Korkokatto tulee kaikille pikavipeille, sosiaalinen luototus laajenee koko maahan ja positiivinen luottorekisteri on hallitusohjelmassa, mutta miten ihmiset saisi tutkimaan oman taloutensa tilaa?

 

 

Ilma¬≠pallo. Se on ver¬≠taus, jota yli¬≠vel¬≠kaan¬≠tu¬≠neita aut¬≠ta¬≠van Takuus√§√§ti√∂n toi¬≠mi¬≠tus¬≠joh¬≠taja Juha Pantzar k√§yt¬≠t√§√§ ihmis¬≠ten talou¬≠desta. Ilmapallon pit√§√§ olla peh¬≠me√§ tai mie¬≠lui¬≠ten tyhj√§. Silloin pal¬≠loon voi puhal¬≠taa lis√§√§ ilmaa. Jos pallo on pin¬≠ke√§, se pamah¬≠taa rikki, jos sinne yrit¬≠t√§√§ lis√§t√§ ilmaa.

Monen suo­ma­lai­sen talou­den ilma­pallo on puhal­lettu ääri­ään myö­ten täy­teen. Se tar­koit­taa, että oma mak­su­kyky on vedetty niin kireäksi, ettei pahan päi­vän varalle ole säästöjä.

Sitten tapah­tuu jota­kin yllät­tä­vää: pesu­kone hajoaa, autoa pitää kor­jata, tulee avio­ero, työt­tö­myys­jakso tai sairausloma.

‚Äď Silloin on pakko ottaa pika¬≠vip¬≠pej√§. Ja kun niit√§ ei pys¬≠tyt√§ mak¬≠sa¬≠maan, ote¬≠taan uusi vippi, jolla mak¬≠se¬≠taan enti¬≠nen, Pantzar kuvaa vel¬≠kaan¬≠tu¬≠mis¬≠kier¬≠teen alkua.

Kun Takuusäätiössä on kysytty vel­kaan­tu­neilta, mistä ongelma lähti, he ker­to­vat yleensä yhden tapah­tu­man. Se vain ei pidä paikkaansa.

‚Äď Kun per¬≠kaamme tilan¬≠netta, k√§y ilmi, ett√§ asiak¬≠kaan talous toimi krii¬≠si¬≠ra¬≠jalla jo sit√§ ennen. Tilanne r√§j√§h¬≠t√§√§ eteen, kun jota¬≠kin tapahtuu.

‚Äď Ihmiset vel¬≠kaan¬≠tu¬≠vat, koska he kulut¬≠ta¬≠vat enem¬≠m√§n kuin ansaitsevat.

Kukaan ei varmasti tiedä, miten paljon Suomessa on ylivelkaantuneita

Jotkut tun¬≠nus¬≠lu¬≠vut anta¬≠vat osviit¬≠taa: ulos¬≠o¬≠tossa oli viime vuonna 577 000 suo¬≠ma¬≠laista. Maksuh√§iri√∂isi√§ yksi¬≠tyis¬≠hen¬≠ki¬≠l√∂it√§ oli vuo¬≠den 2018 lopussa 382 000.

Juha Pantzarin mukaan syitä vel­ka­kier­tee­seen on pal­jon. Yksi on mak­sa­mi­sen ja rahan digi­ta­li­soi­tu­mi­nen. Ennen kuk­ka­rosta näki, miten pal­jon rahaa on tai pank­ki­au­to­maatti näytti tilin saldon.

Nyt rahaa voi nos­taa sitä näke­mättä. Maksukorteilla voi mak­saa tie­tä­mättä, pal­jonko rahaa tilillä on. Luottokortteja, pika­vip­pejä ja mak­suso­pi­muk­sia tyr­ky­te­tään joka puo­lella, koska mark­ki­nat teke­vät niillä rahaa. Jopa mak­sa­mi­nen on bis­nestä jollekin.

Rahaa menee palveluihin ja elämän ulkoistukseen.

Samalla netti on teh­nyt osta­mi­sesta helppoa.

‚Äď Ihmisille myy¬≠d√§√§n unel¬≠mia tehok¬≠kaasti. Markkinointikoneisto tois¬≠taa vies¬≠ti√§, ett√§ sinulla on oikeus n√§i¬≠hin asioi¬≠hin. N√§it√§ vies¬≠tej√§ upo¬≠te¬≠taan jopa tv-ohjel¬≠miin, toteaa Pantzar.

