Vaikka maakunta- ja sote-uudis­tusten aikatauluja väljen­nettiin alkuke­sästä, maakuntien työeh­tojen ja työnte­ki­jöiden asemaan liittyvät valmis­telut etenevät. Työtä varten on perus­tettu maakunnan neuvot­te­lu­kunta, jonka puheen­joh­ta­jaksi valittiin Talentian Tero Ristimäki.

 

Julkisalan koulu­tet­tujen neuvot­te­lu­jär­jestö Juko perusti uuden maakunnan neuvot­te­lu­kunnan kesäkuussa. Se johtaa tulevien maakuntien sopimus­toi­mintaa ja päättää maakuntia ja maakuntien yhtiöitä koskevien työ-­ ja virkaeh­to­so­pi­musten hyväk­sy­mi­sestä tai hylkää­mi­sestä sekä valvoo omalta osaltaan virka­ ja työeh­to­so­pi­musten noudattamista.

Maakunnan neuvot­te­lu­kunnan tehtävänä on myös kehittää pääluot­ta­mus­miesten ja luotta­mus­miesten osaamista koulu­tuk­silla sekä kehittää luotta­mus­miesten toiminnan tukea yhteis­työssä Jukon toimiston ja ammat­ti­liit­tojen kanssa.

– Neuvot­te­lu­kunta tulee vahvis­tamaan kunnista, kuntayh­ty­mistä ja valtiolta uusien maakuntien ja niiden yhtiöiden palve­lukseen siirtyvien jukolaisten asemaa neuvot­te­lu­pöy­dissä ja työpai­koilla, Tero Ristimäki sanoo.

Näkyvintä työtämme ovat tulevat työehtosopimukset ja niiden sisältö eli työsuhteen ehdot sekä luottamusmiestoiminta.

Maakunnan neuvot­te­lu­kunta on pääso­pi­ja­jär­jestö Jukon organi­saatio, joka vastaa kaikkien Jukon jäsen­liit­tojen – myös Talentian – tulevien maakuntien sopimusten neuvot­te­lu­toi­min­nasta. Jukossa on toiminut ennen jo maakunnan neuvot­te­lu­kuntaa kirkon, kunnan, valtion ja yliopiston neuvottelukunnat.

– Jäsenelle näkyvintä työtämme ovat tulevat työeh­to­so­pi­mukset ja niiden sisältö eli työsuhteen ehdot. Toinen näkyvä osa on Jukon maakuntien pääluot­ta­mus­miehet ja luotta­mus­miehet. He saavat Jukolta valta­kir­jansa neuvo­tella jäsenten asioista paikal­li­sesti maakun­ta­työ­nan­tajan kanssa.

Vanhat sopimukset antavat pohjan

Jukossa on arvioitu, että noin 42 400 jukolaista siirtyisi maakuntiin, talen­tia­laiset heidän joukossaan. Tulevissa sopimus­ra­ken­teissa nykyiset kunta­alan pääso­pi­ja­jär­jestöt Koho (Tehy ja Super), Kuntau­nioni (JHL, Jyty) sekä Juko tulevat jatkamaan maakuntien neuvottelupöydissä.

Maakun­nissa tai niiden yrityk­sissä ei vielä ole työ­ ja virkaeh­to­so­pi­muksia, vaan pääso­pi­ja­jär­jestöt ja työan­tajaa edustava Kunta­työ­nan­tajat KT neuvot­te­levat sopimusten sovel­ta­mis­aloista, sopimus­koh­tai­sista sopimus­os­a­puo­lista ja myöhemmin myös tarkem­mista sisällöistä.

– Seuraa­vaksi on tarkoitus käydä keskus­telut siitä, mitä sopimusaloja tulevissa maakun­nissa on. Nykyi­sistä kunnan sopimus­aloista KVTES, tekniikan sopimus ja lääkä­ri­so­pimus luovat pohjan myös maakuntien sopimuk­sille, kertoo Ristimäki.

