Perheneuvolatyötä kehitetään juuri nyt eri puolilla Suomea, ja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

 

Lapsi- ja per­hep­alvelu­iden muu­toso­hjel­ma LAPE:n tavoit­teena ei ole vähempää kuin muoka­ta eril­li­sistä las­ten, nuorten ja per­hei­den palveluista yksi yht­enäi­nen kokon­aisu­us. Ken­tältä on kaikunut huol­ta siitä, että Soten ja LAPE:n myötä per­heneu­voloiden moni­ammatil­liset tiim­it hajautet­taisi­in eril­lisi­in toimi­paikkoi­hin. Jois­sakin kun­nis­sa kuten Oulus­sa per­heneu­vola­palve­lut on jo täl­lä tavoin pirstaloitu.

− Täl­lainen ei ole tavoit­teis­sa lainkaan, LAPE-muu­toso­hjel­man han­kepääl­likkö Hanne Kalmari STM:stä vaku­ut­taa.

− Per­heneu­volatyön moni­ammatill­i­nen ydin juuri luo tur­val­lisu­ut­ta, moni­u­lot­teisu­ut­ta ja laat­ua eikä sitä mis­sään nimessä halu­ta hajot­taa. Päin­vas­toin jo sosi­aal­i­huolto­la­ki vaatii, että per­heneu­vola­palvelui­ta toteutetaan moni­alais­es­ti sosi­aal­i­työn, psykolo­gian ja lääketi­eteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantun­ti­joiden voimin.

− Tarkoi­tus on LAPE:ssa muun muas­sa luo­da uusi per­hekeskus­toim­inta­malli, jon­ka palvelui­hin per­heneu­volatyö olen­nais­es­ti kuu­luu.

Satsausta varhaiseen auttamiseen

LAPE:n myötä per­heneu­volatyötä päästään todel­la pitkästä aikaa kehit­tämään val­takun­nal­lis­es­ti. Vaik­ka per­heneu­volatyö on ollut lak­isääteistä, sen sisältöjä ei ole kansal­lisel­la tasol­la kehitet­ty vuosikym­meni­in. Per­hep­alve­lut ehtivät sisäl­löiltään eriy­tyä eri­laisik­si kun­nas­ta riip­puen.

− Jois­sakin kun­nis­sa vas­tuu koulu­jen psykologi­palveluista on ollut per­heneu­volas­sa. Tai per­hea­sioiden sovit­telus­ta vas­taa jois­sain kun­nis­sa per­heneu­vola ja toisaal­la esimerkik­si kirkko, Kalmari havain­nol­lis­taa.

Mikä vakav­in­ta, viimeis­ten 15–20 vuo­den aikana monien per­heneu­voloiden toim­inta on ehtinyt pain­ot­tua voimakkaasti las­ten- ja nuortenpsyki­a­tri­aan.

− Kor­jaavien palvelu­iden asi­akkaille tämä on ollut jos­sain määrin hyvä asia. Ikävä kyl­lä tiedämme kuitenkin, että raskaat, kor­jaa­vat palve­lut syövät elin­ti­lan varhaisem­mal­ta avul­ta, joten kun­nil­la on ollut entistä vähem­män paukku­ja kas­va­tus- ja per­heneu­von­taan.

Perheneuvolatyö kuuluu olennaisesti LAPE:n uusiin perhekeskuksiin.

Kalli­impi­en kor­jaavien palvelu­iden pain­ottues­sa myös lap­si- ja per­hep­alvelu­iden kus­tan­nus­rakenne on vääristynyt. Las­ten ja nuorten erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nuk­set ovat kaksinker­taisia peruster­vey­den­hoitoon ver­rat­tuna.

− Yksi LAPE:n isoista tavoit­teista on palaut­taa voimavaro­ja varhaiseen aut­tamiseen ja mata­lan kyn­nyk­sen palvelui­hin. Samal­la saisimme aikaan säästöjä las­ten ja nuorten hoidon kus­tan­nuk­si­in.

− Per­heneu­volatyössä pain­opis­teen siirtämi­nen varhaisem­paan aut­tamiseen tarkoit­taa esimerkik­si työn kohden­tamista van­hem­muu­den tukeen sekä lapsen ja van­hem­man välisen vuorovaiku­tus­suh­teen tukemiseen ja hoitoon las­ten pitkien psykoter­a­pi­oiden sijas­ta.