Rahan ja kulut¬≠ta¬≠mi¬≠sen maa¬≠ilma on muut¬≠tu¬≠nut. Ihmisen vas¬≠tuulle j√§√§ sel¬≠vit√§ siit√§ yksin.

‚Äď Kaikilta se ei onnistu. Oman talou¬≠den hal¬≠linta vaa¬≠tii mer¬≠kit¬≠t√§¬≠v√§sti enem¬≠m√§n itse¬≠ku¬≠ria kuin ennen.

Paljonko sinulla on velkaa?

Velkaantumista selit­tää myös se, että suh­tau­tu­mi­nen velaksi kulut­ta­mi­seen on muut­tu­nut, Juha Pantzar sanoo.

‚Äď Tavara oli ennen ansaittu, kun se oli mak¬≠settu. Nyt riit¬≠t√§√§, ett√§ se on k√§y¬≠t√∂ss√§. Saat kun¬≠nioi¬≠tusta, kun puhut hie¬≠noon k√§n¬≠nyk¬≠k√§√§n tai ajat kal¬≠lista autoa.

Kauppa k√§yt¬≠t√§√§ aja¬≠tus¬≠ta¬≠van muu¬≠tosta hyv√§k¬≠seen. Luotolla osta¬≠mi¬≠sesta ja k√§yt¬≠t√∂¬≠mak¬≠su¬≠jen mak¬≠sa¬≠mi¬≠sesta on tul¬≠lut normi.

‚Äď Meille ope¬≠te¬≠taan, ett√§ rahaa ei kan¬≠nata sei¬≠sot¬≠taa tilill√§, kun inflaa¬≠tio¬≠kin iskee.

Ajan ilmiö on myös pal­ve­lui­hin kulut­ta­mi­nen, Pantzar on huo­man­nut. Kun ihmi­selle ei voi myydä enää tava­raa, hänelle myy­dään pal­ve­luja: kun­to­sa­li­jä­se­nyyk­siä, elä­män­hal­lin­taa, ehkäi­se­vää tera­piaa, tv-kana­va­pa­ket­teja. Suoratoistopalveluja pide­tään jo ihmi­soi­keu­tena, hän hymähtää.

Maksut mene­vät auto­maat­ti­sesti tililtä. Raha ei ole enää omassa hanskassa.

‚Äď Tietotekniikka tekisi mah¬≠dol¬≠li¬≠seksi seu¬≠rata taloutta tark¬≠kaan. Esimerkiksi pankki voisi tuot¬≠taa k√§y¬≠ri√§, joista n√§kisi hel¬≠posti, mihin omat rahat mene¬≠v√§t. Kukaan ei kui¬≠ten¬≠kaan halua tar¬≠jota ihmi¬≠sille ep√§¬≠miel¬≠lyt¬≠t√§¬≠v√§√§ tie¬≠toa. Mik√§√§n ei pakota ihmist√§ kat¬≠so¬≠maan ajoissa, miss√§ kun¬≠nossa oma talous on.

Pelisääntöjä markkinoille

Velkaantumisen vähen­tä­mi­seksi on nyt kehit­teillä kei­noja, Juha Pantzar sanoo. Hän kävi keväällä Säätytalolla kuul­ta­vana, kun Antti Rinteen hal­li­tus­oh­jel­maa sor­vat­tiin. Pantzar vei muka­naan lis­tan uudis­tuk­sia, joista useim­mat kir­jat­tiin hal­li­tuk­sen ohjel­maan. Siinä on otettu tavoit­teeksi hil­litä kan­sa­lais­ten ylivelkaantumista.

Yksi kei­noista on peli­sään­tö­jen lait­ta­mi­nen pika­vip­pi­mark­ki­noille. Nopeimmin toteu­tuu vakuu­det­to­mien pika­lai­no­jen kor­ko­katto, joka ulo­te­taan kaik­kiin pika­vip­pei­hin. Syyskuusta läh­tien korko saa olla kor­kein­taan 20 pro­sent­tia. Nyt katto kos­kee vain alle 2 000 euron lainoja

Pantzar sanoo, ett√§ kor¬≠ko¬≠katto pois¬≠taa r√§i¬≠keit√§, nopeita ongel¬≠mia. Se saat¬≠taa kui¬≠ten¬≠kin joh¬≠taa lai¬≠na¬≠sum¬≠mien ja ‚ÄĎaiko¬≠jen kas¬≠vuun. Kun pika¬≠vip¬≠pi¬≠fir¬≠mat eiv√§t en√§√§ saa kovia kor¬≠ko¬≠tuot¬≠toja nopeasti, kulut¬≠ta¬≠jille myy¬≠d√§√§n isom¬≠pia sum¬≠mia ja pit¬≠ki√§ mak¬≠suai¬≠koja. Ennen vii¬≠dess√§ minuu¬≠tissa sai lai¬≠naa 300 euroa, nyt jopa 70 000 euroa.

