Nuorten masennusta ja mielenterveyshäiriöitä ei ole otettu palvelujärjestelmässä riittävästi huomioon. Näistä nuorista on tullut väliinputoajia. Espoossa on tartuttu ongelmaan ryhtymällä kouluttamaan oppilashuollon työntekijöitä terapiatyöhön.

 

Hyksin nuo­ri­sop­sy­kiat­rian yli­lää­kä­rin ja lin­ja­joh­ta­jan Klaus Ran­nan mukaan nuor­ten ikä­luo­kan sai­rauk­sista ylei­sim­piä ovat mie­len­ter­vey­den häi­riöt. Niitä esiin­tyy joka vii­den­nellä 13–22-vuotiaalla nuorella.

Lähet­tei­den määrä on nous­sut Hyk­sissä vuo­sit­tain, viime vuonna lähes nel­jän­nek­sellä edel­li­seen vuo­teen verrattuna.

– Saman­lai­nen kas­vava trendi on muis­sa­kin suu­rissa kau­pun­geissa. Osit­tain se joh­tuu siitä, että kun häi­riöistä on alettu puhua enem­män, niitä on kyetty parem­min tun­nis­ta­maan, Ranta arvelee.

– Pal­ve­lu­ta­voit­teemme mukai­sesti mei­dän olisi kyet­tävä arvioi­maan Hyk­siin lähe­te­tyt nuo­ret kol­men vii­kon kuluessa. Hoi­to­kin olisi aloi­tet­tava vii­veettä. Kas­va­van lähe­te­mää­rän vuoksi emme kohta pysty tar­joa­maan edes arvioin­tia riit­tä­vän nopeasti.

Näyt­töön perus­tu­vien psy­ko­so­si­aa­lis­ten hoi­to­jen tar­jon­nassa lap­sille ja nuo­rille on suu­ria puut­teita. Psy­ko­so­si­aa­li­silla hoi­doilla tar­koi­te­taan yleensä kes­kus­te­luun tai vuo­ro­vai­ku­tuk­seen perus­tu­via hoi­to­muo­toja. Monessa kun­nassa ei ole esi­mer­kiksi per­he­neu­vo­loita tai muita mata­lan kyn­nyk­sen palveluja.

– Jos niitä on, ne ovat niu­kasti resurs­soitu. Perus­ta­solla ei ole tar­peeksi teki­jöitä koh­taa­maan näitä nuo­ria. Suu­rin osa heistä ohjau­tuu­kin eri­kois­sai­raan­hoi­toon kuten Hyk­sin nuo­ri­sop­sy­kiat­rian lin­jalle, Ranta toteaa.

Kevyemmin lähelle nuoria

Masen­nus ja muut mie­len­ter­veys­häi­riöt aiheut­ta­vat mer­kit­tä­viä kus­tan­nuk­sia yhteis­kun­nalle. Tut­ki­mus­ten mukaan kus­tan­nuk­sia voi­daan vähen­tää var­hai­sella masen­nuk­seen puuttumisella.

– Nuor­ten mie­len­ter­veys­työtä onkin vie­tävä kevyem­mässä muo­dossa kou­lui­hin ja lähem­mäksi nuo­ria, Ranta tar­joaa ratkaisuksi.

Tähän tavoit­tee­seen pyri­tään Hyk­sin nuo­ri­sop­sy­kiat­rian, THL:n sekä Espoon kau­pun­gin ter­veys- ja sosi­aa­li­ta­lou­den yksi­kön viime vuonna aloit­ta­malla kak­si­vuo­ti­sella yhteis­työ­hank­keella. Siinä arvioi­daan eri­tyi­sesti masen­nuk­sen, mutta myös nuor­ten kaik­kien mui­den­kin mie­len­ter­veys­häi­riöi­den kulu­ra­ken­netta ja hoitoketjuja.

Hank­keessa raken­ne­taan nopea ja yksin­ker­tai­nen masen­nuk­sen hoi­to­me­ne­telmä oppi­las­huol­lon työn­te­ki­jöi­den käyttöön.

Kou­lu­tuk­seen ilmoit­tau­tui mukaan yhteensä noin 60 työn­te­ki­jää jokai­sesta espoo­lai­sesta ylä­kou­lusta. Suu­rin osa heistä on kou­lup­sy­ko­lo­geja, mutta osal­lis­tu­jien jou­kossa on myös kou­lu­ku­raat­to­reita ja ter­vey­den­hoi­ta­jia runsaasti.

Nuorten mielenterveystyötä onkin vietävä kevyemmässä muodossa kouluihin ja lähemmäksi nuoria.

Hoi­to­me­ne­telmä perus­tuu inter­per­soo­nal­li­seen tera­pi­aan (IPT), jota on vuo­si­kym­me­nien ajan käy­tetty sekä aikuis­ten että nuor­ten masen­nuk­sen hoi­ta­mi­seen. Perin­tei­sesti kysei­seen tera­pi­aan kuu­luu kes­ki­mää­rin 10–12 tapaamista.

– Kou­lu­ter­vey­den­huol­lon nopea­tem­poi­suu­den vuoksi oli luon­te­vam­paa valita käyt­töön tera­pian lyhyempi muoto. Sen tulok­sista on jo ole­massa kan­sain­vä­listä lupaa­vaa näyttöä.

