Monessa kunnassa ja kuntayh­ty­mässä on käytössä liukuva  työaika. Liuku­masta syntynyt työai­ka­sal­doplussa ei ole sama asia kuin ylityö.

 

Liukuvasta työajasta on sovittu Kunnal­li­sessa yleisessä virka- ja työeh­to­so­pi­muk­sessa (Kvtes). Kukin kunta päättää sen mukai­sesti liukuman käytöstä ja pelisään­nöistä. Kunnissa voi olla siis eroja esimer­kiksi päivit­täi­sessä kiinteässä työajassa.

Liukuman käyttöön ottami­sesta tulee sopia työnte­kijän ja työnan­tajan välillä. Liukuma voi olla myös päivit­täinen liukuva työaika, tasoittuva liukuva työaika, joka tasoittuu sovitulla jaksolla, tai tasoit­tu­maton liukuva työaika. Liukumaa käyttä­mällä syntyy työai­ka­sal­doplussaa tai -miinusta.

Työaikasaldoplussa ei ole sama asia kuin ylityöt.

Kunta-alan työeh­to­so­pi­muk­sessa on määräykset ylityön synty­miseen ja korvaa­miseen. Ylityöhön tarvitaan aina työnan­tajan määräys. Ylityöstä työntekijä saa +50 – 100 prosentin ylityö­kor­vauksen, työai­ka­saldon ”arvo” on tunti tunnista.

Työntekijä liukuu, jos liukuu

Liukuva työaika tarkoittaa, että määri­tellään kiinteä työaika esimer­kiksi kello 9 – 15, jolloin kaikkien työnte­ki­jöiden on oltava työpai­kalla. Sen molemmin puolin määri­tellään, millä aikavä­lillä työntekijä voi itse valita työsken­te­lyajan, vaikkapa kello 7 – 9 ja 15 – 18. Työntekijä saa siis päättää liukuman puitteissa milloin tulee töihin ja milloin lähtee töistä.

Lyhim­millään päivä on pelkkä pakol­linen kiinteä työaika, esimerkin mukaan kello 9 – 15 eli 6 tuntia. Pisim­millään liukuman alusta liukuman loppuun työaika voi olla kello 7 – 18 eli 11 tuntia.

Liukuman käyttö on yksi työai­ka­jousto: jos työnte­ki­jällä on aamulla kampaaja tai illalla tulee vieraita ja koti pitäisi ehtiä siivota, voi hän tulla tarpeensa mukaan myöhemmin töihin tai lähteä hyvissä ajoin.

Työntekijä päättää liukuman käytöstä käyttääkö ja miten käyttää. Liukumaa ei ole pakko käyttää ollenkaan, vaan työaika voi olla joka päivä työnte­kijän keski­mää­räinen työaika esimer­kiksi kello 8 – 15.45.

Työviikon suunnittelu etukäteen

Työviikkoa rytmit­tävät sovitut palaverit, sovitut asiakas­ta­paa­miset ja aikaa on varattava myös suunnit­teluun ja dokumen­tointiin.  Suunnit­te­lussa kannattaa varautua odotta­mat­tomiin tilan­teisiin. Yksityi­se­lämän menot voi myös ottaa suunnit­te­lussa huomioon.

Jos työntekijä haluaa tehdä torstaina pitkän päivän ja perjan­taina lähteä ajoissa, ei pitkänä päivänä synny ylityötä, vaan päivä tavallaan ”tehdään sisään”.  Tervey­den­hoi­to­menot kuten hammas­lääkäri tulee lähtö­koh­tai­sesti hoitaa työajan ulkopuo­lella, ja liukumaa käyttä­mällä se onnistuu.

Koska liuku­ma­mah­dol­lisuus on annettu, työnantaja voi myös määrätä, että tervey­den­hoi­to­käynnit tehdään työajan ulkopuo­lella, jos se liukumaa käyttä­mällä on mahdol­lista. Samoin työnantaja voi työnjoh­dol­li­sesti määrätä, että liuku­mis­mah­dol­li­suu­desta huoli­matta keski­viik­ko­aamuna kello 8 on kokous.

