Liikettä ja elämäntaitoja

Lähiökoutsit Tuomas Mikkola ja Joris Parkins pitävät pupia eli puhepiiriä Malmin peruskoulun neljäsluokkalaisten kanssa.

Lähiökoutsi-hankkeessa elämäntaitoja harjoitellaan liikunnan avulla.

Jos meillä on joku pulmatilanne, niin mitä se vaatii, että se saadaan ratkaistua? kysyy lähiökoutsi Tuomas Mikkola. Ryhmä Malmin peruskoulun neljäsluokkalaisia miettii hetken ja heittelee sitten ilmaan vastauksia: Keskittymistä! Miettimistä! Hermoja! Häly, melu ja paha mieli sen sijaan vaikeuttavat koululaisten mielestä ratkaisun löytämistä.

Koulun urheilukentällä on meneillään niin sanottu ELA-tunti eli Elämäntaitoja liikunnan avulla ‑tunti. Se on osa Koillis-Helsingissä käynnissä olevaa Lähiökoutsi-hanketta.

Hankkeen tavoitteena on liikuttaa Koillis-Helsingin lapsia ja nuoria ja opettaa heille vuorovaikutus‑, elämän- ja tunnetaitoja. Mikkola on koulutukseltaan sosionomi (AMK) ja yksi hankkeen kolmesta lähiökoutsista.

Lapset oppivat parhaiten kokemuksen kautta.

Keskustelun jälkeen lapset pääsevät harjoittamaan ongelmatilanteiden ratkaisua pienryhmissä. Tehtävänä on rakentaa Huojuva torni ‑pelin palikoista 40 palan jono pehmeälle hiekkakentälle ja saada sitten palikat kaatumaan dominotyylisesti. Palat tuodaan rakennuspaikalle yksitellen viestijuoksuna.

Seuraa innokkaita neuvotteluja ja epäonnistuneita yrityksiä. Joiltain lapsilta meinaa loppua maltti pelin tuoksinnassa. Mikkola neuvoo pelaajia kärsivällisesti ja antaa vinkkejä.

– Huomasitteko, että maa on tosi pehmeää? Miten asia kannattaisi ratkaista? hän kyselee.

Kiihkeiden neuvottelujen jälkeen ensimmäinen ryhmä saa palikkajonon pysymään pystyssä ja kaatumaan oikeaoppisesti. Ansaittujen riemuhuutojen jälkeen he siirtyvät seuraamaan toisen ryhmän kamppailua ja antavat heille vinkkejä omien kokemusten pohjalta.

Pelin jälkeen lapset kokoontuvat Mikkolan ympärille pupiin eli puhepiiriin. Mikkola johdattelee keskustelua ja kyselee lapsilta, minkälaisia tunteita harjoitus herätti.

Huojuva torni ‑pelin pelaaminen pehmeällä hiekalla oli lasten mielestä yllättävän vaikeaa.

– Ärsytti kun ne palikat kaatui, kertoo Luka Elomaa.

– Tehtävä oli tosi vaikeaa, sanoo puolestaan Vincent Kuha.

Mikkola kehuu, kuinka lapset vaikeuksista huolimatta hillitsivät hermonsa ja löysivät yhteistyössä ratkaisun palikoiden hallintaan.

– Tämä on hyvä esimerkki rauhallisesta ongelmien ratkaisusta, jota voi käyttää myös pelin ulkopuolella. Vaikka kotona tai koulussa.

Tunne- ja vuorovaikutustaidoille tarvetta

Lähiökoutsi-hankkeessa käytetyt toimintamenetelmät perustuvat Don Hellisonin vastuuntuntoisuuden malliin.

Hanketta pyörittää yhteistyössä Helsingin NMKY ja kamppailu-urheiluseura Barreto Helsinki ja sitä rahoittaa Helsingin kaupunki. Kaikilla lähiökoutseilla on pitkä kokemus lasten ja nuorten kanssa työskentelystä, nuorisotyöstä ja liikunnanohjaamisesta.

Yksi hankkeen alullepanijoista, Barreto Helsingin toiminnanjohtaja Tuomas Vaskisalmi kertoo toiminnalle olevan tarvetta.

– Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelulle on tilausta. Ihan kaikille lapsille ja nuorille, ei pelkästään oirehtiville.

Toiminnallisuus sopii elämäntaitojen oppivälineeksi mainiosti.

