THL etsi yhdessä asiantuntijajärjestöjen ja nuorten kanssa toimivia työmenetelmiä teininä sijoitettujen lasten huolenpitoon.

 

 

Teini-ikäi­set ovat suu­rin asia­kas­ryhmä sijoi­tet­tu­jen las­ten jou­kossa, ja heistä teh­dään eni­ten las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sia. Teini-ikäi­senä sijoi­tet­tu­jen nuor­ten ennuste kun­tou­tua ja löy­tää oma paik­kansa yhteis­kun­nassa on heikko. He ovat alt­tiita hei­kolle kou­lu­me­nes­tyk­selle, mie­len­ter­vey­den häi­riöille, päih­de­häi­riöille sekä rikollisuudelle.

Itsenäisyyden juh­la­vuo­den las­ten­sää­tiö ITLA ja Terveyden ja hyvin­voin­nin lai­tos (THL) sel­vit­ti­vät Mikä aut­taa? ‑hank­keessa käy­tän­nössä toi­mi­via mene­tel­miä sijoi­tet­tu­jen las­ten hoidossa.

Hankkeessa oli mukana las­ten­suo­je­lu­ken­tän par­hai­ten tun­te­via jär­jes­töjä sekä nuo­ria kokemusasiantuntijoita.

Hankkeen lop­pu­ra­portti jul­kais­tiin lop­pu­vuonna 2020. 14 artik­ke­lista koos­tu­van jul­kai­sun tulok­set syn­tyi­vät pro­ses­sissa, jossa toi­mi­via työ­ta­poja etsi­vät nuor­ten kanssa las­ten­suo­je­lun työn­te­ki­jät, tut­ki­jat, kun­nat sekä muut pal­ve­lun­tuot­ta­jat. Nuorten koke­mus­asian­tun­ti­joi­den äänellä ja näke­myk­sillä on eri­tyi­sen vahva sija hank­keen tuloksissa.

Näkökulmia sel­vi­tyk­sessä oli kolme: ilmiön laa­juus ja luonne, työ­me­ne­tel­mät sekä nuor­ten osal­li­suus. Vaativahoitoisten teini-iässä sijoi­tet­tu­jen las­ten määrä Suomessa sel­vi­tet­tiin ja vai­kut­ta­via työ­me­ne­tel­miä etsit­tiin Suomesta sekä ulkomailta.

– Temaattisesti lii­kuimme monessa ilmiössä, ker­too hank­keen koor­di­naat­to­rina toi­mi­nut tut­ki­mus­pro­fes­sori Tarja Heino.

Paljon hyviä menetelmiä

Hanke onnis­tui mää­rit­te­le­mään ilmiön raa­mit. Noin 2 000 teini-ikäistä sijoi­tet­tiin elä­mänsä ensim­mäistä ker­taa vuonna 2018, mutta kaik­ki­aan 5 236 teini-ikäistä nuorta oli sijoi­tet­tuna kysei­senä vuonna.

Tutkimustieto ja nuorten näkemykset olivat yksimielisiä: kaikki perustuu vuorovaikutukseen.

Useimmiten sijoi­tuk­set oli­vat kii­reel­li­siä, ja nii­den paik­kana oli lai­tos. Noin 60 pro­sen­tissa kii­reel­li­sesti teh­dyistä sijoi­tuk­sista kysy­mys oli eska­loi­tu­maan pääs­seistä nuo­ruu­den krii­seistä, joi­hin olisi peri­aat­teessa mah­dol­li­suus löy­tää vai­kut­tava inter­ven­tio ehkäi­se­västi jo avohuollossa.

Noin joka kol­man­nen nuo­ren sijoi­tus ei olisi ollut väl­tet­tä­vissä. Joka kym­me­nes tilanne oli tul­kit­ta­vissa vaa­ral­li­seksi ja vakavaksi.

Hyviä mene­tel­miä hank­keessa löy­tyi pal­jon, jos­kin kun­kin kohde, vai­ku­tusaika ja teho vaih­te­li­vat. Nuorten yksi­löl­li­sissä tilan­teissa on hyö­dyn­net­tävä eri­lai­sia mene­tel­miä sekä laa­dit­tava yksi­lö­koh­tai­nen hoito-ohjelma ja tukipaketti.

– Avainasemassa on aika, jota tar­vi­taan riit­tä­västi luot­ta­muk­sel­li­sen suh­teen syn­ty­mi­seksi, Heino sanoo.

Julkaisun artik­ke­lit esit­te­le­vät myös yksit­täi­siä sijoi­tusta ehkäi­se­viä inter­ven­tioita. Monialaiset per­he­te­ra­peut­ti­set inter­ven­tiot tar­joa­vat tukea van­hem­muu­teen, ja ne vai­kut­ta­vat par­hai­ten ennal­taeh­käi­se­västi sekä tilan­teissa, jossa per­heen­jä­se­net ovat motivoituneita.

