Nuorten masennusta ja mielenterveyshäiriöitä ei ole otettu palvelujärjestelmässä riittävästi huomioon. Näistä nuorista on tullut väliinputoajia. Espoossa on tartuttu ongelmaan ryhtymällä kouluttamaan oppilashuollon työntekijöitä terapiatyöhön.

 

Hyksin nuorisop­syki­a­tri­an ylilääkärin ja lin­ja­jo­hta­jan Klaus Ran­nan mukaan nuorten ikälu­okan sairauk­sista yleisimpiä ovat mie­len­ter­vey­den häir­iöt. Niitä esi­in­tyy joka viiden­nel­lä 13–22-vuotiaalla nuorel­la.

Lähet­tei­den määrä on nous­sut Hyk­sis­sä vuosit­tain, viime vuon­na läh­es neljän­nek­sel­lä edel­liseen vuo­teen ver­rat­tuna.

– Saman­lainen kas­va­va tren­di on muis­sakin suuris­sa kaupungeis­sa. Osit­tain se johtuu siitä, että kun häir­iöistä on alet­tu puhua enem­män, niitä on kyet­ty parem­min tun­nista­maan, Ranta arvelee.

– Palve­lu­tavoit­teemme mukaises­ti mei­dän olisi kyet­tävä arvioimaan Hyk­si­in lähete­tyt nuoret kol­men viikon kulues­sa. Hoitokin olisi aloitet­ta­va viiveet­tä. Kas­va­van lähetemäärän vuok­si emme koh­ta pysty tar­joa­maan edes arvioin­tia riit­tävän nopeasti.

Näyt­töön perus­tu­vien psykososi­aal­is­ten hoito­jen tar­jon­nas­sa lap­sille ja nuo­rille on suuria puut­tei­ta. Psykososi­aal­isil­la hoidoil­la tarkoite­taan yleen­sä keskustelu­un tai vuorovaiku­tuk­seen perus­tu­via hoit­o­muo­to­ja. Mon­es­sa kun­nas­sa ei ole esimerkik­si per­heneu­voloi­ta tai mui­ta mata­lan kyn­nyk­sen palvelu­ja.

– Jos niitä on, ne ovat niukasti resurssoitu. Perus­ta­sol­la ei ole tarpeek­si tek­i­jöitä kohtaa­maan näitä nuo­ria. Suurin osa heistä ohjau­tuukin erikois­sairaan­hoitoon kuten Hyksin nuorisop­syki­a­tri­an lin­jalle, Ranta toteaa.

Kevyemmin lähelle nuoria

Masen­nus ja muut mie­len­ter­veyshäir­iöt aiheut­ta­vat merkit­täviä kus­tan­nuk­sia yhteiskun­nalle. Tutkimusten mukaan kus­tan­nuk­sia voidaan vähen­tää varhaisel­la masen­nuk­seen puut­tumisel­la.

– Nuorten mie­len­ter­veystyötä onkin vietävä kevyem­mässä muo­dos­sa koului­hin ja lähem­mäk­si nuo­ria, Ranta tar­joaa ratkaisuk­si.

Tähän tavoit­teeseen pyritään Hyksin nuorisop­syki­a­tri­an, THL:n sekä Espoon kaupun­gin ter­veys- ja sosi­aal­i­talouden yksikön viime vuon­na aloit­ta­mal­la kak­sivuo­tisel­la yhteistyöhankkeel­la. Siinä arvioidaan eri­tyis­es­ti masen­nuk­sen, mut­ta myös nuorten kaikkien muidenkin mie­len­ter­veyshäir­iöi­den kulu­raken­net­ta ja hoitoketju­ja.

Han­kkeessa raken­netaan nopea ja yksinker­tainen masen­nuk­sen hoit­o­menetelmä oppi­lashuol­lon työn­tek­i­jöi­den käyt­töön.

Koulu­tuk­seen ilmoit­tau­tui mukaan yhteen­sä noin 60 työn­tek­i­jää jokaises­ta espoolais­es­ta yläk­oulus­ta. Suurin osa heistä on koulup­sykolo­ge­ja, mut­ta osal­lis­tu­jien joukos­sa on myös kouluku­raat­tor­e­i­ta ja ter­vey­den­hoita­jia run­saasti.

Nuorten mielenterveystyötä onkin vietävä kevyemmässä muodossa kouluihin ja lähemmäksi nuoria.

Hoit­o­menetelmä perus­tuu inter­per­soon­al­liseen ter­api­aan (IPT), jota on vuosikym­me­nien ajan käytet­ty sekä aikuis­ten että nuorten masen­nuk­sen hoita­miseen. Per­in­teis­es­ti kyseiseen ter­api­aan kuu­luu keskimäärin 10–12 tapaamista.

– Kouluter­vey­den­huol­lon nopeatem­poisu­u­den vuok­si oli luon­te­vam­paa vali­ta käyt­töön ter­api­an lyhyem­pi muo­to. Sen tulok­sista on jo ole­mas­sa kan­sain­välistä lupaavaa näyt­töä.

