Lastenpsykiatrian tohtori Venla Lehti Turun yliopistosta vertasi rekisterien perusteella lapsia, joilla oli ADHD-diagnoosi lapsiin, joilla diagnoosia ei ollut. Tulos oli hätkähdyttävä: maahanmuuttajien lapset olivat saaneet viisi kertaa useammin diagnoosin kuin kantasuomalaisten lapset.

 

Onko kyse todel­lis­es­ta ilmiöstä? Onko diag­noosit annet­tu oikein, Ven­la Lehti kysyy. Ja vas­taa: se on mah­dol­lista.

Diag­noosin saanei­ta maa­han­muut­ta­jataus­taisia lap­sia jaotelti­in myös mait­tain. Lap­sil­la, joiden isä tuli mis­tä tahansa maas­ta Suomen ulkop­uolelta, oli use­am­min diag­noosi kuin suo­ma­lais­ten isien lap­sil­la. Samoin kävi, mikäli äiti tuli Afrikas­ta, Lähi-idästä tai Venäjältä. Kaikkein suurin toden­näköisyys diag­noosi­in oli lap­sil­la, joiden sekä isät että äid­it oli­vat kotoisin alhaisen elin­ta­son maista.

− Tämä voi viita­ta johonkin ympäristöön liit­tyvään biol­o­giseen tai sosi­aaliseen riskitek­i­jään, joka on yleisem­pi näis­sä mais­sa kuin meil­lä. Yht­enä tek­i­jänä on esitet­ty D‑vitamiinin puutet­ta, Lehti sanoo.

− Mut­ta kyse voi olla myös virheel­lis­es­ti anne­tu­ista diag­noo­seista. Lapsen lev­ot­to­muus ja keskit­tymis­vaikeudet saat­ta­vat johtua muista syistä, mut­ta ter­vey­den­huol­los­sa ne tulk­i­taan ADHD:ksi.

Lehti toivoo aiheesta keskustelua, sil­lä maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten las­ten ter­vey­teen liit­tyvät kysymyk­set ovat aika uusi asia maas­samme. On tärkeä pohtia, onko palvelu­jär­jestelmämme ajan tasal­la? Pitäisikö ADHD-kri­teerei­den tulk­in­taa ja arvioin­nis­sa käytet­täviä menetelmiä miet­tiä uudelleen vier­aas­ta kult­tuurista tule­vien las­ten kohdal­la.

− Myös päiväkodin olisi hyvä olla tietoinen näistä kysymyk­sistä, Lehti sanoo.

Erilainen käsitys normaalista

ADHD:ta on tutkit­tu ja diag­nosoitu eniten län­si­mais­sa, mut­ta Lehden mukaan ihan tun­tem­aton se ei ole muual­lakaan.

− Yleinen käsi­tys on, että sitä ilme­nee kaikkial­la. Tästä huoli­mat­ta ei ole itses­tään selvää, pätevätkö saman­laiset kri­teer­it diag­noosin tekemisek­si eri­lai­sis­sa ympäris­töissä, Lehti muis­tut­taa.

Myös käsitys normaalista ja poikkeavasta eroaa eri kulttuureissa.

Tärkeä kysymys on, miten vier­aas­ta kult­tuurista Suomeen tulleet van­hem­mat ovat ker­toneet täkäläiselle ter­vey­den­hoidon henkilökun­nalle lapsen­sa ongelmista, esimerkik­si poikkeavas­ta lev­ot­to­muud­es­ta. Kieli­v­aikeuk­sil­la on var­masti ollut myös vaiku­tuk­sen­sa vas­taan­ot­toti­lanteis­sa.

Van­hem­mat saat­ta­vat ymmärtää oireky­se­lyt eri taval­la kuin ammat­ti­laiset ja van­hempi­en vas­taustyyli voi poike­ta siitä, mihin me olemme Suomes­sa tot­tuneet.

− On mah­dol­lista, että jos lap­si on käyt­täy­tynyt poikkeavasti, käytös on luokitel­tu ADHD:ksi tutki­mat­ta per­heen kokon­ais­ti­lan­net­ta riit­tävän perus­teel­lis­es­ti, Lehti sanoo.

Paine heijastuu lapseen

Varsinkin pako­lais­taus­taisel­la per­heel­lä voi olla takanaan raskai­ta koke­muk­sia, jot­ka vaikut­ta­vat vielä vuosien päästä. Joitakin van­hempia on jopa kidutet­tu. Aikuisil­la saat­taa olla myös kova huoli entiseen koti­maa­han jääneistä suku­lai­sis­taan.

