Jos työehtosopimusneuvottelut eivät etene, voidaan ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa käyttää painostuskeinona.

 

 

Ylityö­kielto tar­koit­taa, että sen aikana nou­da­te­taan vain sään­nöl­listä työ­ai­kaa, eikä yli­työtä tehdä. Vuoronvaihtokiellon aikana puo­les­taan nou­da­te­taan vah­vis­tet­tua työvuoroluetteloa.

Ylityö- ja vuo­ron­vaih­to­kiel­losta ei tar­vitse ilmoit­taa ennalta kuten lakosta, joten se voi­daan toteut­taa nopeal­la­kin aikataululla.

Jos yli­työ- ja vuo­ro­vaih­to­kiel­toon jou­du­taan, kos­kee se kaik­kia sekä tois­tai­seksi voi­massa ole­vassa että mää­rä­ai­kai­sessa työ­suh­teessa työs­ken­te­le­viä Talentian jäse­niä yli­opis­to­sek­to­ria lukuun otta­matta. Myös työ­suh­teessa ole­vat opis­ke­li­ja­jä­se­net ja esi­hen­ki­lö­ase­massa työs­ken­te­le­vät kuu­lu­vat yli­työ- ja vuo­ron­vaih­to­kiel­lon pii­riin, samoin kuin koea­jalla ole­vat työntekijät.

Viranhaltijoita kielto ei puo­les­taan koske, sillä heille ainoa sal­littu työ­tais­te­lu­toimi on lakko. JUKOn talen­tia­lai­set pää­luot­ta­mus­mie­het, luot­ta­mus­mie­het, vara­pää­luot­ta­mus­mie­het ja vara­luot­ta­mus­mie­het ovat kiel­lon ulkopuolella.

Ylityö- ja vuo­ron­vaih­to­kiel­lon aikana teh­tävä lisä­työ ei ole kiel­lon pii­rissä. Täyttä työ­ai­kaa teke­ville lisä­työtä voi syn­tyä vain arki­py­hä­jak­solla. Osa-aikai­set voi­vat tehdä lisä­töitä aina täy­teen työ­ai­kaan saakka. Osa-aikais­ten omassa har­kin­nassa on se, teke­vätkö he lisä­työtä vai eivät.

Vuoronvaihtokielto tar­koit­taa, että työ­nan­taja ei voi vaa­tia esi­mer­kiksi jat­ka­maan jo alka­nutta työ­vuo­roa. Sen sijaan vuo­ron­vaih­to­kielto ei koske työn­te­ko­pai­kan tai työ­teh­tä­vien muu­tok­sia. Jos työ­vuo­ron alka­mis- ja päät­ty­mi­saika on edel­leen sama, vuo­ron voi tehdä toi­sessa yksi­kössä. Jos työn­te­ko­pai­kasta on työ­so­pi­muk­sessa sovittu laa­jasti, voi työ­nan­taja siir­tää työn­te­ki­jän toi­seen työpisteeseen.

Suojelutyöhön ei voi vedota

Kiellon ulko­puo­lelle voi­daan neu­vot­te­le­malla jät­tää sel­lai­set työ­teh­tä­vät tai yksi­köt, joissa toi­min­nan kes­key­ty­mi­nen uhkaa hen­keä ja ter­veyttä. Näihin sovel­tuu vel­voite tehdä hätä­työtä. Hengen ja ter­vey­den kan­nalta vält­tä­mä­töntä huo­len­pi­toa ja hoi­toa ei voida siten laiminlyödä.

Sen sijaan suo­je­lu­työ­hön ei työ­nan­taja voi vedota, sillä suo­je­lu­työ­vel­voite ei koske työ­suh­teessa ole­via, vaan ainoas­taan viranhaltijoita.

Työtaistelun aikana kan­nat­taa pitää mie­lessä, että työ­nan­taja saat­taa esi­mer­kiksi kiel­täy­tyä vah­vis­ta­masta uusia lomia tai myön­tä­mästä lomia.

UKK

Voiko työnantaja antaa varoituksen tai uhata seuraamuksilla, jos en tee ylityötä?

Työsopimussuhteessa muu kuin sovit­tuun varal­lao­loon perus­tuva yli­työ edel­lyt­tää työn­te­ki­jän suos­tu­muk­sen, joten siitä kiel­täy­ty­mi­sestä ei voi rangaista.

Entä, jos en suostu vuoronvaihtoon?

Työvuoroluettelo on työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaan saa­tet­tava kir­jal­li­sesti työn­te­ki­jöi­den tie­toon vii­meis­tään viik­koa ennen työ­vuo­ro­luet­te­loon mer­ki­tyn ajan­jak­son alka­mista. Tämän jäl­keen työ­nan­taja saa muut­taa sitä vain perus­tel­lusta syystä. Työnjohto-oikeus ei riitä oikeut­ta­maan työ­vuo­ro­luet­te­lon yksi­puo­lista muut­ta­mista. Perusteltu syy on mit­ta­luo­kal­taan mer­kit­tävä. Lähtökohtaisesti perus­teltu lail­li­nen työ­tais­te­lu­toimi ei ole siten yksin perus­teltu syy muu­tok­selle. Työnantajalla ei ole myös­kään oikeutta yksi­puo­li­sesti piden­tää työ­vuo­roa sen jo alettua.

Mistä tiedän olenko virka- vai työsuhteinen?

Työsuhteessa oleva on sol­mi­nut työ­nan­ta­jan kanssa työ­so­pi­muk­sen. Virkasuhteessa oleva on saa­nut työ­nan­ta­jalta mää­räys­kir­jan. Jos olet epä­varma, tar­kista asia omalta esihenkilöltäsi.