Tilanteisiin, joissa oli taus­talla trau­maat­ti­sia elä­män­ko­ke­muk­sia tai nuor­ten omia päih­deon­gel­mia, tehosi sel­vi­tyk­sen mukaan par­hai­ten moni­muo­toi­set sys­tee­mi­set terapiat.

Taideperustaisista ja toi­min­nal­li­sista mene­tel­mistä löy­tyi hyviä koke­muk­sia tun­tei­den ilmai­sussa ja koke­mus­ten käsit­te­le­mi­sessä, mutta näyt­töön perus­tu­via tut­ki­muk­sia näistä löy­tyi vähän.

Konfliktien käsit­te­lyä kos­kien todet­tiin, että pelkkä kuri ja ran­gais­tus eivät yksi­nään auta, vaan tera­peut­ti­sia toi­mia tar­vi­taan tueksi. Yksinomainen kont­rol­lin käyttö voi jopa pahen­taa oireilua.

Sen sijaan lai­tok­sen yhtei­söl­li­syys on sel­vi­tyk­sen mukaan kes­kei­nen kun­tout­tava ele­mentti. Henkilöstön ja nuor­ten väli­nen myön­tei­nen vuo­ro­vai­ku­tus selitti myös työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­nin ja sitou­tu­mi­sen tasoa merkittävästi.

Vuorovaikutus etusijalla

Selvityksen joh­to­pää­tök­set jakau­tu­vat kol­melle tasolle: ylei­siin toi­miin, eri­tyi­sesti tei­ni­si­joi­tus­ten vähen­tä­mi­seen täh­tää­viin toi­miin sekä sijais­huol­lon kehittämiseen.

Tutkimustieto ja nuor­ten näke­myk­set oli­vat yksi­mie­li­siä: kaikki perus­tuu vuo­ro­vai­ku­tuk­seen. Kuntoutuksen ja tuen vai­kut­ta­vuus perus­tuu nuor­ten ja työn­te­ki­jöi­den aitoi­hin ja kii­reet­tö­miin kohtaamisiin.

Nuorilla on toive, että he saa­vat olla mukana pää­tök­sen­teossa, ja että hei­dän koh­da­taan ver­tai­sina. Kehittämistyö on vah­vasti kyt­kök­sissä sijais­huol­lon arki­päi­väi­siin kohtaamisiin.

– Lapsilla on oikeus tur­val­li­siin kas­vuo­loi­hin ja eri­tyi­seen suo­je­luun. Jokaisen sijoi­te­tun lap­sen oikeus toteu­tuu hoi­to­yh­tei­sössä suh­teessa yhtei­sön mui­den jäsen­ten, las­ten ja aikuis­ten, oikeuk­sien toteu­tu­mi­seen, Heino muistuttaa.

Osallisuudesta on pal­jon puhetta, mutta tekoja tar­vi­taan vielä lisää. Se vaa­tii työn­te­ki­jältä eri­tyistä sen­si­tii­vi­syyttä ja rohkeutta.

Lapsilla on oikeus turvallisiin kasvuoloihin.

Nuorelle on ennalta tar­jot­tava hänen tilan­net­taan kos­ke­via tie­toja, ja aja­tus­ten kuu­le­mista var­ten on luo­tava tur­val­li­nen tilanne ilman lojaliteettiristiriitoja.

– Oikeusperustan rin­nalla koros­tuu yhdessä toi­mi­mi­sen sekä toi­sen huo­mioi­mi­sen ja kun­nioit­ta­mi­sen peri­aat­teet, Heino summaa.

Jatkoselvitystarpeina hank­keessa mai­nit­tiin kaksi koh­detta, jotka vaa­ti­vat lisää tut­ki­vaa ja kokei­le­vaa kehittämistoimintaa.

Teinisijoitusten ehkäi­se­mi­nen edel­lyt­tää amma­til­lis­ten toi­min­ta­käy­tän­tö­jen uudis­ta­mista ja toi­min­nal­lis­ten vaih­toeh­to­jen kehittämistä.

Ehkäisevän työn rin­nalla tar­vi­taan vah­vaa sat­sausta sijais­huol­lon vaa­ti­van ja eri­tyi­sen hoi­don yti­meen, toi­min­nan sisäl­löl­li­seen kehit­tä­mi­seen sekä toi­mi­vien mene­tel­mien ja käy­tän­tö­jen vahvistamiseen.

Kolme vaikuttavuuden elementtiä

Työmenetelmien ja ‑käy­tän­tö­jen vai­kut­ta­vuus edel­lyt­tää aina­kin, että

  • jul­ki­nen valta sitou­tuu huo­leh­ti­maan laki­sää­tei­sistä teh­tä­vis­tään ja nii­hin tar­vit­ta­vista resursseista
  • hen­ki­lö­kun­nan amma­til­li­nen osaa­mi­nen yhdis­tyy inhi­mil­li­seen välit­tä­mi­seen ja sen ilmaisemiseen
  • jokai­nen sijoi­tettu nuori saa pit­kä­ai­kai­sesti sitou­tu­van rin­nalla kul­ki­jan, välit­tä­vän aikui­sen, joka on nuorta varten.

Ella Rantanen