Jos työnte­ki­jällä on jo kotikäynti sovittuna samalle päivälle kello 16, syntyy tässä vuoro­kau­tista ylityötä, ellei kokousta tai kotikäyntiä siirretä.

Terveydenhoitomenot kuten hammaslääkäri tulee hoitaa työajan ulkopuolella.

Tarpeel­linen työvuo­ro­luettelo

Työvuo­ro­luet­telon tarkoi­tuksena on, että työntekijä voi työhön tullessaan tietää, milloin hänen työvuo­ronsa päättyy ja suunni­tella vapaa-aikansa sen mukai­sesti.

Monessa kunnassa etukäteen tehty työvuo­ro­luettelo tarkoittaa työajan­seu­ran­taoh­jelmaa, johon on syötetty työnte­kijän keski­mää­räinen päivit­täinen työaika joka päivä esimer­kiksi kello 8 alkaen. Keski­mää­räinen työaika on viikko­työaika jaettuna viidellä työpäi­vällä. Yleis­työ­ajassa 38 h 15 min se on 7 h 39 min, 37 h
työajassa 7 h 24 min ja toimis­to­työ­ajassa 36 h 15 min 7 h 15 min.

Toteu­tuneet tunnit ovat työai­ka­lei­mausten (sisään ja ulos) väliin jäävä aika. Jos toteu­tunut päivä on pidempi tai lyhyempi kuin suunni­teltu, syntyy työai­ka­sal­doplussaa tai -miinusta. Kvtes:n mukaan työai­ka­saldon tulisi pysyä -6 tunnin ja +20 tunnin välissä. Saldo­tunnin arvo on tunti (tunti tunnista).
Yli 20 tunnin menevä saldo ei katoa mihinkään, vaan työ on saman­laista korvat­tavaa tehtyä työtä kuin muutkin työtunnit. Joskus työnte­ki­jöille on väitetty, että 20 tuntia ylittävät tunnit menetetään, ne katoavat tai ne eivät kirjaudu ylös. Välillä yli meneviä tunteja ”siirretään” Excel -taulukkoon tai ruutu­vihkoon myöhemmin pidet­tä­väksi.

Työnan­tajan kuuluu toimillaan huolehtia siitä, että saldoraja ei ylity ja tarvit­taessa vaikka määrätä työntekijä pitämään tunnit pois tai maksaa tunnit pois. Työ tulee pystyä tekemään sille varattuna työaikana. Saldoraja 20 tuntia on asetettu työnte­ki­jöiden suoje­le­mi­seksi liialta kuormit­tu­mi­selta. Suuret tai jatkuvat saldo­y­li­tykset kielivät, että työtä on liikaa resurs­seihin nähden.

Ylityöhön aina esimiehen määräys

Ylityön muodos­tu­miseen tarvitaan aina työnan­tajan aloite, koska ylityö­tunti maksaa 50 – 100 prosenttia normaa­li­työ­tuntia enemmän. Ylityöhön tarvitaan myös työnte­kijän suostumus kutakin kertaa varten erikseen. Vain jos lisä- ja ylityö on työn laadun ja erittäin pakot­tavien syiden vuoksi välttä­mä­töntä, ei viran­haltija saa kieltäytyä siitä. Työso­pi­mus­suh­teinen saa silloinkin.

Ylityön korvaa­mi­sessa täytyy kolmen ehdon täyttyä:

1) työ on tehty työpai­kalla tai erityi­sestä syystä esimiehen määrää­mällä muulla paikalla

2) työhön käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotet­ta­vasti selvi­tetty

3) työ on suori­tettu toimi­val­taisen viran­omaisen antaman kirjal­lisen määräyksen perus­teella (ylityö­määräys).
Ylityötä on sekä vuoro­kau­tista (pitkä päivä) että viikoit­taista. Vuoro­kau­tista ylityötä on yleis- ja toimis­to­työ­ajassa 8 tuntia tai työvuo­ro­luet­teloon merkitty enintään 9 tuntia ylittävä työ. 37 tunnin viikko­työ­ajassa ei synny vuoro­kau­tista ylityötä. Viikoit­tainen ylityö on ylityö­rajan 38 h 15 min viikossa yli tehty työ.