Korkokatto aut­taa niitä, joi­den ilma­pallo on pin­keä, Juha Pantzar sanoo. He eivät ehkä saa lisää lainaa.

Pikalainoille korkokatto, luottofirmat valvontaan.

‚Äď N√§m√§ ihmi¬≠set eiv√§t tosin luul¬≠ta¬≠vasti koe, ett√§ heit√§ aute¬≠taan. He ajat¬≠te¬≠le¬≠vat, ett√§ heilt√§ on viety kyky kulut¬≠taa. Maksuh√§iri√∂merkint√§ kui¬≠ten¬≠kin suo¬≠je¬≠lee vel¬≠kaan¬≠tu¬≠neita ongel¬≠man pahenemiselta.

Lisäksi pika­vip­pi­fir­mo­jen val­vonta tehos­tuu. Tällä haa­vaa se on ohutta. Lähinnä Etelä-Suomen alue­hal­lin­to­vi­rasto on pitä­nyt rekis­te­riä luo­to­nan­ta­jista. Valvonta siir­tyy Finanssivalvonnalle hal­li­tus­kau­den aikana.

Myös sosi­aa­li­nen luo­to­tus ote­taan käyt­töön koko maassa hal­li­tus­kau­della. Tähän asti vain 30 kun­taa on tar­jon­nut sitä asukkailleen.

Hallitusohjelmassa on myös posi­tii­vi­sen luot­to­re­kis­te­rin perus­ta­mi­nen tämän hal­li­tus­kau­den aikana. Se tar­koit­taa, että kulut­ta­jan kaikki lai­nat mer­ki­tään yhteen tietokantaan.

‚Äď Luottorekisteri on l√§hi¬≠vuo¬≠sien t√§r¬≠kein vel¬≠kaan¬≠tu¬≠mista v√§hen¬≠t√§v√§ uudis¬≠tus. Sen seu¬≠rauk¬≠sena luot¬≠to¬≠kel¬≠poi¬≠suutta ale¬≠taan arvioida asiak¬≠kaan mak¬≠su¬≠ky¬≠vyn mukaan.

Lisää talousosaamista

Juha Pantzar sanoo, että suo­ma­lais­ten talous­osaa­mista pitää kehittää.

‚Äď Jokainen, joka ottaa luot¬≠toa, vas¬≠taa siit√§. Voi kui¬≠ten¬≠kin kysy√§, mink√§ tie¬≠don valossa ihmi¬≠nen tekee p√§√§¬≠t√∂k¬≠si√§ ja miten pal¬≠jon mark¬≠ki¬≠nat h√§m√§√§¬≠v√§t k√§si¬≠tyk¬≠si√§ siit√§, mihin ihmi¬≠sell√§ on varaa.

Harva vel­kaan­tuu täy­sin hol­tit­to­muut­taan, hän sanoo. Useimmat halua­vat hoi­taa raha-asiat hyvin, mutta sii­hen ei ole väli­neitä. Esimerkiksi suuri osa ihmi­sistä haluaa sääs­tää. Oikeasti he eivät niin tee. Kun heiltä kysy­tään, miksi ette säästä, he sano­vat, että se on vaikeaa.

‚Äď S√§√§st√§mist√§ pit√§isi mark¬≠ki¬≠noida, ja siit√§ pit√§√§ tehd√§ rutiininomaista.

Pantzar toi¬≠voo, ett√§ ‚ÄĚihmis¬≠t√∂iss√§‚ÄĚ asiak¬≠kai¬≠den kanssa k√§y¬≠d√§√§n l√§pi talous¬≠asioita. Ihmist√∂ill√§ h√§n tar¬≠koit¬≠taa t√∂it√§, joissa ihmi¬≠si√§ koh¬≠da¬≠taan nokakkain.

‚Äď Neuvolassa olisi hyv√§ tilai¬≠suus k√§yd√§ l√§pi, mit√§ vau¬≠van tulo mak¬≠saa. Sosiaality√∂ss√§ asiak¬≠kaalta voi kysy√§, onko sinulla vel¬≠kaa, osaatko hoi¬≠taa sit√§, hae¬≠taanko yhdess√§ mak¬≠suai¬≠kaa. Kun lap¬≠set muut¬≠ta¬≠vat omaan kotiin, hei¬≠d√§n kans¬≠saan voi k√§yd√§ l√§pi, mit√§ t√§m√§ kaikki mak¬≠saa ja mist√§ saat sii¬≠hen rahat.

