Varhaiskasvatuksen ongelmia pyritään ratkaisemaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmalla.

 

 

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö jär­jesti mar­ras­kuussa 2021 pyö­reän pöy­dän kes­kus­te­lun, jossa etsit­tiin rat­kai­suja var­hais­kas­va­tusa­lan kipukohtiin.

Samalla pää­tet­tiin toi­men­pi­deoh­jel­masta ja eri taho­jen vuo­ro­pu­he­lun jatkamisesta.

Varhaiskasvatuksen ongel­mien rat­kai­su­vaih­toeh­doista oli­vat kes­kus­te­le­massa työn­te­ki­jät, työn­antajat ja kun­tien edus­ta­jat. Myös ammat­ti­jär­jestö Talentian edus­ta­jat oli­vat mukana.

Koko maassa, mutta eten­kin kas­vu­kes­kuk­sissa var­hais­kas­va­tus on vaka­vissa ongel­missa. Kelpoisten työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­nen, alan pito- ja veto­voima ja työn­te­ki­jöi­den työ­hy­vin­vointi ovat kes­kei­set rat­kai­suja vaa­ti­vat asiat. Varhaiskasvatukseen eri­kois­tu­nei­den sosio­no­mien (AMK) tilanne puhuttaa.

Opetusministeri Li Andersson suh­tau­tuu vai­keuk­siin vaka­vasti, penää rat­kai­suja ja päätti pyö­reän pöy­dän istun­non kuluessa laa­di­tut­taa toi­men­pi­deoh­jel­man, jotta tosi­toi­miin päästään.

Poikkihallinnollista yhteistyötä

Toimenpideohjelman laa­ti­mi­nen on aloi­tettu, mutta läh­tö­kuo­pissa tun­nu­taan olevan.

– Lähtökohtana on ajan­ta­sai­nen tilan­ne­kuva ja eri­lais­ten rat­kai­su­mal­lien esit­tä­mi­nen. Paljon on tehty, mutta on ilmi­sel­vää, että pal­jon on vielä teh­tävä, sanoo Li Andersson.

– Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riössä on jo tehty eri­lai­sia var­hais­kas­va­tusta kos­ke­via kehit­tä­mis­toi­mia. Parhaillaan sel­vi­te­tään esi­mer­kiksi kou­lu­tus­tar­peita, joh­ta­juutta ja var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien työ­uria sekä muun muassa syitä alan vaihtoon.

Ministeriö on käy­nyt kes­kus­te­luja yksit­täis­ten kun­tien ja kun­ta­ryp­päi­den, Kuntaliiton, kou­lu­tus­ta­ho­jen sekä ammat­ti­liit­to­jen kanssa.

– Haasteiden kuu­le­mi­sen lisäksi olemme kuul­leet koke­muk­sia toi­mi­vista rat­kai­suista. On mah­do­tonta yrit­tää luoda parem­paa arkea kuu­le­matta aidosti alalla ole­vien koke­muk­sia, toteaa Andersson.

– Yhteistyötä on myös teh­tävä poik­ki­hal­lin­nol­li­sesti val­tion puo­lella. Esimerkiksi kor­kea­kou­lu­jen aloi­tus­pai­kat kuu­lu­vat tiede- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­rin hal­lin­no­na­laan, jat­kaa Andersson.

Lainsäädännöllä keskeinen tehtävä

Pyöreän pöy­dän kes­kus­te­lussa esiin nous­sut palk­kaus on Anderssonin mukaan työ­mark­ki­naos­a­puol­ten neu­vo­tel­ta­vissa ja veto­voi­man puo­lesta kes­keistä. Hänestä työ­mark­ki­naos­a­puol­ten rooli yhteis­työssä on tärkeä.

– Jaamme yhtei­sen ymmär­ryk­sen var­hais­kas­va­tuk­sen mer­ki­tyk­sestä ja uskon, että voimme siksi myös yhdessä löy­tää ratkaisuja.

Lähtökohtana ajantasainen tilannekuva.

Varhaiskasvatusalan lain­sää­dän­nöllä on kes­kei­nen teh­tävä. Lainsäädännön läh­tö­kohta on, että jokai­sella lap­sella on oikeus laa­duk­kaa­seen ja tasa-arvoi­seen var­hais­kas­va­tuk­seen, sanoo Andersson.

– Tämä toi­mii kan­ta­vana aja­tuk­sena läpi lain­sää­dän­nön niin hen­ki­lös­tö­ra­ken­teen, kel­poi­suuk­sien kuin suh­de­lu­ku­jen. Laadukkaan ja tasa-arvoi­sen var­hais­kas­va­tuk­sen edel­ly­tyk­senä on kui­ten­kin alan ammat­ti­lais­ten riit­tävä määrä ja myös hyvin­vointi. Henkilöstöpula ei saa vaa­ran­taa las­ten oikeutta laa­duk­kaa­seen varhaiskasvatukseen.

– Vuonna 2030 tulee voi­maan uusi var­hais­kas­va­tus­laki, jossa var­hais­kas­va­tuk­sen laa­tuun kiin­ni­te­tään huo­mio nos­ta­malla hen­ki­lös­tön kou­lu­tus­ta­soa. Mahdolliset lain­sää­dän­nön kehit­tä­mis­tar­peet on syytä pitää mie­lessä, sanoo Andersson.

