Yhä useampi seuraa älyrannekkeen avulla, paljonko yöllä kertyi laatu-unta. Jotkut merkitsevät kännykkäänsä kävelemänsä kalorit.

 

Erilai­set hyvin­voin­nin edis­tä­mi­seen tar­koi­te­tut mobii­li­so­vel­luk­set, apit, ovat ansain­neet suu­ren suo­sion ja nii­den käyttö on entistä hel­pom­paa. Moni haluaa voida parem­min ja jak­saa niin töissä kuin vapaalla.

Myös työ­nan­ta­jat ovat kiin­nos­tu­neita sovel­luk­sista, joilla voi­daan tukea työ­hy­vin­voin­tia. Hyvin­voi­valla työn­te­ki­jällä on vähem­män sai­raus­pois­sao­loja ja hän on tuot­ta­vampi. Mutta onko sovel­luk­sista oikeasti apua ja voi­daanko niillä lisätä työs­sä­jak­sa­mista?

– Digi­rat­kai­suilla, jotka kul­ke­vat mukana vaikka puhe­li­messa, voi­daan vai­kut­taa ihan eri tavalla työ­hy­vin­voin­tiin kuin vii­den vuo­den välein teh­tä­villä ter­veys­tar­kas­tuk­silla, sanoo Tek­no­lo­gian tut­ki­mus­kes­kus VTT:n eri­kois­tut­kija Marja Har­ju­maa.

– Perin­tei­sesti ter­veys­tar­kas­tuk­sissa tar­kis­te­taan työn­te­ki­jän nyky­ti­lanne ja kan­nus­te­taan esi­mer­kiksi dia­be­tes­ris­kin vähen­tä­mi­seen. Näistä tar­kas­tuk­sista ei vält­tä­mättä ole jää­nyt ihmi­selle käteen pal­joa­kaan.

– Apit taas anta­vat mah­dol­li­suu­den ihan eri­lai­sille asioille, kuten esi­mer­kiksi mit­taus­ten teke­mi­sen työn­te­ki­jän arjessa, jol­loin voi­daan seu­rata stres­si­ta­soa ja sen aiheut­ta­jia läpi vuo­ro­kau­den.

Mit­taus­ten avulla on mah­dol­lista havain­noida niitä teki­jöitä, jotka vai­kut­ta­vat työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­tiin, kuten unen laa­tuun ja jak­sa­mi­seen. Ongel­ma­koh­tien tun­nis­ta­mi­nen voi aut­taa rea­goi­maan ris­kei­hin riit­tä­vän ajoissa, jol­loin ongel­mat eivät vielä ole ehti­neet ker­tau­tua ja muut­tua pahoiksi. Samalla työn­te­ki­jät voi­vat itse oppia hyvin­voin­tiinsa vai­kut­ta­vista teki­jöistä.

– Trendi on nyt menossa sii­hen, että työ­ter­veys­toi­mi­jat tuo­vat mark­ki­noille digi­rat­kai­suja, joilla vah­vis­te­taan ongel­mien ehkäi­syä ja sitä, että jo var­hain voi­daan rat­kaista esi­mer­kiksi pie­niä union­gel­mia ennen kuin muita ongel­mia alkaa tulla sii­hen lisäksi.

Katse työpaikalle

Työ­ter­veys­huol­lon lisäksi sovel­luk­sia voi­daan käyt­tää päi­vit­täin työ­pai­koilla esi­mer­kiksi muis­tut­ta­massa tau­ko­lii­kun­nan tär­key­destä. Koko työyh­tei­sölle voi­daan toteut­taa yhtei­siä me-hen­keä lisää­viä pon­nis­tuk­sia, kuten askel­ki­soja, käte­västi sovel­lus­ten avulla. Rat­kai­suja on monen­lai­sia ja nii­den sovel­tu­vuus riip­puu aina työ­pai­kasta ja siellä ole­vista ihmi­sistä.

