Nuorten masen­nusta ja mielen­ter­veys­häi­riöitä ei ole otettu palve­lu­jär­jes­tel­mässä riittä­västi huomioon. Näistä nuorista on tullut väliin­pu­toajia. Espoossa on tartuttu ongelmaan ryhty­mällä koulut­tamaan oppilas­huollon työnte­ki­jöitä terapia­työhön.

 

Hyksin nuori­sop­sy­kiatrian ylilää­kärin ja linja­joh­tajan Klaus Rannan mukaan nuorten ikäluokan sairauk­sista yleisimpiä ovat mielen­ter­veyden häiriöt. Niitä esiintyy joka viiden­nellä 13 – 22-vuoti­aalla nuorella.

Lähet­teiden määrä on noussut Hyksissä vuosittain, viime vuonna lähes neljän­nek­sellä edelliseen vuoteen verrattuna.

– Saman­lainen kasvava trendi on muissakin suurissa kaupun­geissa. Osittain se johtuu siitä, että kun häiriöistä on alettu puhua enemmän, niitä on kyetty paremmin tunnis­tamaan, Ranta arvelee.

– Palve­lu­ta­voit­teemme mukai­sesti meidän olisi kyettävä arvioimaan Hyksiin lähetetyt nuoret kolmen viikon kuluessa. Hoitokin olisi aloitettava viiveettä. Kasvavan lähete­määrän vuoksi emme kohta pysty tarjoamaan edes arviointia riittävän nopeasti.

Näyttöön perus­tuvien psyko­so­si­aa­listen hoitojen tarjon­nassa lapsille ja nuorille on suuria puutteita. Psyko­so­si­aa­li­silla hoidoilla tarkoi­tetaan yleensä keskus­teluun tai vuoro­vai­ku­tukseen perus­tuvia hoito­muotoja. Monessa kunnassa ei ole esimer­kiksi perhe­neu­vo­loita tai muita matalan kynnyksen palveluja.

– Jos niitä on, ne ovat niukasti resurs­soitu. Perus­ta­solla ei ole tarpeeksi tekijöitä kohtaamaan näitä nuoria. Suurin osa heistä ohjau­tuukin erikois­sai­raan­hoitoon kuten Hyksin nuori­sop­sy­kiatrian linjalle, Ranta toteaa.

Kevyemmin lähelle nuoria

Masennus ja muut mielen­ter­veys­häiriöt aiheut­tavat merkit­täviä kustan­nuksia yhteis­kun­nalle. Tutki­musten mukaan kustan­nuksia voidaan vähentää varhai­sella masen­nukseen puuttu­mi­sella.

– Nuorten mielen­ter­veys­työtä onkin vietävä kevyem­mässä muodossa kouluihin ja lähem­mäksi nuoria, Ranta tarjoaa ratkai­suksi.

Tähän tavoit­teeseen pyritään Hyksin nuori­sop­sy­kiatrian, THL:n sekä Espoon kaupungin terveys- ja sosiaa­li­ta­louden yksikön viime vuonna aloit­ta­malla kaksi­vuo­ti­sella yhteis­työ­hank­keella. Siinä arvioidaan erityi­sesti masen­nuksen, mutta myös nuorten kaikkien muidenkin mielen­ter­veys­häi­riöiden kulura­ken­netta ja hoito­ketjuja.

Hankkeessa raken­netaan nopea ja yksin­ker­tainen masen­nuksen hoito­me­ne­telmä oppilas­huollon työnte­ki­jöiden käyttöön.

Koulu­tukseen ilmoit­tautui mukaan yhteensä noin 60 työnte­kijää jokai­sesta espoo­lai­sesta yläkou­lusta. Suurin osa heistä on koulup­sy­ko­logeja, mutta osallis­tujien joukossa on myös koulu­ku­raat­to­reita ja tervey­den­hoi­tajia runsaasti.

Nuorten mielenterveystyötä onkin vietävä kevyemmässä muodossa kouluihin ja lähemmäksi nuoria.

Hoito­me­ne­telmä perustuu inter­per­soo­nal­liseen terapiaan (IPT), jota on vuosi­kym­menien ajan käytetty sekä aikuisten että nuorten masen­nuksen hoita­miseen. Perin­tei­sesti kyseiseen terapiaan kuuluu keski­määrin 10 – 12 tapaa­mista.

– Koulu­ter­vey­den­huollon nopea­tem­poi­suuden vuoksi oli luonte­vampaa valita käyttöön terapian lyhyempi muoto. Sen tulok­sista on jo olemassa kansain­vä­listä lupaavaa näyttöä.

