Minis­teri Anni­ka Saarikko ker­toi huhtiku­us­sa sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön Youtube-kanaval­la, että tasa-arvonäkökul­ma on otet­ta­va huomioon kun maakun­ta- ja sote-uud­is­tuk­ses­sa tehdään henkilöstöä koske­via päätök­siä.

Min­is­terin mielestä sote-uud­is­tus on mah­dol­lisu­us tasa-arvon edis­tämiselle.

Samaan aikaan kun laki valin­nan­va­paud­es­ta on pää­tynyt eduskun­nan käsit­te­lyyn, sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö aloit­ti han­kkeen, joka tutkii maakun­ta- ja sote-uud­is­tuk­sen vaiku­tuk­sia henkilöstöön.

Tutkimus tarkastelee tule­vaa muu­tos­ta sukupuolten tasa-arvon näkökul­mas­ta. Kohteena ovat sote-alo­jen ammat­ti­laiset ja uud­is­tuk­ses­sa tehtävien lin­jausten vaiku­tuk­set muun muas­sa työ­suh­teen ehtoi­hin, työ­paikan pysyvyy­teen ja nais­ten urake­hi­tyk­seen.

Marssi­järjestys on nurinkuri­nen: eikö olisi voitu rauhas­sa tutkia ja analysoi­da käyn­nis­sä ole­vien pilot­tien vaiku­tuk­sia henkilöstöön ja sit­ten kor­ja­ta lak­ilu­on­nos­ta?

Kun kaikessa lain­valmis­telus­sa tulisi tehdä vaiku­tusarvioin­ti sukupuolten tasa-arvoon, on se toki valin­nan­va­paus­lak­ilu­on­nok­ses­sakin tehty. Yhdelle sivulle laa­jas­sa lakipaketis­sa mah­tuu kaik­ki se, mitä uud­is­tuk­sen vaiku­tuk­sista voidaan tässä vai­heessa sanoa: ”Vaiku­tuk­set henkilöstöön voisi­vat olla joko myön­teisiä tai kiel­teisiä.”

Puheissa korostetaan henkilöstön merkitystä uudistuksen onnistumisessa.

Yhtä aikaa tämä sama poruk­ka saat­taa kaataa koko uud­is­tuk­sen: kansane­dus­ta­ja Hjal­lis Harki­mon mielestä palvelu­iden rahoituk­seen suun­nitel­tua kap­i­taa­tio­jär­jestelmää suurem­pi uhka on palkka­har­mon­isaa­tio.

Kun työ­nan­ta­jan palveluk­seen siir­tyy työn­tek­i­jöitä eri tahoil­ta, tulee työ­nan­ta­jan huole­htia siitä, että samaa työtä teke­vien välil­lä ei olisi perus­teet­to­mia palkkaero­ja. Viran­halti­joi­ta ja työn­tek­i­jöitä tulee kohdel­la tas­a­puolis­es­ti.

Työ­nan­ta­japuoli on esit­tänyt, että har­mon­isoin­ti tulisi tapah­tua keskim­mäiseen mak­set­tuun palkkaan ja niiden työn­tek­i­jöi­den, joiden tehtäväko­htainen palk­ka olisi tätä korkeampi, ylimenevä osa muutet­taisi­in henkilöko­htaisek­si pätevyys­lisäk­si.

Malli tarkoittaisi väistämättä palkkakehityksen loppumista.

Mis­tä tek­i­jät, jos palkkaus ei houku­ta ammat­ti­laisia hakeu­tu­maan maakun­nan tehtävi­in?

Kun sosi­aal­i­huol­lon henkilöstöstä enem­mistö on naisia, sote-uud­is­tus voikin olla todel­li­nen tasa-arvo ‑han­ke.

Se, miten tasa-arvoa pystyt­täisi­in maakun­nis­sa edis­tämään nimeno­maan työelämän näkökul­mas­ta, vaatisi koko sote-han­ke rin­nalleen usei­den jo työelämästä tehty­jen selvi­tys­ten toimeen­panoa.

Selvi­tyk­siä on tehty muun muas­sa työelämän­laadus­ta ja työhyv­in­voin­nista, työolo­suhteista, henkilöstöjo­htamisen merk­i­tyk­ses­tä ja ura- ja palkkake­hi­tyk­ses­tä.