Perinteisistä terveystarkastuksista ei välttämättä ole jää ihmiselle käteen paljoakaan.

Työ­pai­koilla kan­nat­taa miet­tiä, mihin käyt­töön sovel­lus han­ki­taan: Halu­taanko, että työn­te­ki­jät pitä­vät omasta hyvin­voin­nis­taan huolta vapaa-ajalla vai onko enem­män tarve pureu­tua eri­tyi­sesti sii­hen ryh­mään, jolla on pal­jon sai­rauk­sia?

– Sovel­luk­sesta saa­daan paras hyöty, kun tie­de­tään, mihin pyri­tään ja seu­ra­taan vai­kut­ta­vuutta. Jos vain lähe­te­tään työn­te­ki­jöille säh­kö­pos­tilla sovel­lus­linkki, jää käyt­töön­ot­to­pro­sentti aika pie­neksi. Har­voin ihmi­sillä on aikaa kai­ken muun työn ohessa kiin­nit­tää huo­miota täl­lai­seen asi­aan, Marja Har­ju­maa sanoo.

Toimivatko ne?

Moni saat­taa miel­tää sovel­luk­set enem­män­kin las­ten ja Y‑sukupolven höm­pö­tyk­seksi ja epäi­lee nii­den toi­mi­vuutta aikuis­ten ihan oikei­den ongel­mien ehkäi­syssä ja rat­kai­suissa. Asen­netta kan­nat­taa tar­kis­taa, sillä sovel­luk­sista voi todella olla apua.

– Mikä tahansa sovel­lus ei auto­maat­ti­sesti ole vai­kut­tava, mutta nii­den käy­tön suun­nit­te­lulla voi­daan vai­kut­taa sii­hen, miten ihmi­set niitä käyt­tä­vät ja mitä hyö­tyä niistä on, Marja Har­ju­maa toteaa.

Vai­kut­ta­vuus­tut­ki­muk­set ovat osoit­ta­neet, että esi­mer­kiksi hyväk­sy­mis- ja omak­su­mis­te­ra­pi­aan poh­jau­tu­van oivamieli.fi-palvelun itse­näi­sillä har­joi­tuk­silla on saatu lähes yhtä hyviä tulok­sia kuin kas­vok­kain tapah­tu­neella ryh­mä­te­ra­pialla. Näitä kahta eri­laista mal­lia ei kui­ten­kaan kan­nata lait­taa vas­tak­kain, sillä digi­rat­kai­sut voi­vat tukea kas­vok­kai­sia val­men­nuk­sia ja tera­pioita.

Toki on syytä muis­taa, että pelkkä sovel­lus ei riitä, vaan huo­miota tulee kiin­nit­tää myös työ­pai­kan toi­min­ta­ta­poi­hin.

Pelkkä sovellus ei riitä, vaan huomiota tulee kiinnittää myös työpaikan toimintatapoihin.

– Työ­hy­vin­voin­tia ei voi ulkois­taa sovel­luk­selle. Usein unoh­tuu, että työ­hy­vin­vointi perus­tuu päi­vit­täi­seen kans­sa­käy­mi­seen ja vuo­ro­vai­ku­tuk­seen tois­ten ihmis­ten kanssa työ­pai­koilla. Se ei ole pel­käs­tään yksi­lön fyy­si­sessä ja psyyk­ki­sessä ter­vey­dessä, vaan sii­hen vai­kut­taa, miten työyh­tei­sön toi­minta ja työ­teh­tä­vät on jaettu ja miten orga­ni­saa­tio on joh­dettu, muis­tut­taa Har­ju­maa.

Hen­ki­set har­joi­tuk­set eivät auta, jos ihmi­set koke­vat ole­vansa erit­täin kuor­mit­tu­neita orga­ni­saa­tion työ­pro­ses­sien toi­mi­mat­to­muu­den vuoksi.