Tähän lyhen­net­tyyn IPC-malli­in sisäl­tyy 1 + 6 tapaamista. Oppi­lashuol­lon työn­tek­i­jöitä koulute­taan toteut­ta­maan mallia kahdessa erässä. Ensim­mäi­nen koulu­tus tapah­tui syksyl­lä 2016. Nämä koulute­tut ovat jo siir­tyneet käyt­tämään IPC-hoitoa työssään. Toisen erän vuoro on syksyl­lä 2017, mut­ta koulu­tus­ta ennen he toimi­vat ver­rokkiryh­mänä.

Jälkim­mäiseen ryh­mään kuu­lu­vat tar­joa­vat vuo­den aikana nuo­rille saman­mit­taisen, mut­ta tavanomaisel­la oppi­lashuol­lon työot­teel­la toteutetun ohjan­ta- ja neu­von­ta­jak­son.

– Tutkimme IPC-hoidon vaikut­tavu­ut­ta ja tehokku­ut­ta ver­taile­mal­la näi­den kah­den ryh­män hoidon tulok­sia masen­nu­soirei­den mit­taamisen avul­la. Mikäli tulok­set ovat rohkai­se­via, lähdemme pohti­maan mah­dol­lisuuk­sia työmenetelmän kansal­liseen levit­tämiseen, Ranta selit­tää.

Masennus ja ihmissuhdeongelmat

Inter­per­soon­alli­nen ter­apia poh­jau­tuu ajat­telu­un, jon­ka mukaan mielialan alen­tu­mi­nen johtuu jol­lakin taval­la ongelmista merkit­tävis­sä ihmis­suhteis­sa. Hoit­o­ma­llis­sa pyritään tun­nista­maan ongel­mat ja työsken­telemään niiden ratkaisemisek­si, jol­loin myös masen­nu­soireet lievit­tyvät.

– Masen­nuk­ses­ta puhutaan yleen­sä sil­loin, kun viisi keskeistä mielialan laskemiseen liit­tyvää oiret­ta on esi­in­tynyt nuorel­la yli kah­den viikon ajan, Ranta kuvailee.

Interpersoonallinen terapia pohjautuu ajatteluun, jonka mukaan mielialan alentuminen johtuu jollakin tavalla ongelmista merkittävissä ihmissuhteissa.

Oire­i­ta voivat olla esimerkik­si toiv­ot­to­muus, unet­to­muus, voimakas väsymys ja kohtu­ut­tomat syyl­lisyy­den tai huonom­muu­den koke­muk­set. IPC-hoit­o­ma­llis­sa mielialaon­gelmien puhkeamisen taustal­ta kat­so­taan löy­tyvän ihmis­suhde­vaikeuk­sia neljäl­lä eri alueel­la: suuri muu­tos, ris­tiri­idat, suru ja yksinäisyys.

– Joillekin ihmisille voimakkaat mene­tyskoke­muk­set saat­ta­vat laukaista depres­sion. Mui­ta syitä voivat olla muun muas­sa eristäy­tyneisyys tai kyvyt­tömyys luo­da kon­tak­te­ja mui­hin. Vah­va ris­tiri­ita odotusten ja suo­ri­u­tu­misen välil­lä myötä­vaikut­taa masen­nuk­sen kehit­tymiseen.

– Nämä eivät ole ain­utk­er­taisia tek­i­jöitä, joil­la kyet­täisi­in selit­tämään kaik­ki masen­nuk­ses­ta, mut­ta ne ovat usein siinä mukana. Sik­si hoit­o­mme kohdis­tuu niihin.

Jos IPC-jak­son alkuarvios­sa nuoren oireet tode­taan liian vakaviksi, nuorelle han­ki­taan tukea koulun nor­maaleil­la oppi­lashuol­lon menetelmil­lä. Hän­tä ei ote­ta mukaan tutkimuk­seen.

Espoon yläk­oulu­jen oppi­lashuol­lon työn­tek­i­jöitä koulutet­ti­in IPC-menetelmään viime vuo­den eloku­us­sa kolme päivää. Joh­datuk­sen malli­in tar­josi inter­per­soon­al­lisen ter­api­an suo­ma­laisvet­er­aani Jar­mo Kon­tunen. Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa ter­api­a­muodon kansal­lis­es­ta levit­tämis­es­tä vas­taa­va tohtori Roslyn Law koulut­ti väkeä kah­den päivän ajan.

Kouluis­sa toimi­vat koulute­tut IPC-ohjaa­jat sijoitet­ti­in työno­h­jaustyöryh­mi­in. Hei­dän tuke­naan on Hyk­sis­sä toimivia ter­apeut­te­ja ja IPC-osaa­jia, jot­ka käyvät ohjaa­mas­sa heitä joka toinen viikko. Koulute­tu­il­la on mil­loin tahansa mah­dol­lisu­us kon­sul­toi­da joko Hyksin ammat­ti­laisia tai oman koulun lääkäre­itä, mikäli tilanne muo­dos­tuu han­kalak­si.

Markku Tasala