Sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­set ovat vuo­ro­vai­ku­tuk­sen ammat­ti­lai­sia. Pyysimme kol­le­goi­deni kanssa lap­pi­lai­sia sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­sia arvioi­maan oman osaa­mi­sensa eri alueita kyse­lyssä. Kaikista eri osaa­mi­sen alueista vas­taa­jat arvioi­vat vuo­ro­vai­ku­tus­tai­tonsa kaik­kein vahvimmiksi.

Sosiaalialan ammat­ti­lai­silla on kyky mukau­tua ja solut­tau­tua ympä­ris­tön kom­mu­ni­kaa­tio­tyy­liin. Asiakkaille on erit­täin tär­keää tulla koh­da­tuksi siten, että he tule­vat kuul­luksi ja tun­te­vat olonsa kun­nioi­te­tuksi. Työntekijät muut­ta­vat vuo­ro­vai­ku­tus­tyy­li­ään ja puhe­ta­paansa sen mukaan kenen kanssa kommunikoivat.

Vuorovaikutus ei kui­ten­kaan tar­koita vain sanal­lista vuo­ro­vai­ku­tusta. Ihmisten väli­sestä kom­mu­ni­kaa­tiosta yli 90 pro­sent­tia on non­ver­baa­lista vies­tin­tää. Niistä olen­nai­sim­pia ovat kat­se­kon­takti, ryhti, äänen­sävy, eleet ja ilmeet.

Sosiaalialan työn­te­ki­jöistä tulee uransa var­rella erin­omai­sia luke­maan asiak­kai­den kehon­kieltä. Kehon vies­tien luke­mi­nen aut­taa meitä muun muassa ymmär­tä­mään asiak­kai­den ker­to­mien asioi­den mer­ki­tyk­siä. Tarvitsemme tätä tai­toa, jotta voimme tart­tua juuri oikei­siin asioihin.

Sosiaalialan asiak­kaat ovat toi­si­naan vää­ri­nym­mär­ret­tyjä kom­mu­ni­kaa­tio­vai­keuk­sien vuoksi. Asiakkaiden vuo­ro­vai­ku­tuk­sen ja sen haas­tei­den ymmär­tä­mi­sen lisäksi ammat­ti­lais­ten tulisi opas­taa asiak­kaita kehit­tä­mään kommunikaatiotaan.Toisten ihmis­ten kehon vies­tien luke­mi­sen lisäksi työn­te­ki­jöi­den tulisi muis­taa kehit­tää myös omaa non­ver­baa­lista kommunikaatiotaan.

Minkälaisen ensivaikutuksen sinä teet muihin ihmisiin ja miten?

Ensivaikutelma uuteen ihmi­seen teh­dään ensim­mäi­sen 2–4 sekun­nin aikana, jonka jäl­keen sitä on vai­kea muut­taa. Kasvonilmeet ja kat­se­kon­takti muo­dos­ta­vat ison osan ensivaikutelmasta.

Suomalaiset ovat tun­ne­tusti hil­lit­ty­jen elei­den ja vähäis­ten kas­vo­nil­mei­den kan­sa­kun­taa. Pystymme ilmeet­tö­myy­dellä ja eleet­tö­myy­dellä peit­tä­mään todel­li­sia tun­tei­tamme. Tästä omi­nai­suu­desta on sosi­aa­lia­lan asia­kas­työssä välillä hyö­tyä, mutta myös hait­taa. On tilan­teita, joissa ilmeistä ja eleistä olisi suurta hyö­tyä. Niillä voi­daan osoit­taa aitoa ymmär­rystä, välit­tä­mistä ja rohkaisua.

Lämmin hymy on liian vähän käy­tetty kom­mu­ni­kaa­tio­muoto suo­ma­lai­sessa vies­tin­tä­kult­tuu­rissa. Toisen ihmi­sen yllät­tävä, kan­nus­tava ja iloi­nen hymy voi tehdä ihmeel­li­siä tekoja. Se voi vähen­tää vas­taa­not­ta­jan stres­siä mer­kit­tä­västi, piris­tää hänen päi­väänsä ja edis­tää näin hyvin­voin­tia hetkellisesti.

Hymyllä on tai­pu­mus läh­teä kier­tä­mään. Kun itse ilah­dut hymystä, alat huo­maa­mat­tasi hymyi­le­mään. Sosiaalialan asiak­kaalle työn­te­kijä voi olla ainoa arvos­ta­vasti ja kan­nus­ta­vasti hymyi­levä ihminen.

Minkälaisen ensi­vai­ku­tuk­sen sinä teet mui­hin ihmi­siin ja miten? Hymy on välit­tä­mi­sen ja ystä­väl­li­syy­den osoi­tus. Hymy on lahja, joka ei maksa mitään anta­jal­leen, mutta on arvo­kas vastaanottajalleen.