Ensi keväänä käy­tä­vissä hal­li­tus­neu­vot­te­luissa lin­ja­taan Anderssonin mukaan var­hais­kas­va­tus­po­li­tii­kan suunta seu­raa­vaksi nel­jäksi vuodeksi.

– On kes­keistä, että näissä neu­vot­te­luissa puo­lueilla on ajan­ta­saista tie­toa alan tar­peista. Tarkoituksena on, että hal­li­tus­neu­vot­te­lu­jen tukena on sel­keä lista tar­vit­ta­via jat­ko­toi­men­pi­teitä, joilla esi­mer­kiksi alan veto­voi­maa saa­daan lisät­tyä ja kon­kreet­ti­set hin­ta­la­put näille eri toimille.

– Toivon ja odo­tan, että hal­li­tus­neu­vot­te­luissa pää­te­tään jat­kaa var­hais­kas­va­tuk­sen kehit­tä­mistä myös ensi hal­li­tus­kau­della ja tämän toi­men­pi­deoh­jel­man tar­joa­mi­nen työ­ka­luna antaa sille läh­tö­koh­dan, sanoo Andersson.

Paljon tehtävissä jo nyt

Ilmassa on jäl­leen hyvää tah­toa ja puhetta. Ammattijärjestö Talentian työ­elä­mä­asioi­den pääl­li­kön Marjo Varsan mukaan pal­jon on teh­tä­vissä jo nyt.

– Jo opis­ke­lu­paik­kaa miet­tiessä on tär­keää, että teh­tä­vät ovat sel­villä ja oman ura­po­lun kan­nalta on myös tie­dossa var­hais­kas­va­tusa­lan tar­joa­mat vaih­toeh­dot, toteaa Marjo Varsa.

– Talentian näkö­kul­masta kes­keistä on saada var­hais­kas­va­tus­la­kiin sel­keä paikka var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­meille, jotta työl­lis­ty­mi­nen var­mis­tuu kou­lu­tusta vas­taa­viin tehtäviin.

Tutkinto-osaamista tulisi hyödyntää täysmääräisesti.

Marjo Varsa sanoo, että var­hais­kas­va­tuk­sen sosio­no­min teh­tä­vään kel­poi­sille tulee tur­vata mah­dol­li­suus ura­ke­hi­tyk­seen var­hais­kas­va­tuk­sen eri­lai­siin teh­tä­viin, kuten päi­vä­ko­din joh­ta­jan, esio­pet­ta­jan ja var­hai­se­ri­tyi­so­pet­ta­jan tehtäviin.

– Tämä lisää huo­mat­ta­vasti alan veto­voi­maa. Edellytyksenä kui­ten­kin on kaik­kien oppi­lai­tos­ten eli toi­sen asteen, ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen yhteis­työn vah­vis­ta­mi­nen. Tarvitaan sel­keät raken­teet, jotta yhdessä kehit­tä­mi­nen ja teke­mi­nen on käy­tän­nössä mah­dol­lista, jat­kaa Varsa.

– Tietysti kon­kreet­ti­sia tekoja edel­ly­te­tään myös työ­nan­ta­jilta, jotta työ­olo­suh­teet ja palk­kaus saa­daan houkutteleviksi.

Konkreettisia ehdotuksia tarvitaan

Varhaiskasvatuksen kou­lu­tus­ten kehit­tä­mis­foo­rumi työs­ken­teli vuo­sina 2019–2020 ja laati ehdo­tuk­sen var­hais­kas­va­tuk­sen kou­lu­tus­ten kehit­tä­mis­oh­jel­maksi vuo­sille 2021–2030. Kehittämisfoorumin toi­nen toi­mi­kausi jat­kuu vuo­den 2023 lop­puun asti.

– Toivottavasti vii­meis­tään sil­loin saa­daan kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia kou­lu­tuk­sel­lis­ten ja lain­sää­dän­nöl­lis­ten estei­den pois­ta­mi­sesta ja hyviä ehdo­tuk­sia jous­ta­vista kou­lu­tus­po­luista, Varsa sanoo.

Talentian näke­myk­sen mukaan nykyistä tut­kinto-osaa­mista tulisi hyö­dyn­tää täy­si­mää­räi­sesti. Lisäksi var­hais­kas­va­tusa­lalla tulee paran­taa kor­kea­kou­lu­jen tut­kin­to­ra­ken­teita ja pur­kaa pääl­lek­käi­syyk­siä ja tar­peet­to­man pit­kiä koulutuspolkuja.

– Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön tulee huo­mioida kor­kea­kou­lu­jen ohjauk­ses­saan, että var­hais­kas­va­tusa­lan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­non ja aiem­man sosiaali­alan opis­to­tut­kin­non suo­rit­ta­neilla työn­te­ki­jöillä on jat­kossa rea­lis­ti­set ja jous­ta­vat kou­lu­tus­po­lut, sanoo Marjo Varsa.

Helena Jaakkola