Vain 48 prosenttia pienistä lapsista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Kuinka tavoitteisiin voidaan päästä päiväkotiarjessa, joka on täynnä erilaisia rutiineja ja yllättäviä keskeytyksiä?

 

 

Maail­man ter­veys­jär­jestö WHO jul­kaisi keväällä 2019 ensim­mäistä ker­taa fyy­si­sen aktii­vi­suu­den suo­si­tuk­sia alle 5‑vuotiaille lap­sille. Suositukset ovat täy­sin lin­jassa Suomessa vuonna 2016 ase­tet­tu­jen fyy­si­sen aktii­vi­suu­den suo­si­tus­ten kanssa. Molemmat tahot suo­sit­ta­vat lap­sille lii­kun­taa vähin­tään kolme tun­tia vuorokaudessa.

Liikunta on avai­na­se­massa var­hais­lap­suu­dessa, koska fyy­si­nen aktii­vi­suus on edel­ly­tys nor­maa­lille kas­vulle ja kehi­tyk­selle. Toimintakyvyn ja moto­rii­kan lisäksi fyy­si­nen aktii­vi­suus tukee lap­sen kog­ni­tii­vi­sia kykyä ja ennal­taeh­käi­see elin­ta­pa­sai­rauk­sia. Vuorovaikutustaidot kehit­ty­vät lii­kun­nal­lis­ten pelien ja leik­kien lomassa.

Teerimäen päiväkodissa läheinen luonto kutsuu liikkumaan.

Vuoden 2019 Move!-mittaukset osoit­ta­vat, että istuva elä­män­tapa näkyy kehon liik­ku­vuu­dessa jo var­hain. Siksi hyvien elä­män­ta­po­jen juur­rut­ta­mi­nen on tär­keää aloit­taa pie­nestä pitäen.

– Liikuntaa tulisi olla eri rasit­ta­vuus­ta­soilla. Yksi tunti vauh­di­kasta fyy­sistä aktii­vi­suutta ja kaksi tun­tia rei­pasta ulkoi­lua tai rau­hal­lista lii­kun­taa. Myös muut arjen tou­hui­lut, uni ja lepo ovat koko­nai­suu­den kan­nalta tär­keitä, ker­too asian­tun­tija Nina Korhonen.

Liikunnallistetaan varhaiskasvatus

Korhonen vas­taa var­hais­kas­va­tuk­sen lii­kun­nal­lis­ta­mi­sesta Liikkuva var­hais­kas­va­tus ‑ohjel­massa, joka on var­hais­kas­va­tuk­seen koh­dis­tuva val­ta­kun­nal­li­nen lii­kunta- ja hyvinvointiohjelma.

Hallitusohjelmassa on ase­tettu tavoit­teeksi nos­taa lii­kun­nal­lista koko­nai­sak­tii­vi­suutta kai­kissa ikä­ryh­missä. Liikkuva var­hais­kas­va­tus on osa tämän kir­jauk­sen toteutusta.

– Liikkuva var­hais­kas­va­tus ‑ohjel­man tar­koi­tuk­sena on kerätä ken­tältä hyviä käy­tän­töjä ja jakaa niitä eteen­päin. Meillä on pal­jon mate­ri­aa­lia verk­ko­si­vuilla ja laaja asian­tun­ti­ja­ver­kosto. Netistä löy­tyy omat ideaop­paat vaka-hen­ki­lös­tölle, joh­ta­jille sekä kun­ta­toi­mi­joille, Korhonen kertoo.

– Varhaiskasvatuksesta löy­tyy inno­va­tii­vista ja idea­ri­kasta poruk­kaa, joka kehit­tää työ­tään arjessa. Heidän tie­toa ja ideoi­taan on tär­keää kerätä ja hyödyntää.

Liikkuva var­hais­kas­va­tus ‑ohjel­man perus­viesti on pysy­nyt samana vuo­desta 2015, jol­loin se perus­tet­tiin nimellä Ilo kas­vaa liik­kuen. Tavoitteena on edel­leen, että jokai­sella lap­sella on päi­vit­täin mah­dol­li­suus liik­ku­mi­seen ja liik­ku­mi­sen iloon.

Ohjelma poh­jau­tuu kan­sal­li­siin var­hais­vuo­sien fyy­si­sen aktii­vi­suu­den suo­si­tuk­siin, jotka ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö jul­kaisi vuonna 2016. Suositukset perus­tu­vat YK:n lap­sen oikeuk­sien sopi­muk­seen sekä tut­ki­mus­tu­lok­siin siitä, kuinka lii­kunta tukee lap­sen koko­nais­val­taista kehi­tystä, ter­veyttä ja hyvin­voin­tia. Suosituksia on ollut kokoa­massa laaja asiantuntijaryhmä.

Lapsen pitäisi saada liikkua kaksi tuntia päiväkodissa ollessaan. Yksi tunti liikuntaa jää vanhempien vastuulle.