Talen­tia­laisten työeh­doista kunnissa on sovittu kunnal­lisen yleisen virka­ ja työeh­to­so­pi­muksen KVTES:sen mukaan. Vielä on auki se, tuleeko maakuntiin sote­sopimus vai jatke­taanko KVTES:n pohjalta.

– Sopimusten sisäl­löstä ei vielä ole keskus­teltu. Talentian tavoit­teena on, että uusien sopimusten sisällön tulee olla vähintään KVTES:n tasolla, toteaa Ristimäki.

Vahvis­tusta talentialaisille

Maakunnan neuvot­te­lu­kun­nassa ovat edustet­tuina Talentia, Lääkä­ri­kar­telli, joka koostuu Lääkä­ri­lii­tosta, Hammas­lää­kä­ri­lii­tosta ja Eläin­lää­kä­ri­lii­tosta sekä Tervey­den­hoi­ta­ja­liitto, KTN – Kunta­tek­niset ja akava­laisten pienempien liittojen kokoa­ma­liitot JEA ja Vakava. Maakunnan neuvot­te­lu­kunnan varapu­heen­joh­ta­jaksi valittiin Laura Lindholm Lääkärikartellista.

Maakunnan neuvot­te­lu­kunnan alaisuuteen perus­tettiin kaksi jaostoa: tervey­den­huol­to­jaosto ja valtion jaosto, jotka toimivat määrä­ai­kaisena siirty­mä­kauden ajan.

Sote-uudistukseen tullut aikalisä käytetään maakunnan neuvottelukunnassa tarkasti hyväksi.

Tero Ristimäen valinta maakunnan neuvot­te­lu­kunnan puheen­joh­ta­jaksi vahvistaa talen­tia­laisten asemaa maakunnissa.

– Olemme nyt mukana aikai­sempaa vahvemmin Jukon neuvot­te­lu­toi­min­nassa ja tulevien maakuntien työ­ ja virkaeh­to­so­pi­mus­jär­jes­telmän ja sopimus­ra­ken­teiden uudis­ta­mi­sessa, kertoo Ristimäki.

Maakunnan neuvot­te­lu­kunta tulee asettamaan Jukon neuvot­te­lu­ta­voitteet ja ottamaan kantaan neuvot­te­lujen tuloksiin. Jatkossa maakunnan neuvot­te­lu­kunnan puheen­johtaja tulee istumaan myös neuvottelupöydässä.

Syksyllä päästään tositoimiin

Aikataulut maakunta­ ja sote­-uudis­tuksen osalta menivät uusiksi alkuke­sällä. Aikalisä käytetään maakunnan neuvot­te­lu­kun­nassa tarkasti hyväksi, sanoo Ristimäki.

– Neuvot­telut uudesta sopimus­jär­jes­tel­mästä alkavat heti lomien jälkeen. Jos muuta ei päätetä, valmista pitäisi tulla lokakuun loppuun 2017 mennessä. Sen jälkeen alkavat neuvot­telut sopimusten sisällöistä.

Juuri nyt on ollut ajankoh­tai­sinta päättää neuvot­te­lu­ta­voit­teista se, mitä sopimusaloja tulevissa maakun­nissa ja uusiu­tu­vissa kunnissa on 1.1.2020 jälkeen ja ketkä ovat sopijaos­a­puolia sekä millai­sella miehi­tyk­sellä neuvot­te­lu­pöy­dissä tulevai­suu­dessa istutaan.

– Sote­-kokei­lui­hinkin on valmis­tau­duttava. Maakuntien valmis­telut jatkuvat, ja Jukon henki­löstön edustajien osalta tarvitaan neuvot­te­lu­kun­nasta ohjeis­tusta, linjauksia ja viestinnän kehittämistä.

– Luotta­mus­mies­jär­jes­telmän osalta neuvot­te­lu­kunta tulee valmis­te­lemaan luotta­mus­mies­vaa­liohjeen ja antamaan suunta­viivat luotta­mus­miesten koulu­tuksen kehit­tä­mi­seksi, sanoo Ristimäki.

Helena Jaakkola