Perheneuvolatyötä kehitetään juuri nyt eri puolilla Suomea, ja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

 

Lapsi- ja per­he­pal­ve­lui­den muu­tos­oh­jelma LAPE:n tavoit­teena ei ole vähem­pää kuin muo­kata eril­li­sistä las­ten, nuor­ten ja per­hei­den pal­ve­luista yksi yhte­näi­nen koko­nai­suus. Ken­tältä on kai­ku­nut huolta siitä, että Soten ja LAPE:n myötä per­he­neu­vo­loi­den moniam­ma­til­li­set tii­mit hajau­tet­tai­siin eril­li­siin toi­mi­paik­koi­hin. Jois­sa­kin kun­nissa kuten Oulussa per­he­neu­vo­la­pal­ve­lut on jo tällä tavoin pirstaloitu.

− Täl­lai­nen ei ole tavoit­teissa lain­kaan, LAPE-muu­tos­oh­jel­man han­ke­pääl­likkö Hanne Kal­mari STM:stä vakuuttaa.

− Per­he­neu­vo­la­työn moniam­ma­til­li­nen ydin juuri luo tur­val­li­suutta, moniu­lot­tei­suutta ja laa­tua eikä sitä mis­sään nimessä haluta hajot­taa. Päin­vas­toin jo sosi­aa­li­huol­to­laki vaa­tii, että per­he­neu­vo­la­pal­ve­luita toteu­te­taan monia­lai­sesti sosi­aa­li­työn, psy­ko­lo­gian ja lää­ke­tie­teen sekä tar­peen mukaan mui­den asian­tun­ti­joi­den voimin.

− Tar­koi­tus on LAPE:ssa muun muassa luoda uusi per­he­kes­kus­toi­min­ta­malli, jonka pal­ve­lui­hin per­he­neu­vo­la­työ olen­nai­sesti kuuluu.

Satsausta varhaiseen auttamiseen

LAPE:n myötä per­he­neu­vo­la­työtä pääs­tään todella pit­kästä aikaa kehit­tä­mään val­ta­kun­nal­li­sesti. Vaikka per­he­neu­vo­la­työ on ollut laki­sää­teistä, sen sisäl­töjä ei ole kan­sal­li­sella tasolla kehi­tetty vuo­si­kym­me­niin. Per­he­pal­ve­lut ehti­vät sisäl­löil­tään eriy­tyä eri­lai­siksi kun­nasta riippuen.

− Jois­sa­kin kun­nissa vas­tuu kou­lu­jen psy­ko­lo­gi­pal­ve­luista on ollut per­he­neu­vo­lassa. Tai per­he­asioi­den sovit­te­lusta vas­taa jois­sain kun­nissa per­he­neu­vola ja toi­saalla esi­mer­kiksi kirkko, Kal­mari havainnollistaa.

Mikä vaka­vinta, vii­meis­ten 15–20 vuo­den aikana monien per­he­neu­vo­loi­den toi­minta on ehti­nyt pai­not­tua voi­mak­kaasti las­ten- ja nuortenpsykiatriaan.

− Kor­jaa­vien pal­ve­lui­den asiak­kaille tämä on ollut jos­sain mää­rin hyvä asia. Ikävä kyllä tie­dämme kui­ten­kin, että ras­kaat, kor­jaa­vat pal­ve­lut syö­vät elin­ti­lan var­hai­sem­malta avulta, joten kun­nilla on ollut entistä vähem­män pauk­kuja kas­va­tus- ja perheneuvontaan.

Perheneuvolatyö kuuluu olennaisesti LAPE:n uusiin perhekeskuksiin.

Kal­liim­pien kor­jaa­vien pal­ve­lui­den pai­not­tuessa myös lapsi- ja per­he­pal­ve­lui­den kus­tan­nus­ra­kenne on vää­ris­ty­nyt. Las­ten ja nuor­ten eri­kois­sai­raan­hoi­don kus­tan­nuk­set ovat kak­sin­ker­tai­sia perus­ter­vey­den­hoi­toon verrattuna.

− Yksi LAPE:n isoista tavoit­teista on palaut­taa voi­ma­va­roja var­hai­seen aut­ta­mi­seen ja mata­lan kyn­nyk­sen pal­ve­lui­hin. Samalla sai­simme aikaan sääs­töjä las­ten ja nuor­ten hoi­don kustannuksiin.

− Per­he­neu­vo­la­työssä pain­opis­teen siir­tä­mi­nen var­hai­sem­paan aut­ta­mi­seen tar­koit­taa esi­mer­kiksi työn koh­den­ta­mista van­hem­muu­den tukeen sekä lap­sen ja van­hem­man väli­sen vuo­ro­vai­ku­tus­suh­teen tuke­mi­seen ja hoi­toon las­ten pit­kien psy­ko­te­ra­pioi­den sijasta.

