Luottamusmies Katri Maahi tekee monipuolista vaikuttamistyötä: hän istuu henkilöstön edustajana erilaissa työryhmissä, vastaa työntekijöiden yhteydenottoihin ja neuvoo heitä eteenpäin, tapaa poliittisia päättäjiä ja virkamiesjohtoa.

 

 

Henkilöstön ääntä pitää tuoda esiin monessa paikassa. Vaikut­ta­mistyö ei ole niin näkyvää, mutta teen sitä jatku­vasti. Vaikut­ta­misen paikat on hoksattava ja niitä on käytettävä, Katri Maahi sanoo.

Hänen mielestään luotta­mus­miehen työtä voi tehdä monin tavoin, eikä yhtä oikeaa tapaa ole. Maahi sanoo tekevänsä työtä kehit­tä­mis­nä­kö­kul­masta.

– Haluan kehittää työelämää ja vaikuttaa työolo­suh­teisiin, jotta työnte­kijät pystyvät ja jaksavat tehdä tärkeää työtään.

Maahi on ollut kehit­tä­jä­hen­kinen aina. Ennen luotta­mus­miehen uraa hän työskenteli yli kymmenen vuoden ajan sosiaa­li­työn­te­kijänä, viimeksi lasten­suo­je­lussa Tampereen kaupun­gilla.

Lasten­suo­je­lussa oli vuosia kärsitty ongel­mista, joihin Maahia kiinnosti etsiä ratkaisuja. Kun silloinen luotta­musmies ehdotti Maahille luotta­mus­mie­heksi ryhty­mistä, ei hänen tarvinnut kauan miettiä vastaustaan.

– Aloitin luotta­mus­miehenä 2014 syksyllä. Tein ensim­mäisen vuoden työtä 50-prosent­ti­sesti, mutta sitä oli hankala yhdistää lasten­suo­je­lu­työhön. Sitten saimme neuvo­teltua luotta­mus­miehen työn kokoai­kai­seksi.

600 työntekijää

Maahi on yksi Julki­salan koulu­tet­tujen neuvot­te­lu­jär­jestö JUKOn luotta­mus­mie­histä Tampereen kaupun­gilla. Hänellä on edustet­tavana noin 600 työnte­kijää. Talentian jäseniä heissä on eniten, mutta mukana on pieni joukko myös muiden liittojen jäseniä, kuten toimin­ta­te­ra­peutteja.

Olen tyyppinä kehittämishenkinen ja yhteistyöhön pyrkivä.

Työnte­kijät ottavat yhteyttä usein asioissa, jotka liittyvät esimer­kiksi työmat­koihin, päivä­ra­hoihin ja palkan­maksuun. Maahin apua pyydetään myös työn kuormi­tukseen liitty­vissä kysymyk­sissä. Silloin mukaan tulevat työter­veys­huolto ja työsuo­je­lu­val­tuu­tettu.

– Risti­rii­ta­ti­lan­teiden kaltaisia isoja solmu­jakin tulee eteen. Ne voivat olla tosi hankalia, joten niiden ratkai­se­miseen menee paljon aikaa, Maahi sanoo.

Osa apua pyytä­vistä tarvitsee enemmän tukea kuin toiset. Yhdelle riittävät Maahin neuvot, toisen kanssa hän lähtee kaveriksi mukaan neuvot­te­luihin.

Yhteistyötä tavoitellaan

Parasta luotta­mus­miehen tehtä­vässä on, kun saa autettua ihmisiä. Työssä on paljon samaa kuin perus­so­si­aa­li­työssä.

– Huippu­hetkiä ovat erityi­sesti sellaiset onnis­tu­miset, kun jokin kinkkinen juttu saadaan ratkaistua niin, että kaikille tulee hyvä mieli. Toisaalta ihmisillä voi olla toiveita, joihin keinoni eivät riitä. Tällöin ei välttä­mättä saada edustet­tavan haluamaa loppu­tu­losta.

Yksin työtä ei tarvitse tehdä eikä hankalia asioita miettiä itsekseen. Tukena ovat muut luotta­mus­miehet, joiden kanssa Maahi keskus­telee säännöl­li­sesti. Myös työsuo­je­lu­val­tuu­tettu ja henki­lös­tö­hal­linnon ammat­ti­laiset ovat tärkeitä yhteis­työ­kump­pa­neita.

Luotta­mus­mies­vuodet ovat opettaneet Maahille neuvot­te­lu­taitoja ja uskal­ta­mista. Asioita kannattaa lähteä viemään eteenpäin ilman turhaa arkailua, sillä muuten työelä­mässä mikään ei muutu.

– Tässä on kyse ennen kaikkea yhteis­työstä. Sellainen käsitys on vanhan­ai­kainen, jos kuvit­telee luotta­mus­miehen huutavan barri­ka­deilla tai riite­levän. Noin käyttäy­ty­mällä polttaa vain sillat.

Maahi on viihtynyt luotta­mus­miehenä, joten hän toivoo voivansa jatkaa tehtä­vässään vielä jonkin aikaa. Edessä ovat työnte­ki­jöiden kannalta kiinnos­tavat ajat, kun maakun­ta­uu­distus kulkee eteenpäin. Maahi on Tampe­reella uudis­tuksen valmis­te­lussa mukana henki­löstön edustajana ja siten pitämässä ääntä työnte­ki­jöiden puolesta.

Johanna Merilä