Yhä useampi seuraa älyrannekkeen avulla, paljonko yöllä kertyi laatu-unta. Jotkut merkitsevät kännykkäänsä kävelemänsä kalorit.

 

Erilaiset hyvin­voinnin edistä­miseen tarkoi­tetut mobii­li­so­vel­lukset, apit, ovat ansainneet suuren suosion ja niiden käyttö on entistä helpompaa. Moni haluaa voida paremmin ja jaksaa niin töissä kuin vapaalla.

Myös työnan­tajat ovat kiinnos­tu­neita sovel­luk­sista, joilla voidaan tukea työhy­vin­vointia. Hyvin­voi­valla työnte­ki­jällä on vähemmän sairaus­pois­saoloja ja hän on tuotta­vampi. Mutta onko sovel­luk­sista oikeasti apua ja voidaanko niillä lisätä työssä­jak­sa­mista?

– Digirat­kai­suilla, jotka kulkevat mukana vaikka puheli­messa, voidaan vaikuttaa ihan eri tavalla työhy­vin­vointiin kuin viiden vuoden välein tehtä­villä terveys­tar­kas­tuk­silla, sanoo Tekno­logian tutki­mus­keskus VTT:n erikois­tutkija Marja Harjumaa.

– Perin­tei­sesti terveys­tar­kas­tuk­sissa tarkis­tetaan työnte­kijän nykyti­lanne ja kannus­tetaan esimer­kiksi diabe­tes­riskin vähen­tä­miseen. Näistä tarkas­tuk­sista ei välttä­mättä ole jäänyt ihmiselle käteen paljoakaan.

– Apit taas antavat mahdol­li­suuden ihan erilai­sille asioille, kuten esimer­kiksi mittausten tekemisen työnte­kijän arjessa, jolloin voidaan seurata stres­si­tasoa ja sen aiheut­tajia läpi vuoro­kauden.

Mittausten avulla on mahdol­lista havain­noida niitä tekijöitä, jotka vaikut­tavat työnte­ki­jöiden hyvin­vointiin, kuten unen laatuun ja jaksa­miseen. Ongel­ma­kohtien tunnis­ta­minen voi auttaa reagoimaan riskeihin riittävän ajoissa, jolloin ongelmat eivät vielä ole ehtineet kertautua ja muuttua pahoiksi. Samalla työnte­kijät voivat itse oppia hyvin­voin­tiinsa vaikut­ta­vista tekijöistä.

– Trendi on nyt menossa siihen, että työter­veys­toi­mijat tuovat markki­noille digirat­kaisuja, joilla vahvis­tetaan ongelmien ehkäisyä ja sitä, että jo varhain voidaan ratkaista esimer­kiksi pieniä union­gelmia ennen kuin muita ongelmia alkaa tulla siihen lisäksi.

Katse työpaikalle

Työter­veys­huollon lisäksi sovel­luksia voidaan käyttää päivittäin työpai­koilla esimer­kiksi muistut­ta­massa tauko­lii­kunnan tärkey­destä. Koko työyh­tei­sölle voidaan toteuttaa yhteisiä me-henkeä lisääviä ponnis­tuksia, kuten askel­kisoja, kätevästi sovel­lusten avulla. Ratkaisuja on monen­laisia ja niiden sovel­tuvuus riippuu aina työpai­kasta ja siellä olevista ihmisistä.

Perinteisistä terveystarkastuksista ei välttämättä ole jää ihmiselle käteen paljoakaan.

Työpai­koilla kannattaa miettiä, mihin käyttöön sovellus hankitaan: Halutaanko, että työnte­kijät pitävät omasta hyvin­voin­nistaan huolta vapaa-ajalla vai onko enemmän tarve pureutua erityi­sesti siihen ryhmään, jolla on paljon sairauksia?

– Sovel­luk­sesta saadaan paras hyöty, kun tiedetään, mihin pyritään ja seurataan vaikut­ta­vuutta. Jos vain lähetetään työnte­ki­jöille sähkö­pos­tilla sovel­lus­linkki, jää käyttöön­ot­to­pro­sentti aika pieneksi. Harvoin ihmisillä on aikaa kaiken muun työn ohessa kiinnittää huomiota tällaiseen asiaan, Marja Harjumaa sanoo.

Toimivatko ne?

Moni saattaa mieltää sovel­lukset enemmänkin lasten ja Y-sukupolven hömpö­tyk­seksi ja epäilee niiden toimi­vuutta aikuisten ihan oikeiden ongelmien ehkäi­syssä ja ratkai­suissa. Asennetta kannattaa tarkistaa, sillä sovel­luk­sista voi todella olla apua.

– Mikä tahansa sovellus ei automaat­ti­sesti ole vaikuttava, mutta niiden käytön suunnit­te­lulla voidaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset niitä käyttävät ja mitä hyötyä niistä on, Marja Harjumaa toteaa.