Jos viikko­työaika on lyhyempi kuin 38 h 15 min, väli ylityö­rajaan asti on niin sanottua lisätyötä, joka korvataan tunti tunnista. Ylityö korvataan vain yhdellä tavalla ja yhteen kertaan, mutta samalla työvii­kolla on mahdol­lista, että syntyy sekä vuoro­kau­tista ylityötä että viikoit­taista ylityötä.Myös jakso­työ­ajassa voi syntyä ylityötä. Jakso­työssä ei aina edellytetä ylityö­mää­räystä, jos esimer­kiksi asiakasta ei voi jättää yksin työvuoron loputtua. 

Vuoro­kau­tinen ylityö korvataan kahdelta ensim­mäi­seltä tunnilta +50 prosenttia ja seuraa­vilta +100 prosenttia. Viikoit­tainen ylityö korvataan viideltä ensim­mäi­seltä tunnilta +50 prosenttia ja seuraa­vilta +100 prosenttia.

Kvtes:ssa työnantaja päättää makse­taanko ylityö­korvaus rahana vai annetaanko se vastaavana korotettuna vapaa-aikana. Vastaava korotettu vapaa-aika tarkoittaa, että kaksi tuntia ylityötä +50 prosentin korvauk­sella tarkoittaa kolmea tuntia vapaata ja +100 prosentin korvauk­sella neljää tuntia vapaata.

Työnantajan velvollisuus on tehdä työvuoroluettelo, jossa on suunnitellut tunnit ja toteutuneet tunnit.

Jos ylityötä teetetään paljon, työnantaja huomaa pian, että sen kannattaa palkata lisää työvoimaa: neljä vuoro­kau­tista ylityö­tuntia maksaa saman verran kuin yhden työnte­kijän koko päivän palkka.

Työntekijä päättää itse liukuman käytöstä

Jos työntekijä on ajatellut lähteä työstä kello 16, mutta hänelle annetaan tai hänellä on kesken kiireel­linen asia, joka olisi hoidettava vielä kuluvan työpäivän aikana, työnte­kijän tulee kysyä esimie­heltä hoitaako työntekijä asian tänään ylityönä vai siirre­täänkö asian hoita­minen kuitenkin seuraavaan päivään vai  siirre­täänkö asia jollekin toiselle hoidet­ta­vaksi.

Jos esimies haluaa, että työntekijä hoitaa asian samana työpäivänä, antaa hän ylityö­mää­räyksen ja työntekijä saa ylityö­kor­vauksen. Niin sanottu harmaa ylityö ei kannata: työntekijä ei saa ylityö­kor­vausta, korvaus ei vaikuta kohot­ta­vasti vuosi­tuloon perus­tuviin tukiin tai eläke­ker­tymään eikä resurs­si­ti­lanne parane, koska työt urakoidaan.
Joskus esimiehet ovat vastanneet, että ”työnte­ki­jäl­lähän on liukumaa kello 18 asti”, ”työnte­kijän työai­ka­saldo on vielä reilusti alle  +20 tuntia” tai ”ota tunnit huomenna vapaana tunti tunnista”.

Liukuman käyttö ei estä eikä saa estää ylityön synty­mistä – tässä kyse on kahdesta eri asiasta. Työtuo­mioistuin totesi vuonna 2015 päätök­sessään, että työnantaja ei voi yksipuo­li­sesti muuttaa työvuoron pituutta työvuoron jo alettua ilman työnte­kijän suostu­musta. Tämän takia työvuoron päätty­mi­saika olisi hyvä olla esillä muual­lakin kuin vain työajan­seu­ran­ta­lait­teessa.

Työai­ka­saldon määrä ei vaikuta ylityö­mää­räyksen antamiseen; työntekijä päättää liukuman käyttä­mi­sestä ja liukumaa ei ole pakko käyttää ollenkaan.

Tiia Oksanen
Keski- ja Itä-Suomen aluea­siamies
Talentia