Hajanaisuuteen käsiksi

LAPE:ssa tar­tu­taan eri­tyi­sesti pal­ve­lu­jär­jes­tel­män haja­nai­suu­teen. Ne per­heet, jotka tar­vit­se­vat pal­jon eri­lai­sia pal­ve­luja, jou­tu­vat kul­ke­maan tis­kiltä toi­selle ja asioi­maan eri työn­te­ki­jöi­den kanssa. Lisäksi he jou­tu­vat kul­jet­ta­maan itse tie­to­jaan muka­naan. Pahim­mil­laan saman per­heen kanssa työs­ken­te­le­vien ammat­ti­lais­ten yhteis­työ han­ka­loi­tuu asia­kas­tie­don hal­lin­taan ja jaka­mi­seen liit­ty­vien ongel­mien vuoksi.

Kaik­kea vaik­kapa yhteen nuo­reen liit­ty­vää ei aiota tule­vai­suu­des­sa­kaan kir­jata yhteen ja samaan pape­riin tai suunnitelmaan.

− Jol­la­kin nuo­rella voi olla las­ten­suo­je­lussa suun­ni­telma ja toi­sella kou­lussa eri­tyi­sen tuen suun­ni­telma. Sen sijaan, jos jol­la­kin on tar­vetta kum­mal­le­kin ja perhe käy lisäksi per­he­neu­vo­lassa tai kun­tou­tuk­sessa, on sel­vää, että eri ammat­ti­lais­ten tulisi voida yhdessä raken­taa ja jakaa kes­ke­nään tie­dot koko per­heelle luo­dusta suun­ni­tel­masta suju­vasti, sanoo Kalmari.

Päätöksenteon ja palveluiden tietoperusteisuutta halutaan vahvistaa.

− Vaikka per­heet tänä päi­vänä itse haluai­si­vat­kin antaa luvan tie­to­jensa käyt­töön, eri hal­lin­no­na­loille kuu­lu­villa viran­omai­silla ei vielä ole yhteistä alus­taa jolla tie­dot saa­tai­siin kul­ke­maan, vaan tie­dot pysy­vät viran­omais­ta­ho­jen takana. Tätä pul­lon­kau­laa LAPE:n yksi työ­ryhmä tut­kii parhaillaan.

Työn sisältöä päivitetään

Yli­päänsä pää­tök­sen­teon ja pal­ve­lui­den tie­to­pe­rus­tei­suutta halu­taan vahvistaa.

– Tulemme mer­kit­tä­västi aiem­paa enem­män kerää­mään tie­toja las­ten ja nuor­ten hyvin­voin­nista ja pal­ve­lui­den käy­töstä. Tämä tapah­tuu ensi­si­jai­sesti laa­jen­ta­malla kou­lu­ter­veys­ky­se­lyä. Sii­hen lisä­tään uusia sisäl­tö­mo­duu­leja ja koh­de­ryh­miä, Kal­mari sanoo.

– Aiem­min kou­lu­ter­veys­ky­se­lyissä ei ole han­kittu tie­toa esi­mer­kiksi pie­nim­pien las­ten hyvin­voin­nista eikä eri­tyis­ryh­mistä kuten sijoi­te­tuista lap­sista. Nyt näis­tä­kin ryh­mistä saa­daan lisää tietoa.

Itse per­he­neu­vo­la­työn yti­meen ei LAPE:n tai soten mukana pitäisi tulla perus­ta­van­laa­tui­sia muu­tok­sia, vaikka toi­min­taym­pä­ristö, toi­min­ta­ta­vat ja työ­me­ne­tel­mät tule­vat muut­tu­maan. Myös asia­kas­kunta on muut­tu­massa esi­mer­kiksi maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten asiak­kai­den mää­rän kas­vaessa, Kal­mari arvioi.

Tällä het­kellä per­he­neu­vo­loi­den edus­ta­jille on alka­massa val­ta­kun­nal­li­nen työ­pa­ja­pro­sessi, jossa alan ammat­ti­lai­set itse päi­vit­tä­vät ja mää­rit­tä­vät työnsä sisäl­töä, tavoit­teita ja toi­min­ta­ta­poja. Tar­koi­tuk­sena on etsiä yhteistä, per­he­neu­vo­la­ken­tän yhdis­tä­vää työ­nä­kyä per­he­neu­vo­la­työtä ohjaamaan.

– Pai­kal­li­sia eri­tyis­piir­teitä tulee var­masti ole­maan jat­kos­sa­kin. On kui­ten­kin tär­keää, että per­he­neu­vo­la­työ­hön saa­daan luo­tua koko ken­tän yhtei­sesti jaka­mat sisäl­löt ja tavoit­teet tämän päi­vän vaa­ti­muk­sia ja muut­tu­vaa toi­min­taym­pä­ris­töä vastaamaan.

Tapio Olli­kai­nen