Vaikut­ta­vuus­tut­ki­mukset ovat osoit­taneet, että esimer­kiksi hyväk­symis- ja omaksu­mis­te­ra­piaan pohjau­tuvan oivamieli.fi-palvelun itsenäi­sillä harjoi­tuk­silla on saatu lähes yhtä hyviä tuloksia kuin kasvokkain tapah­tu­neella ryhmä­te­ra­pialla. Näitä kahta erilaista mallia ei kuitenkaan kannata laittaa vastakkain, sillä digirat­kaisut voivat tukea kasvok­kaisia valmen­nuksia ja terapioita.

Toki on syytä muistaa, että pelkkä sovellus ei riitä, vaan huomiota tulee kiinnittää myös työpaikan toimin­ta­ta­poihin.

Pelkkä sovellus ei riitä, vaan huomiota tulee kiinnittää myös työpaikan toimintatapoihin.

– Työhy­vin­vointia ei voi ulkoistaa sovel­luk­selle. Usein unohtuu, että työhy­vin­vointi perustuu päivit­täiseen kanssa­käy­miseen ja vuoro­vai­ku­tukseen toisten ihmisten kanssa työpai­koilla. Se ei ole pelkästään yksilön fyysi­sessä ja psyyk­ki­sessä tervey­dessä, vaan siihen vaikuttaa, miten työyh­teisön toiminta ja työteh­tävät on jaettu ja miten organi­saatio on johdettu, muistuttaa Harjumaa.

Henkiset harjoi­tukset eivät auta, jos ihmiset kokevat olevansa erittäin kuormit­tu­neita organi­saation työpro­sessien toimi­mat­to­muuden vuoksi.

Tuumasta toimeen

Suomessa on kehitetty paljon stressin lievit­tä­miseen ja henkiseen hyvin­vointiin liittyviä psyko­lo­gisia verkko­so­vel­luksia, eikä niiden käyttöönotto ole hankalaa.

– Kun sovel­luksen käytöstä ei vielä ole tullut tapaa, kannattaa alussa etukäteen päättää, mihin aikaan päivästä sovel­lusta käyttää ja laittaa siitä kännykkään muistutus. Jos sovel­lusta ei käytä, ei siitä ole hyötyä. Se on vähän sama kuin lukematon kirja pöydällä, Marja Harjumaa sanoo.

Suurilla työpai­koilla sovellus kannattaa ottaa käyttöön vähitellen ensin yhdessä yksikössä ja laajentaa sitten muualle. Jos joku osaa hyödyntää sovel­lusta, voi hän neuvoa työka­ve­reitaan. Maksul­lisiin sovel­luksiin työnantaja tarvitsee lisenssin ja samalla käyttöön voi saada paremmin tukea palve­lun­tar­joa­jalta.

Huoli­matta siitä, että digirat­kai­suista voi aidosti olla hyötyä, löytyy avain muutokseen ja parempaan työhy­vin­vointiin perus­asioista.

– On hyvä muistaa se, että aikuisten maail­massa pätee samat säännöt kuin lastenkin: ole kohtelias, sano ”kiitos” ja ”ole hyvä”. Asioista pitää keskus­tella ja sovitut asiat tulee hoitaa. Työhy­vin­vointi syntyy päivit­täi­sessä vuoro­vai­ku­tuk­sessa kolle­goiden kanssa siitä, miten saat tukea organi­saa­tiossa. Poppas­konsteja ei ole olemassa.

Kaisa Yliruo­kanen

 

Toimitus vinkkaa: kokeile vaikka näitä!

mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/tukea-netistä

Jyväs­kylän yliopiston, VTT:n ja Heads­tedin kehittämä hyväk­symis- ja omistautumistera­piaan pohjautuva harjoi­tus­si­vusto. Tarjolla apua stressiin, ahdis­tukseen ja unetto­muuteen.

headsted.fi/ohjelmat/

Ohjelmia, joiden avulla voi selvitä henkisen hyvin­voinnin haasteista, kuten jännit­tä­mi­sestä ja stres­sistä. Muun muassa YTHS:llä on valta­kun­nal­li­sesti käytössä oleva sivusto sosiaa­li­sissa tilan­teissa ilmenevän ahdis­tuksen ja jänni­tyksen vähen­tä­miseen.

Sport­stracker (sovel­lus­kau­pasta)

Suosittu kuntoilun seuran­ta­so­vellus, joka mittaa muun muassa kuljetun reitin ja nopeuden. Sovel­lu­tuk­sella voi seurata omia suori­tuksia pitkä­jän­tei­sesti. Toimii myös sykemit­tarin kanssa.

Sleep cycle (sovel­lus­kau­pasta)

Sovellus, joka herättää silloin, kun keho on siihen valmis. Se seuraa älypu­he­limen liike­tun­nis­timen avulla unisykliä ja herättää sopivassa kevyen unen vaiheessa, jolloin herää­minen tuntuu miellyt­tä­vältä.