Monil­la arki on kuor­mit­tavaa toimeen­tulo­vaikeuk­sien tai uuteen maa­han sopeu­tu­misen vuok­si.

− Nämä hei­jas­tu­vat aina aikuis­es­ta lapseen. Jos lapsen paha olo tai vaikeudet määritel­lään ADHD:ksi ja ratkaisuk­si tar­jo­taan esimerkik­si lääke­hoitoa, per­he voi jäädä ilman sitä apua, mitä se oikeasti tarvit­sisi elämän­ti­lanteeseen­sa.

Pelottelematta paras

Jos päiväkoti­in tule­val­la maa­han­muut­ta­jataus­taisel­la lapsel­la on ADHD-diag­noosi, Lehti neu­voo huomioimaan las­ta avoimin mielin. Kan­nat­taa han­kki­u­tua yhteistyöhön per­heen ja hoi­dos­ta vas­taa­van tahon kanssa.

ADHD-lapsi tarvitsee tavallista enemmän ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta arjessa niin kotona kuin päiväkodissa.

Mie­len­ter­vey­teen liit­tyvät kysymyk­set herät­tävät van­hem­mis­sa aina lev­ot­to­muut­ta. Maa­han­muut­ta­japer­heis­sä leimau­tu­misen­pelko voi olla taval­lis­takin suurem­paa.

− Pelkoa ei ole hyvä ruokkia turhal­la huolel­la eikä las­ta saa määritel­lä ongel­mat­a­pauk­sek­si. Hän­tä on hoidet­ta­va leimaa­mat­ta. Niin ADHD-diag­noosin saaneil­la kuin muil­lakin lap­sil­la on omat vahvuuten­sa, joi­hin kan­nat­taa päiväkodis­sa kiin­nit­tää huomio­ta, Lehti täh­den­tää.

Jos päiväkodis­sa herää huol­ta maa­han­muut­ta­jalapsen ylivilkkaud­es­ta tai keskit­tymis­vaikeuk­sista, kan­nat­taa asia ottaa puheek­si per­heen kanssa. On hyödyl­listä kuul­la van­hempi­en näke­myk­siä lapsen käytök­ses­tä eri ympäristöis­sä ja yrit­tää saa­da käsi­tys per­heen elämän­ti­lanteesta. Lev­ot­to­muu­den takana voi olla ADHD:n sijaan tai sen lisäk­si mui­ta tek­i­jöitä, jot­ka aiheut­ta­vat laps­es­sa tietyn­laista käytöstä.

− Toisaal­ta tutkimuk­si­in ohjaamista ei kan­na­ta lykätä, jos ne koetaan tarpeel­lisik­si. Mitä aikaisem­min lap­si pääsee tuen piiri­in, sitä parem­min hän­tä voidaan aut­taa.

Osa isoa tutkimusta

Maa­han­muut­ta­jataus­tais­ten las­ten ADHD-tutkimus on osa Turun yliopis­ton Las­tenpsyki­a­tri­an tutkimuskeskuk­sen tutkimuk­sia, jois­sa selvitetään eri neu­rop­syki­a­tris­ten häir­iöi­den varhaisia riskitek­i­jöitä.

ADHD-diag­noosit selvitet­ti­in rek­istereistä, mikä tarkoit­taa, ettei las­ten sairausker­to­muk­sia luet­tu eikä lap­sia tavat­tu kasvo­tusten. Joitakin vuosia sit­ten teh­dyn autismi­tutkimuk­sen tulos oli saman­su­un­tainen ADHD-tutkimuk­sen kanssa: autismia oli enem­män maa­han­muut­ta­jien lap­sil­la kuin kan­taväestön lap­sil­la.

Mah­dol­lisik­si syik­si arvel­laan samo­ja kuin ADHD:n kohdal­la: geneet­tisiä tek­i­jöitä, ympäristötek­i­jöitä tai palvelu­jär­jestelmään liit­tyviä syitä.

− Toisaal­ta autismin osa-aluet­ta Asperg­erin oirey­htymää maa­han­muut­ta­jien lap­sil­la on vähem­män kuin kan­ta­suo­ma­lais­ten lap­sil­la, tutk­i­ja Ven­la Lehti Turun yliopis­tos­ta sanoo.

Avoimek­si kysymyk­sek­si jää, eikö heil­lä ole Asperg­erin oirey­htymää vai jääkö se syys­tä tai tois­es­ta tun­nista­mat­ta.

Mar­i­an­na Lai­ho