– Varhaiskasvatuslaki ja var­hais­kas­va­tuk­sen perus­teet mää­rit­te­le­vät nor­mit­ta­vat ohjeet. Varhaisvuosien fyy­si­sen aktii­vi­suu­den suo­si­tuk­set ker­to­vat laa­jem­min tavoit­teista sekä nii­den toteu­tus­ta­voista. Liikkuva var­hais­kas­va­tus ‑ohjelma tar­joaa apua käy­tän­nön toteu­tuk­seen, Korhonen tiivistää.

Hänen mukaansa var­hais­kas­va­tuk­sen tulisi kat­taa kaksi kol­mas­osaa las­ten päi­vit­täi­sestä lii­kun­nasta, eli vähin­tään kaksi tun­tia päi­vässä. Loppuosa jää huol­ta­jien vas­tuulle kodin arkeen ja vapaa-aikaan. Korhosen mie­lestä lii­kun­taan ei kui­ten­kaan tar­vitse suh­tau­tua lii­al­li­sella vakavuudella.

–  Liikkuminen saa ja sen kuu­luu­kin olla haus­kaa yhteistä teke­mistä ja fyy­sistä leikkimistä.

Liikunta elämäntavaksi jo varhain

Teerimäen päi­vä­ko­dissa Jokioisilla lap­sia ohja­taan ja kan­nus­te­taan liik­ku­maan Liikkuva var­hais­kas­va­tus ‑ohjel­man peri­aat­tei­den mukaisesti.

– Tavoitteena on, että liik­ku­mi­nen ja fyy­si­nen aktii­vi­suus juur­tu­vat elä­män­ta­vaksi, sanoo var­hais­kas­va­tuk­sen opet­taja Marika Tuomola.

Päiväkodin piha ei ole Jokioisilla perin­tei­nen leik­ki­puis­ton kenttä, vaan se sulau­tuu ympä­röi­vään luon­toon kivi­neen, kan­toi­neen ja kii­pei­ly­pui­neen. Mäen päällä sijait­se­vaa päi­vä­ko­tia ympä­röi rin­tei­nen maasto, joka on oival­li­nen las­ten moto­ris­ten tai­to­jen kehit­ty­mi­sen kan­nalta. Päiväkodin lähei­syy­dessä sijait­se­vat met­sät ja urhei­lu­kenttä ovat aktii­vi­sessa käytössä.

Teerimäessä koko­päi­vä­hoi­dossa oleva lapsi ulkoi­lee päi­vit­täin kes­ki­mää­rin kaksi tun­tia ja vii­si­toista minuut­tia. Jos ulkoilu on lii­kun­nal­lista, kat­taa se jo val­taosa päi­vän lii­kun­ta­suo­si­tuk­sesta. Perheen vas­tuulle jää täl­löin nel­jä­kym­men­tä­viisi minuut­tia lii­kun­taa päi­vässä. Lasten ulkoi­lun määrä kui­ten­kin riip­puu hoi­to­päi­vän pituudesta.

Tuomola ker­too, että lii­kun­taa sisäl­ly­te­tään ulkoi­lun lisäksi eri­lai­siin arjen toi­min­toi­hin, kuten ope­tus- ja siir­ty­mä­ti­lan­tei­siin sekä odotteluhetkiin.

– Pyrimme myös pitä­mään las­ten aamu- ja päi­vä­ko­koon­tu­mi­set toi­min­nal­li­sina vält­täen pit­kä­jak­soista istu­mista, Tuomola sanoo.

Liikunta parantaa keskittymiskykyä

Liikunnan sisäl­lyt­tä­mi­nen päi­vä­ko­din arkeen on Tuomolan mukaan hyvä tapa paran­taa las­ten kes­kit­ty­mis­ky­kyä ja hyvin­voin­tia. Liikunnallisten sään­tö­leik­kien avulla lapsi voi kokea lii­kun­nan iloa ja hie­man jän­ni­tys­tä­kin. Samalla har­joi­tel­laan ohjei­den nou­dat­ta­mista, tois­ten huo­mioi­mista sekä pet­ty­myk­sen sietämistä.

Liikkumisen pitää olla hauskaa.

– Erilaisia tapoja integroida lii­kun­taa arkeen on rajat­to­masti, niitä pitää vain sovel­taa las­ten ikään ja kehi­tys­ta­soon sovel­tu­viksi. Liikunnallisissa puu­hissa on kui­ten­kin oltava tie­tyt rajat ja peli­sään­nöt: tur­val­li­suu­den huo­mioi­mi­nen on tärkeää!

Marika Tuomola ja Nina Korhonen ovat yksi­mie­li­siä siitä, että lii­kun­ta­ta­voit­teita toteut­taessa tulee jokai­sen lap­sen hen­ki­lö­koh­tai­set tar­peet ottaa huomioon.

– Keinot fyy­si­sen aktii­vi­suu­den tavoit­tei­den toteut­ta­mi­seen vaih­te­le­vat yksi­köit­täin ja lap­si­ryh­mit­täin. Jokaisessa var­hais­kas­va­tusyk­si­kössä lii­kun­ta­ta­voit­teet raken­ne­taan kun­kin lap­si­ryh­män ehdoilla, Korhonen sanoo.

Ella Rantanen