Tähän lyhen­nettyyn IPC-malliin sisältyy 1 + 6 tapaa­mista. Oppilas­huollon työnte­ki­jöitä koulu­tetaan toteut­tamaan mallia kahdessa erässä. Ensim­mäinen koulutus tapahtui syksyllä 2016. Nämä koulu­tetut ovat jo siirtyneet käyttämään IPC-hoitoa työssään. Toisen erän vuoro on syksyllä 2017, mutta koulu­tusta ennen he toimivat verrok­ki­ryhmänä.

Jälkim­mäiseen ryhmään kuuluvat tarjoavat vuoden aikana nuorille saman­mit­taisen, mutta tavan­omai­sella oppilas­huollon työot­teella toteu­tetun ohjanta- ja neuvon­ta­jakson.

– Tutkimme IPC-hoidon vaikut­ta­vuutta ja tehok­kuutta vertai­le­malla näiden kahden ryhmän hoidon tuloksia masen­nusoi­reiden mittaa­misen avulla. Mikäli tulokset ovat rohkai­sevia, lähdemme pohtimaan mahdol­li­suuksia työme­ne­telmän kansal­liseen levit­tä­miseen, Ranta selittää.

Masennus ja ihmis­suh­deon­gelmat

Inter­per­soo­nal­linen terapia pohjautuu ajatteluun, jonka mukaan mielialan alentu­minen johtuu jollakin tavalla ongel­mista merkit­tä­vissä ihmis­suh­teissa. Hoito­mal­lissa pyritään tunnis­tamaan ongelmat ja työsken­te­lemään niiden ratkai­se­mi­seksi, jolloin myös masen­nusoireet lievit­tyvät.

– Masen­nuk­sesta puhutaan yleensä silloin, kun viisi keskeistä mielialan laske­miseen liittyvää oiretta on esiin­tynyt nuorella yli kahden viikon ajan, Ranta kuvailee.

Interpersoonallinen terapia pohjautuu ajatteluun, jonka mukaan mielialan alentuminen johtuu jollakin tavalla ongelmista merkittävissä ihmissuhteissa.

Oireita voivat olla esimer­kiksi toivot­tomuus, unettomuus, voimakas väsymys ja kohtuut­tomat syylli­syyden tai huonom­muuden kokemukset. IPC-hoito­mal­lissa mielia­laon­gelmien puhkea­misen taustalta katsotaan löytyvän ihmis­suh­de­vai­keuksia neljällä eri alueella: suuri muutos, risti­riidat, suru ja yksinäisyys.

– Joillekin ihmisille voimakkaat menetys­ko­ke­mukset saattavat laukaista depression. Muita syitä voivat olla muun muassa eristäy­ty­neisyys tai kyvyt­tömyys luoda kontakteja muihin. Vahva risti­riita odotusten ja suoriu­tu­misen välillä myötä­vai­kuttaa masen­nuksen kehit­ty­miseen.

– Nämä eivät ole ainut­ker­taisia tekijöitä, joilla kyettäisiin selit­tämään kaikki masen­nuk­sesta, mutta ne ovat usein siinä mukana. Siksi hoitomme kohdistuu niihin.

Jos IPC-jakson alkuar­viossa nuoren oireet todetaan liian vakaviksi, nuorelle hankitaan tukea koulun normaa­leilla oppilas­huollon menetel­millä. Häntä ei oteta mukaan tutki­mukseen.

Espoon yläkou­lujen oppilas­huollon työnte­ki­jöitä koulu­tettiin IPC-menetelmään viime vuoden elokuussa kolme päivää. Johda­tuksen malliin tarjosi inter­per­soo­nal­lisen terapian suoma­lais­ve­te­raani Jarmo Kontunen. Isossa-Britan­niassa terapia­muodon kansal­li­sesta levit­tä­mi­sestä vastaava tohtori Roslyn Law koulutti väkeä kahden päivän ajan.

Kouluissa toimivat koulu­tetut IPC-ohjaajat sijoi­tettiin työnoh­jaus­työ­ryhmiin. Heidän tukenaan on Hyksissä toimivia terapeutteja ja IPC-osaajia, jotka käyvät ohjaa­massa heitä joka toinen viikko. Koulu­te­tuilla on milloin tahansa mahdol­lisuus konsul­toida joko Hyksin ammat­ti­laisia tai oman koulun lääkä­reitä, mikäli tilanne muodostuu hanka­laksi.

Markku Tasala