Tähän lyhen­net­tyyn IPC-mal­liin sisäl­tyy 1 + 6 tapaa­mista. Oppi­las­huol­lon työn­te­ki­jöitä kou­lu­te­taan toteut­ta­maan mal­lia kah­dessa erässä. Ensim­mäi­nen kou­lu­tus tapah­tui syk­syllä 2016. Nämä kou­lu­te­tut ovat jo siir­ty­neet käyt­tä­mään IPC-hoi­toa työs­sään. Toi­sen erän vuoro on syk­syllä 2017, mutta kou­lu­tusta ennen he toi­mi­vat verrokkiryhmänä.

Jäl­kim­mäi­seen ryh­mään kuu­lu­vat tar­joa­vat vuo­den aikana nuo­rille saman­mit­tai­sen, mutta tavan­omai­sella oppi­las­huol­lon työ­ot­teella toteu­te­tun ohjanta- ja neuvontajakson.

– Tut­kimme IPC-hoi­don vai­kut­ta­vuutta ja tehok­kuutta ver­tai­le­malla näi­den kah­den ryh­män hoi­don tulok­sia masen­nusoi­rei­den mit­taa­mi­sen avulla. Mikäli tulok­set ovat roh­kai­se­via, läh­demme poh­ti­maan mah­dol­li­suuk­sia työ­me­ne­tel­män kan­sal­li­seen levit­tä­mi­seen, Ranta selittää.

Masennus ja ihmissuhdeongelmat

Inter­per­soo­nal­li­nen tera­pia poh­jau­tuu ajat­te­luun, jonka mukaan mie­lia­lan alen­tu­mi­nen joh­tuu jol­la­kin tavalla ongel­mista mer­kit­tä­vissä ihmis­suh­teissa. Hoi­to­mal­lissa pyri­tään tun­nis­ta­maan ongel­mat ja työs­ken­te­le­mään nii­den rat­kai­se­mi­seksi, jol­loin myös masen­nusoi­reet lievittyvät.

– Masen­nuk­sesta puhu­taan yleensä sil­loin, kun viisi kes­keistä mie­lia­lan las­ke­mi­seen liit­ty­vää oiretta on esiin­ty­nyt nuo­rella yli kah­den vii­kon ajan, Ranta kuvailee.

Interpersoonallinen terapia pohjautuu ajatteluun, jonka mukaan mielialan alentuminen johtuu jollakin tavalla ongelmista merkittävissä ihmissuhteissa.

Oireita voi­vat olla esi­mer­kiksi toi­vot­to­muus, unet­to­muus, voi­ma­kas väsy­mys ja koh­tuut­to­mat syyl­li­syy­den tai huo­nom­muu­den koke­muk­set. IPC-hoi­to­mal­lissa mie­lia­laon­gel­mien puh­kea­mi­sen taus­talta kat­so­taan löy­ty­vän ihmis­suh­de­vai­keuk­sia nel­jällä eri alu­eella: suuri muu­tos, ris­ti­rii­dat, suru ja yksinäisyys.

– Joil­le­kin ihmi­sille voi­mak­kaat mene­tys­ko­ke­muk­set saat­ta­vat lau­kaista depres­sion. Muita syitä voi­vat olla muun muassa eris­täy­ty­nei­syys tai kyvyt­tö­myys luoda kon­tak­teja mui­hin. Vahva ris­ti­riita odo­tus­ten ja suo­riu­tu­mi­sen välillä myö­tä­vai­kut­taa masen­nuk­sen kehittymiseen.

– Nämä eivät ole ainut­ker­tai­sia teki­jöitä, joilla kyet­täi­siin selit­tä­mään kaikki masen­nuk­sesta, mutta ne ovat usein siinä mukana. Siksi hoi­tomme koh­dis­tuu niihin.

Jos IPC-jak­son alkuar­viossa nuo­ren oireet tode­taan liian vaka­viksi, nuo­relle han­ki­taan tukea kou­lun nor­maa­leilla oppi­las­huol­lon mene­tel­millä. Häntä ei oteta mukaan tutkimukseen.

Espoon ylä­kou­lu­jen oppi­las­huol­lon työn­te­ki­jöitä kou­lu­tet­tiin IPC-mene­tel­mään viime vuo­den elo­kuussa kolme päi­vää. Joh­da­tuk­sen mal­liin tar­josi inter­per­soo­nal­li­sen tera­pian suo­ma­lais­ve­te­raani Jarmo Kon­tu­nen. Isossa-Bri­tan­niassa tera­pia­muo­don kan­sal­li­sesta levit­tä­mi­sestä vas­taava toh­tori Ros­lyn Law kou­lutti väkeä kah­den päi­vän ajan.

Kou­luissa toi­mi­vat kou­lu­te­tut IPC-ohjaa­jat sijoi­tet­tiin työ­noh­jaus­työ­ryh­miin. Hei­dän tuke­naan on Hyk­sissä toi­mi­via tera­peut­teja ja IPC-osaa­jia, jotka käy­vät ohjaa­massa heitä joka toi­nen viikko. Kou­lu­te­tuilla on mil­loin tahansa mah­dol­li­suus kon­sul­toida joko Hyk­sin ammat­ti­lai­sia tai oman kou­lun lää­kä­reitä, mikäli tilanne muo­dos­tuu hankalaksi.

Markku Tasala