Sosi­aalialan ammat­ti­laiset ovat vuorovaiku­tuk­sen ammat­ti­laisia. Pyysimme kol­le­goideni kanssa lap­pi­laisia sosi­aalialan ammat­ti­laisia arvioimaan oman osaamisen­sa eri aluei­ta kyselyssä. Kaik­ista eri osaamisen alueista vas­taa­jat arvioi­vat vuorovaiku­tus­taiton­sa kaikkein vahvim­mik­si.

Sosi­aalialan ammat­ti­laisil­la on kyky mukau­tua ja solut­tau­tua ympäristön kom­mu­nikaa­tio­tyyli­in. Asi­akkaille on erit­täin tärkeää tul­la koh­datuk­si siten, että he tule­vat kuul­luk­si ja tun­te­vat olon­sa kun­nioite­tuk­si. Työn­tek­i­jät muut­ta­vat vuorovaiku­tustyyliään ja puheta­paansa sen mukaan kenen kanssa kom­mu­nikoi­vat.

Vuorovaiku­tus ei kuitenkaan tarkoi­ta vain sanal­lista vuorovaiku­tus­ta. Ihmis­ten välis­es­tä kom­mu­nikaa­tios­ta yli 90 pros­ent­tia on non­ver­baal­ista viestin­tää. Niistä olen­naisimpia ovat kat­sekon­tak­ti, ryhti, äänen­sävy, eleet ja ilmeet.

Sosi­aalialan työn­tek­i­jöistä tulee uransa var­rel­la eri­no­maisia luke­maan asi­akkaiden kehonkieltä. Kehon viestien lukem­i­nen aut­taa meitä muun muas­sa ymmärtämään asi­akkaiden ker­tomien asioiden merk­i­tyk­siä. Tarvit­semme tätä taitoa, jot­ta voimme tart­tua juuri oikeisi­in asioi­hin.

Sosi­aalialan asi­akkaat ovat toisi­naan väärinymmär­ret­tyjä kom­mu­nikaa­tio­vaikeuk­sien vuok­si. Asi­akkaiden vuorovaiku­tuk­sen ja sen haastei­den ymmärtämisen lisäk­si ammat­ti­lais­ten tulisi opas­taa asi­akkai­ta kehit­tämään kommunikaatiotaan.Toisten ihmis­ten kehon viestien lukemisen lisäk­si työn­tek­i­jöi­den tulisi muis­taa kehit­tää myös omaa non­ver­baal­ista kom­mu­nikaa­tio­taan.

Minkälaisen ensivaikutuksen sinä teet muihin ihmisiin ja miten?

Ensi­vaikutel­ma uuteen ihmiseen tehdään ensim­mäisen 2–4 sekun­nin aikana, jon­ka jäl­keen sitä on vaikea muut­taa. Kasvonilmeet ja kat­sekon­tak­ti muo­dosta­vat ison osan ensi­vaikutel­mas­ta.

Suo­ma­laiset ovat tun­netusti hillit­ty­jen elei­den ja vähäis­ten kasvonilmei­den kansakun­taa. Pystymme ilmeet­tömyy­del­lä ja eleet­tömyy­del­lä peit­tämään todel­lisia tun­teita­mme. Tästä omi­naisu­ud­es­ta on sosi­aalialan asi­akastyössä välil­lä hyö­tyä, mut­ta myös hait­taa. On tilantei­ta, jois­sa ilmeistä ja eleistä olisi suur­ta hyö­tyä. Niil­lä voidaan osoit­taa aitoa ymmär­rystä, välit­tämistä ja rohkaisua.

Läm­min hymy on liian vähän käytet­ty kom­mu­nikaa­tiomuo­to suo­ma­laises­sa viestin­täkult­tuuris­sa. Toisen ihmisen yllät­tävä, kan­nus­ta­va ja iloinen hymy voi tehdä ihmeel­lisiä teko­ja. Se voi vähen­tää vas­taan­ot­ta­jan stres­siä merkit­tävästi, piristää hänen päivään­sä ja edis­tää näin hyv­in­voin­tia het­kel­lis­es­ti.

Hymyl­lä on taipumus lähteä kiertämään. Kun itse ilah­dut hymys­tä, alat huo­maa­mat­tasi hymy­ilemään. Sosi­aalialan asi­akkaalle työn­tek­i­jä voi olla ain­oa arvostavasti ja kan­nus­tavasti hymy­ilevä ihmi­nen.

Minkälaisen ensi­vaiku­tuk­sen sinä teet mui­hin ihmisi­in ja miten? Hymy on välit­tämisen ja ystäväl­lisyy­den osoi­tus. Hymy on lah­ja, joka ei mak­sa mitään anta­jalleen, mut­ta on arvokas vas­taan­ot­ta­jalleen.