– Niille lapsille ja nuorille, jotka tykkäävät liikkeestä voi elämäntaitojen opettelu muulla tavoin olla haasteellista. Niille lapsille, jotka eivät muuten liiku, eivätkä näe liikkumista mielekkäänä tämä sosiaalinen aspekti taas resonoi, Vaskisalmi kertoo.

Samaa mieltä on Mikkola.

– Tässä ei ole kyse siitä, että pitäisi liikkua oksennuksen maku suussa. Päätavoite on pitää hauskaa ja luoda positiivinen ilmapiiri, hän kertoo.

Tunnit eroavatkin perinteisistä liikuntatunneista.

– Nämä ovat enemmän toiminnallisia tehtäviä. Muokkaamme perinteisiä pelejä kuten jalkapalloa, ja luomme omat sääntömme. Tarkoitus on, että kaikki saavat loistaa.

Liike toimii kuitenkin perustana. Mikkolan mukaan lapset oppivat parhaiten kokemuksen kautta.

– Me haemme liikunnasta ja toiminnasta konkreettisia esimerkkejä. Se konkretia laittaa lapset ja nuoret ajattelemaan ja sitä kautta muutos on mahdollista, Mikkola selittää.

Konkreettisen esimerkin kautta lapset näkevät, että omalla toiminnalla ja valinnoilla on seurauksia.

– Monesti lapset eivät ole esimerkiksi ymmärtäneet miltä koulukaverista joku teko tai toiminta tuntuu.

Positiiviset vaikutukset näkyvät

ELA-tunneilla on tavoitteena opetella toisten arvostusta ja kunnioittamista, yrittämistä, ryhmätyöskentelyä, rauhallista ongelmien ratkaisua, tavoitteiden asettamista ja johtamista. Reflektoinnilla on iso merkitys.

– Kunnioitus ja arvostus luo pohjan. Siitä siirrymme yrittämiseen, kommunikointiin ja yhteistyöhön. Opettelemme omien tunteiden ja ajatusten kohtaamista. Reflektointia teemme joka tunti. Mietimme, miten taito näkyy omassa toiminnassa, kotona ja koulussa.

Liikunta sopii elämäntaitojen oppivälineeksi.

Luokan- ja liikunnanopettaja Paula Perhoniemi on nähnyt ELA-tuntien positiiviset vaikutukset luokassaan.

– Luokan yhteishenki on selvästi parantunut, hän kertoo.

Puhepiiri on otettu käyttöön myös muilla tunneilla.

– Kun luokassa on ollut tilanteita, missä on epäonnistuttu, niin olemme laittaneet pupin pystyyn ja keskustelleet asiasta. Mietimme mitä voisi tehdä toisin, mikä toimii ja mikä ei. Itsetutkiskelu ja itsereflektointi on jo kehittynyttä tämänkin ikäisillä, kun sille vaan annetaan tilaan, Perhoniemi kertoo.

Myös lapset ovat pitäneet menetelmästä. Mikkolan ja Ville Luhtarannan sosionomitutkinnon opinnäytetyön mukaan lähes 80 prosenttia Lähiökoutsi-hankkeessa mukana olleista oppilaista piti elämäntaitojen oppimista toimintamallin avulla erittäin mielekkäänä. Yli 50 prosenttia koki, että tunneilla opetetut taidot ovat näkyneet heidän arkielämässään.

Malmin peruskoulun neljäsluokkalaiset vahvistavat asian.

– Minulle on ollut vaikeaa häviön sietäminen. Lähiökoutsit ovat opettaneet minua sietämään sitä paremmin, kertoo Luka Elomaa.

Horeb Masomille johtajuus on tuottanut pulmia.

– Se on ollut minulle vaikeaa. Nyt on helpottanut, kun ollaan opeteltu sitä näillä tunneilla, hän kertoo.

Suunnitelmallista toimintaa

Vastuuntuntoisuuden malli on kehitetty 1970-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Mallin kehitti Don Hellison. Mallin keskiössä on suunnitelmallinen liikunnanopetus, jonka avulla lapset ja nuoret pystyvät kehittämään tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Vastuuntuntoisuuden tasoja on viisi, ja ne sisällytetään portaittain liikunnanopetukseen. Mallin ylimmällä tasolla oppitunneilla opitut taidot pyritään siirtämään muuhun elämään.
Suomessa Hellisonin mallia on tutkineet ja kehittäneet Jyväskylän yliopistossa professori Taru Lintunen ja väitöskirjatutkija Hanna-Mari Toivonen.

Hanna-Mari Järvinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *