Sote-uudistus antaa ainutkertaisen mahdollisuuden suunnata katseet urautuneiden käytäntöjen ulkopuolelle.

 

 

Sote-uudis­tus käyn­nis­tyy monien epä­var­muuk­sien ympä­ris­tössä. Venäjän hyök­käys­sota on nos­ta­nut tur­val­li­suu­den ja ener­gia­ky­sy­myk­set euroop­pa­lais­ten val­tioi­den talous­suun­nit­te­lun kärkeen.

Samaan aikaan on vie­tävä läpi ilmas­ton­muu­tok­sesta joh­tu­via pit­kä­jän­tei­siä toi­mia. Megaluokan muu­tok­set vaa­ti­vat mit­ta­via talou­del­li­sia panos­tuk­sia eivätkä ne voi odot­taa parem­pia aikoja.

Kansalaisten kas­va­vien tar­pei­den ja niu­ken­tu­van talou­den ris­ti­pai­neissa tar­vi­taan aja­tus­tot­tu­mus­ten, lähes­ty­mis­ta­po­jen ja käy­tän­tö­jen perus­teel­lista ravistelua.

Vaikean yhtä­lön rat­kai­suja haet­taessa prio­ri­sointi on nous­sut – taas ker­ran – sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon kes­kus­te­luun. Ensimmäinen kysy­mys on jäl­leen: mistä voi­daan leikata.

Sote-uudistus edustaa rakenteiden uudistamista.

Tämän lähes­ty­mis­ta­van tor­ju­jat puo­les­taan vaa­ti­vat lisää jo nykyi­sel­lään riit­tä­mä­töntä toi­min­taa. Sen parem­min leik­kaa­mi­nen kuin vakiin­tu­neen toi­min­nan lisää­mi­nen­kään eivät edusta suur­ten mur­ros­ten vaa­ti­maa ajat­te­lu­ta­po­jen uudistamista.

Kun mää­räl­li­sen ulot­tu­vuu­den rajat tule­vat vas­taan, on rat­kai­suja haet­tava muilta ulot­tuuk­silta: lähes­ty­mis­ta­voista, sisäl­löistä, pro­ses­seista, yhteis­työn synergiasta.

Sote-uudis­tus edus­taa raken­tei­den uudis­ta­mista. Se antaa ainut­ker­tai­sen mah­dol­li­suu­den suun­nata kat­seet urau­tu­nei­den käy­tän­tö­jen ulkopuolelle.

Uhkakuvien sijasta näen sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen ken­tässä monia uudis­tu­mi­sen ituja. Lasten ja per­hei­den pal­ve­luissa vah­vis­tuva moniam­ma­til­li­suus tuo vai­kei­siin tilan­tei­siin yhdis­tet­tyä osaa­mista lähet­tä­mättä lasta ja per­hettä heti mui­hin palveluihin.

Palveluketjujen sijaan lähi­aut­taja raken­taa yhteis­työn tär­keintä väli­nettä: tur­val­lista, välit­tä­vää, jat­ku­vaa ihmis­suh­detta. Näin ehkäis­tään kat­kei­le­vien ket­ju­jen tuo­mat tois­tu­vat hylkäämiset.

Monien mui­den­kin sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen pii­rissä inno­va­tii­vi­set ammat­ti­lai­set ravis­te­le­vat vakiin­tu­neita käy­tän­töjä. Koottu tieto inno­vaa­tioista puut­tuu, mutta onneksi saamme lukea niistä Talentia-leh­destä, kii­tos siitä!

Sote-uudis­tuk­sen viisi yhteis­toi­minta-aluetta toi­vot­ta­vasti kehit­ty­vät sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon sisäl­tö­jen uudis­tu­mista edis­tä­viksi agen­teiksi. Tarvitsemme käy­tän­töä, ope­tusta ja tut­ki­musta yhdis­tä­viä yksi­köitä toteut­ta­maan uusille käy­tän­nöille tuiki tar­peel­lista vai­ku­tus­ten tutkimusta.

Oman työn vai­ku­tus­ten läpi­nä­kyvä arviointi on amma­til­li­sen etii­kan ydin­ky­sy­mys ja uudis­tu­mi­selle vält­tä­mä­tön kompassi.

Aulikki Kananoja