiselle ei voi myydä enää tavaraa, hänelle myydään palveluja: kunto­sa­li­jä­se­nyyksiä, elämän­hal­lintaa, ehkäi­sevää terapiaa, tv-kanava­pa­ketteja. Suora­tois­to­pal­veluja pidetään jo ihmisoi­keutena, hän hymähtää.

Maksut menevät automaat­ti­sesti tililtä. Raha ei ole enää omassa hanskassa.

– Tieto­tek­niikka tekisi mahdol­li­seksi seurata taloutta tarkkaan. Esimer­kiksi pankki voisi tuottaa käyriä, joista näkisi helposti, mihin omat rahat menevät. Kukaan ei kuitenkaan halua tarjota ihmisille epämiel­lyt­tävää tietoa. Mikään ei pakota ihmistä katsomaan ajoissa, missä kunnossa oma talous on.

Pelisääntöjä markkinoille

Velkaan­tu­misen vähen­tä­mi­seksi on nyt kehit­teillä keinoja, Juha Pantzar sanoo. Hän kävi keväällä Sääty­ta­lolla kuultavana, kun Antti Rinteen halli­tus­oh­jelmaa sorvattiin. Pantzar vei mukanaan listan uudis­tuksia, joista useimmat kirjattiin halli­tuksen ohjelmaan. Siinä on otettu tavoit­teeksi hillitä kansa­laisten ylivel­kaan­tu­mista.

Yksi keinoista on pelisään­töjen laitta­minen pikavip­pi­mark­ki­noille. Nopeimmin toteutuu vakuu­det­tomien pikalai­nojen korko­katto, joka ulotetaan kaikkiin pikavip­peihin. Syyskuusta lähtien korko saa olla korkeintaan 20 prosenttia. Nyt katto koskee vain alle 2 000 euron lainoja

Pantzar sanoo, että korko­katto poistaa räikeitä, nopeita ongelmia. Se saattaa kuitenkin johtaa laina­summien ja ‑aikojen kasvuun. Kun pikavip­pi­firmat eivät enää saa kovia korko­tuottoja nopeasti, kulut­ta­jille myydään isompia summia ja pitkiä maksuaikoja. Ennen viidessä minuu­tissa sai lainaa 300 euroa, nyt jopa 70 000 euroa.

Korko­katto auttaa niitä, joiden ilmapallo on pinkeä, Juha Pantzar sanoo. He eivät ehkä saa lisää lainaa.

Pikalainoille korkokatto, luottofirmat valvontaan.

– Nämä ihmiset eivät tosin luulta­vasti koe, että heitä autetaan. He ajatte­levat, että heiltä on viety kyky kuluttaa. Maksu­häi­riö­mer­kintä kuitenkin suojelee velkaan­tu­neita ongelman pahene­mi­selta.

Lisäksi pikavip­pi­fir­mojen valvonta tehostuu. Tällä haavaa se on ohutta. Lähinnä Etelä-Suomen aluehal­lin­to­vi­rasto on pitänyt rekis­teriä luoto­nan­ta­jista. Valvonta siirtyy Finans­si­val­von­nalle halli­tus­kauden aikana.

Myös sosiaa­linen luototus otetaan käyttöön koko maassa halli­tus­kau­della. Tähän asti vain 30 kuntaa on tarjonnut sitä asukkailleen.

Halli­tus­oh­jel­massa on myös positii­visen luotto­re­kis­terin perus­ta­minen tämän halli­tus­kauden aikana. Se tarkoittaa, että kulut­tajan kaikki lainat merkitään yhteen tieto­kantaan.

– Luotto­re­kisteri on lähivuosien tärkein velkaan­tu­mista vähentävä uudistus. Sen seurauksena luotto­kel­poi­suutta aletaan arvioida asiakkaan maksu­kyvyn mukaan.

Lisää talousosaamista

Juha Pantzar sanoo, että suoma­laisten talous­osaa­mista pitää kehittää.

– Jokainen, joka ottaa luottoa, vastaa siitä. Voi kuitenkin kysyä, minkä tiedon valossa ihminen tekee päätöksiä ja miten paljon markkinat hämäävät käsityksiä siitä, mihin ihmisellä on varaa.

Harva velkaantuu täysin holtit­to­muuttaan, hän sanoo. Useimmat haluavat hoitaa raha-asiat hyvin, mutta siihen ei ole välineitä. Esimer­kiksi suuri osa ihmisistä haluaa säästää. Oikeasti he eivät niin tee. Kun heiltä kysytään, miksi ette säästä, he sanovat, että se on vaikeaa.

– Säästä­mistä pitäisi markki­noida, ja siitä pitää tehdä rutii­nin­omaista.

Pantzar toivoo, että ”ihmis­töissä” asiak­kaiden kanssa käydään läpi talous­asioita. Ihmis­töillä hän tarkoittaa töitä, joissa ihmisiä kohdataan nokakkain.

– Neuvo­lassa olisi hyvä tilaisuus käydä läpi, mitä vauvan tulo maksaa. Sosiaa­li­työssä asiak­kaalta voi kysyä, onko sinulla velkaa, osaatko hoitaa sitä, haetaanko yhdessä maksuaikaa. Kun lapset muuttavat omaan kotiin, heidän kanssaan voi käydä läpi, mitä tämä kaikki maksaa ja mistä saat siihen rahat.

– Kaikkeen tähän talous­neu­vontaan tarvitaan hyvät työvä­lineet.

Eläkeläiset velkaantuvat nyt.

Yksi nopeasti velkaantuva ryhmä ovat eläke­läiset, Pantzar sanoo. Eläkkeelle jää nyt ihmisiä, jotka ovat tottuneet kulut­tamaan. Eläkkeelle siirty­miseen ei varauduta vähen­tä­mällä menoja tai velkoja.

Pantzarin mukaan niukempaan elämään pitäisi alkaa varautua 10 vuotta ennen eläke­päivien alkua.

– Miten ihmiset saadaan herätettyä tulojen piene­ne­miseen tarpeeksi ajoissa? Siinä on haastetta. Näkisin, että työnan­tajien ja ammat­tiyh­dis­tysten pitää huolehtia työnte­kijän pärjää­mi­sestä myös eläkkeellä. Voisi­vatko ne tarjota neuvontaa ja talouden hallinnan välineitä jäsenille ja työnte­ki­jöilleen?

Ay-liike ei vaan vielä oikein ole innos­tunut ehdotuk­sesta, Pantzar sanoo. Hän aikoo ottaa yhteyttä myös ammat­ti­jär­jestö Talen­tiaan. Ei vain siksi, että sosiaa­li­työssä kohdataan talousapua tarvit­sevia asiak­kaita. Ylivel­kaan­tu­neiden joukossa on myös sosiaa­lialan ammat­ti­laisia.

– He eivät ole meillä mitenkään vähem­mistönä, Pantzar muotoilee.

– Meille tulee naisia eniten sosiaali- ja tervey­sa­lalta, varhais­kas­va­tuk­sesta ja kaupasta. Miesten yleisimpiä aloja ovat logis­tiikka, palvelut ja kauppa.

Jaana Laitinen

Takuusäätiö perus­tettiin vuonna 1990 auttamaan velkaisia, vapau­tuvia vankeja. Pian työ ulotettiin myös mielen­ter­veys­po­ti­laisiin ja päihdeon­gel­maisiin.
Veloista tuli taval­listen ihmisten ongelma 1990-luvulla alkaneen laman jälkeen. Velka­jär­jes­te­lystä säädettiin lailla, ja syntyi talous- ja velka­neu­vojien ammat­ti­kunta.
Takuusäätiön velka­neu­vonta ja velka­jär­jes­telyt toimivat Veikkauksen tuotoilla.
Takuusää­tiöstä saa maksut­tomia neuvoja rahahuoliin kasvokkain tai chatissä. Se myöntää velka­jär­jes­telyjä, antaa pienlainoja, kouluttaa eri alojen ammat­ti­laisia talous­neu­vontaan ja julkaisee oppaita. Yksi palvelu on inter­ne­tissä ja mobii­lissa toimiva rahan­hal­linnan työkalu Penno.