Sosiaa­lialan ammat­ti­laiset ovat vuoro­vai­ku­tuksen ammat­ti­laisia. Pyysimme kolle­goideni kanssa lappi­laisia sosiaa­lialan ammat­ti­laisia arvioimaan oman osaami­sensa eri alueita kyselyssä. Kaikista eri osaamisen alueista vastaajat arvioivat vuoro­vai­ku­tus­tai­tonsa kaikkein vahvimmiksi.

Sosiaa­lialan ammat­ti­lai­silla on kyky mukautua ja solut­tautua ympäristön kommu­ni­kaa­tio­tyyliin. Asiak­kaille on erittäin tärkeää tulla kohda­tuksi siten, että he tulevat kuulluksi ja tuntevat olonsa kunnioi­te­tuksi. Työnte­kijät muuttavat vuoro­vai­ku­tus­tyy­liään ja puheta­paansa sen mukaan kenen kanssa kommunikoivat.

Vuoro­vai­kutus ei kuitenkaan tarkoita vain sanal­lista vuoro­vai­ku­tusta. Ihmisten välisestä kommu­ni­kaa­tiosta yli 90 prosenttia on nonver­baa­lista viestintää. Niistä olennai­simpia ovat katse­kon­takti, ryhti, äänensävy, eleet ja ilmeet.

Sosiaa­lialan työnte­ki­jöistä tulee uransa varrella erinomaisia lukemaan asiak­kaiden kehon­kieltä. Kehon viestien lukeminen auttaa meitä muun muassa ymmär­tämään asiak­kaiden kertomien asioiden merki­tyksiä. Tarvit­semme tätä taitoa, jotta voimme tarttua juuri oikeisiin asioihin.

Sosiaa­lialan asiakkaat ovat toisinaan vääri­nym­mär­rettyjä kommu­ni­kaa­tio­vai­keuksien vuoksi. Asiak­kaiden vuoro­vai­ku­tuksen ja sen haasteiden ymmär­tä­misen lisäksi ammat­ti­laisten tulisi opastaa asiak­kaita kehit­tämään kommunikaatiotaan.Toisten ihmisten kehon viestien lukemisen lisäksi työnte­ki­jöiden tulisi muistaa kehittää myös omaa nonver­baa­lista kommunikaatiotaan.

Minkälaisen ensivaikutuksen sinä teet muihin ihmisiin ja miten?

Ensivai­ku­telma uuteen ihmiseen tehdään ensim­mäisen 2 – 4 sekunnin aikana, jonka jälkeen sitä on vaikea muuttaa. Kasvo­nilmeet ja katse­kon­takti muodos­tavat ison osan ensivaikutelmasta.

Suoma­laiset ovat tunne­tusti hillit­tyjen eleiden ja vähäisten kasvo­nil­meiden kansa­kuntaa. Pystymme ilmeet­tö­myy­dellä ja eleet­tö­myy­dellä peittämään todel­lisia tuntei­tamme. Tästä ominai­suu­desta on sosiaa­lialan asiakas­työssä välillä hyötyä, mutta myös haittaa. On tilan­teita, joissa ilmeistä ja eleistä olisi suurta hyötyä. Niillä voidaan osoittaa aitoa ymmär­rystä, välit­tä­mistä ja rohkaisua.

Lämmin hymy on liian vähän käytetty kommu­ni­kaa­tio­muoto suoma­lai­sessa viestin­tä­kult­tuu­rissa. Toisen ihmisen yllättävä, kannustava ja iloinen hymy voi tehdä ihmeel­lisiä tekoja. Se voi vähentää vastaa­not­tajan stressiä merkit­tä­västi, piristää hänen päiväänsä ja edistää näin hyvin­vointia hetkellisesti.

Hymyllä on taipumus lähteä kiertämään. Kun itse ilahdut hymystä, alat huomaa­mattasi hymyi­lemään. Sosiaa­lialan asiak­kaalle työntekijä voi olla ainoa arvos­ta­vasti ja kannus­ta­vasti hymyilevä ihminen.

Minkä­laisen ensivai­ku­tuksen sinä teet muihin ihmisiin ja miten? Hymy on välit­tä­misen ja ystäväl­li­syyden osoitus. Hymy on lahja, joka ei maksa mitään antajalleen, mutta on arvokas vastaanottajalleen.