‚Äď Kaikkeen t√§h√§n talous¬≠neu¬≠von¬≠taan tar¬≠vi¬≠taan hyv√§t ty√∂v√§lineet.

Eläkeläiset velkaantuvat nyt.

Yksi nopeasti vel­kaan­tuva ryhmä ovat elä­ke­läi­set, Pantzar sanoo. Eläkkeelle jää nyt ihmi­siä, jotka ovat tot­tu­neet kulut­ta­maan. Eläkkeelle siir­ty­mi­seen ei varau­duta vähen­tä­mällä menoja tai velkoja.

Pantzarin mukaan niu¬≠kem¬≠paan el√§¬≠m√§√§n pit√§isi alkaa varau¬≠tua 10 vuotta ennen el√§¬≠ke¬≠p√§i¬≠vien alkua.

‚Äď Miten ihmi¬≠set saa¬≠daan her√§¬≠tet¬≠ty√§ tulo¬≠jen pie¬≠ne¬≠ne¬≠mi¬≠seen tar¬≠peeksi ajoissa? Siin√§ on haas¬≠tetta. N√§kisin, ett√§ ty√∂¬≠nan¬≠ta¬≠jien ja ammat¬≠tiyh¬≠dis¬≠tys¬≠ten pit√§√§ huo¬≠leh¬≠tia ty√∂n¬≠te¬≠ki¬≠j√§n p√§r¬≠j√§√§¬≠mi¬≠sest√§ my√∂s el√§k¬≠keell√§. Voisivatko ne tar¬≠jota neu¬≠von¬≠taa ja talou¬≠den hal¬≠lin¬≠nan v√§li¬≠neit√§ j√§se¬≠nille ja ty√∂ntekij√∂illeen?

Ay-liike ei vaan vielä oikein ole innos­tu­nut ehdo­tuk­sesta, Pantzar sanoo. Hän aikoo ottaa yhteyttä myös ammat­ti­jär­jestö Talentiaan. Ei vain siksi, että sosi­aa­li­työssä koh­da­taan talous­a­pua tar­vit­se­via asiak­kaita. Ylivelkaantuneiden jou­kossa on myös sosiaali­alan ammattilaisia.

‚Äď He eiv√§t ole meill√§ miten¬≠k√§√§n v√§hem¬≠mis¬≠t√∂n√§, Pantzar muotoilee.

‚Äď Meille tulee nai¬≠sia eni¬≠ten sosi¬≠aali- ja ter¬≠vey¬≠sa¬≠lalta, var¬≠hais¬≠kas¬≠va¬≠tuk¬≠sesta ja kau¬≠pasta. Miesten ylei¬≠sim¬≠pi√§ aloja ovat logis¬≠tiikka, pal¬≠ve¬≠lut ja kauppa.

Jaana Laitinen

Takuusäätiö perus­tet­tiin vuonna 1990 aut­ta­maan vel­kai­sia, vapau­tu­via van­keja. Pian työ ulo­tet­tiin myös mie­len­ter­veys­po­ti­lai­siin ja päihdeongelmaisiin.
Veloista tuli taval­lis­ten ihmis­ten ongelma 1990-luvulla alka­neen laman jäl­keen. Velkajärjestelystä sää­det­tiin lailla, ja syn­tyi talous- ja vel­ka­neu­vo­jien ammattikunta.
Takuusäätiön vel­ka­neu­vonta ja vel­ka­jär­jes­te­lyt toi­mi­vat Veikkauksen tuotoilla.
Takuus√§√§ti√∂st√§ saa mak¬≠sut¬≠to¬≠mia neu¬≠voja raha¬≠huo¬≠liin kas¬≠vok¬≠kain tai cha¬≠tiss√§. Se my√∂n¬≠t√§√§ vel¬≠ka¬≠j√§r¬≠jes¬≠te¬≠lyj√§, antaa pien¬≠lai¬≠noja, kou¬≠lut¬≠taa eri alo¬≠jen ammat¬≠ti¬≠lai¬≠sia talous¬≠neu¬≠von¬≠taan ja jul¬≠kai¬≠see oppaita. Yksi pal¬≠velu on inter¬≠ne¬≠tiss√§ ja mobii¬≠lissa toi¬≠miva rahan¬≠hal¬≠lin¬≠nan ty√∂¬≠kalu Penno.