Hajanaisuuteen käsiksi

LAPE:ssa tar­tu­taan eri­tyis­es­ti palvelu­jär­jestelmän hajanaisu­u­teen. Ne per­heet, jot­ka tarvit­se­vat paljon eri­laisia palvelu­ja, joutu­vat kulke­maan tiskiltä toiselle ja asioimaan eri työn­tek­i­jöi­den kanssa. Lisäk­si he joutu­vat kul­jet­ta­maan itse tieto­jaan mukanaan. Pahim­mil­laan saman per­heen kanssa työsken­tele­vien ammat­ti­lais­ten yhteistyö han­kaloituu asi­akastiedon hallintaan ja jakamiseen liit­tyvien ongelmien vuok­si.

Kaikkea vaikka­pa yhteen nuoreen liit­tyvää ei aio­ta tule­vaisu­udessakaan kir­ja­ta yhteen ja samaan paperi­in tai suun­nitel­maan.

− Jol­lakin nuorel­la voi olla las­ten­suo­jelus­sa suun­nitel­ma ja toisel­la koulus­sa eri­tyisen tuen suun­nitel­ma. Sen sijaan, jos jol­lakin on tarvet­ta kum­mallekin ja per­he käy lisäk­si per­heneu­volas­sa tai kuntoutuk­ses­sa, on selvää, että eri ammat­ti­lais­ten tulisi voi­da yhdessä rak­en­taa ja jakaa keskenään tiedot koko per­heelle luo­dus­ta suun­nitel­mas­ta suju­vasti, sanoo Kalmari.

Päätöksenteon ja palveluiden tietoperusteisuutta halutaan vahvistaa.

− Vaik­ka per­heet tänä päivänä itse halu­aisi­vatkin antaa luvan tieto­jen­sa käyt­töön, eri hallinnon­aloille kuu­luvil­la vira­nomaisil­la ei vielä ole yhteistä alus­taa jol­la tiedot saataisi­in kulke­maan, vaan tiedot pysyvät vira­nomais­ta­ho­jen takana. Tätä pul­lonkaulaa LAPE:n yksi työryh­mä tutkii parhail­laan.

Työn sisältöä päivitetään

Ylipään­sä päätök­sen­teon ja palvelu­iden tietope­rusteisu­ut­ta halu­taan vahvis­taa.

– Tulemme merkit­tävästi aiem­paa enem­män keräämään tieto­ja las­ten ja nuorten hyv­in­voin­nista ja palvelu­iden käytöstä. Tämä tapah­tuu ensisi­jais­es­ti laa­jen­ta­mal­la kouluter­veysky­se­lyä. Siihen lisätään uusia sisältö­mod­u­ule­ja ja kohderyh­miä, Kalmari sanoo.

– Aiem­min kouluter­veysky­se­lyis­sä ei ole han­kit­tu tietoa esimerkik­si pien­impi­en las­ten hyv­in­voin­nista eikä eri­ty­is­ryh­mistä kuten sijoite­tu­ista lap­sista. Nyt näistäkin ryh­mistä saadaan lisää tietoa.

Itse per­heneu­volatyön ytimeen ei LAPE:n tai soten mukana pitäisi tul­la perus­ta­van­laa­tu­isia muu­tok­sia, vaik­ka toim­intaym­päristö, toim­intata­vat ja työmenetelmät tule­vat muut­tumaan. Myös asi­akaskun­ta on muut­tumas­sa esimerkik­si maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten asi­akkaiden määrän kas­vaes­sa, Kalmari arvioi.

Täl­lä het­kel­lä per­heneu­voloiden edus­ta­jille on alka­mas­sa val­takun­nalli­nen työ­pa­japros­es­si, jos­sa alan ammat­ti­laiset itse päivit­tävät ja määrit­tävät työn­sä sisältöä, tavoit­tei­ta ja toim­intat­apo­ja. Tarkoituk­se­na on etsiä yhteistä, per­heneu­volak­en­tän yhdis­tävää työnäkyä per­heneu­volatyötä ohjaa­maan.

– Paikallisia eri­ty­ispi­irteitä tulee var­masti ole­maan jatkos­sakin. On kuitenkin tärkeää, että per­heneu­volatyöhön saadaan luo­tua koko ken­tän yhteis­es­ti jaka­mat sisäl­löt ja tavoit­teet tämän päivän vaa­timuk­sia ja muut­tuvaa toim­intaym­päristöä vas­taa­maan.

Tapio Ollikainen