Tuumasta toimeen

Suo­messa on kehi­tetty pal­jon stres­sin lie­vit­tä­mi­seen ja hen­ki­seen hyvin­voin­tiin liit­ty­viä psy­ko­lo­gi­sia verk­ko­so­vel­luk­sia, eikä nii­den käyt­töön­otto ole han­ka­laa.

– Kun sovel­luk­sen käy­töstä ei vielä ole tul­lut tapaa, kan­nat­taa alussa etu­kä­teen päät­tää, mihin aikaan päi­västä sovel­lusta käyt­tää ja lait­taa siitä kän­nyk­kään muis­tu­tus. Jos sovel­lusta ei käytä, ei siitä ole hyö­tyä. Se on vähän sama kuin luke­ma­ton kirja pöy­dällä, Marja Har­ju­maa sanoo.

Suu­rilla työ­pai­koilla sovel­lus kan­nat­taa ottaa käyt­töön vähi­tel­len ensin yhdessä yksi­kössä ja laa­jen­taa sit­ten muu­alle. Jos joku osaa hyö­dyn­tää sovel­lusta, voi hän neu­voa työ­ka­ve­rei­taan. Mak­sul­li­siin sovel­luk­siin työ­nan­taja tar­vit­see lisens­sin ja samalla käyt­töön voi saada parem­min tukea pal­ve­lun­tar­joa­jalta.

Huo­li­matta siitä, että digi­rat­kai­suista voi aidosti olla hyö­tyä, löy­tyy avain muu­tok­seen ja parem­paan työ­hy­vin­voin­tiin perus­asioista.

– On hyvä muis­taa se, että aikuis­ten maa­il­massa pätee samat sään­nöt kuin las­ten­kin: ole koh­te­lias, sano ”kii­tos” ja ”ole hyvä”. Asioista pitää kes­kus­tella ja sovi­tut asiat tulee hoi­taa. Työ­hy­vin­vointi syn­tyy päi­vit­täi­sessä vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa kol­le­goi­den kanssa siitä, miten saat tukea orga­ni­saa­tiossa. Pop­pas­kons­teja ei ole ole­massa.

Kaisa Yli­ruo­ka­nen

 

Toimitus vinkkaa: kokeile vaikka näitä!

mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/tukea-netistä

Jyväs­ky­län yli­opis­ton, VTT:n ja Heads­te­din kehit­tämä hyväk­sy­mis- ja omistautumistera­piaan poh­jau­tuva har­joi­tus­si­vusto. Tar­jolla apua stres­siin, ahdis­tuk­seen ja unet­to­muu­teen.

headsted.fi/ohjelmat/

Ohjel­mia, joi­den avulla voi sel­vitä hen­ki­sen hyvin­voin­nin haas­teista, kuten jän­nit­tä­mi­sestä ja stres­sistä. Muun muassa YTHS:llä on val­ta­kun­nal­li­sesti käy­tössä oleva sivusto sosi­aa­li­sissa tilan­teissa ilme­ne­vän ahdis­tuk­sen ja jän­ni­tyk­sen vähen­tä­mi­seen.

Sport­strac­ker (sovel­lus­kau­pasta)

Suo­sittu kun­toi­lun seu­ran­ta­so­vel­lus, joka mit­taa muun muassa kul­je­tun rei­tin ja nopeu­den. Sovel­lu­tuk­sella voi seu­rata omia suo­ri­tuk­sia pit­kä­jän­tei­sesti. Toi­mii myös syke­mit­ta­rin kanssa.

Sleep cycle (sovel­lus­kau­pasta)

Sovel­lus, joka herät­tää sil­loin, kun keho on sii­hen val­mis. Se seu­raa äly­pu­he­li­men lii­ke­tun­nis­ti­men avulla uni­sykliä ja herät­tää sopi­vassa kevyen unen vai­heessa, jol­loin herää­mi­nen tun­tuu miel­lyt­tä­vältä.