Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin sanoo, että laki velvoittaa kuntia nostamaan lastensuojelun voimavarat vastaamaan suojelutarvetta. Lakia ei voi väistellä vapaalla poliittisella päätöksenteolla.

 

Apulai­soi­keus­asia­mies Maija Saks­lin tekee parai­kaa las­ten­suo­je­lun tar­kas­tuk­sia eri kun­tiin. Takana ovat tar­kas­tuk­set Jyväs­ky­lässä, Van­taalla ja Oulussa. Tar­kas­tuk­set ovat jat­ku­neet kevään ajan, ja niitä teh­dään myös tule­vana syksynä.

Tar­kas­tuk­silla sel­vi­te­tään, onko las­ten­suo­je­lun lain­sää­dän­nöl­lis­ten vel­voit­tei­den täyt­tä­mi­sessä puut­teita. val­ta­kun­nal­li­sesti yhte­ne­väi­siä epä­koh­tia löy­tyi heti. Kes­kei­sin ongelma on liian pieni hen­ki­lös­tö­määrä: asiak­kaita yhtä työn­te­ki­jää koh­den on aivan lii­kaa. Tämä ei liene suuri yllä­tys kenel­le­kään, sillä vas­tuul­lista las­ten­suo­je­lu­työtä on jou­duttu teke­mään ali­mi­toi­te­tulla hen­ki­lös­töllä jo vuosia.

− Jos työn­te­ki­jällä on jopa kol­min­ker­tai­nen asia­kas­määrä suo­si­tuk­siin näh­den, hän ei miten­kään voi antaa apua tar­peen mukai­sesti, eikä siten yltää työs­sään las­ten­suo­je­lu­laissa vaa­di­tulle tasolle, Maija Saks­lin korostaa.

Perustuslaissa on priorisointilista perusoikeuksien toteutumiselle, ja lapset ovat tämän listan kärjessä.

Ruuhka näkyy työn arjessa monin tavoin. Sosi­aa­li­päi­vys­tys voi olla tukossa, ensim­mäi­nen tapaa­mi­saika voi mennä viik­ko­jen pää­hän, las­ten­suo­je­luil­moi­tus­ten käsit­te­lyt vii­väs­ty­vät. Asia­kas­tie­to­jen muis­tiin­pa­not voi­vat olla jopa vuo­sia kir­jaa­matta ja lap­sen kanssa asioiva työn­te­ki­jöitä vaih­tuu tiu­haan. Sijoi­tet­tuja lap­sia ei ehditä tapaa­maan tar­peeksi usein ja rau­hassa, jotta hei­dän todel­li­nen olo­ti­lansa selviäisi.

Huos­taan­ot­to­ti­lan­teissa ei vält­tä­mättä ole aikaa tehdä koko per­heelle asia­kas­suun­ni­tel­maa, vaikka laki näin vaa­tii­kin: sosi­aa­li­työn­te­kijä ehtii yleensä kes­kit­tyä vain lap­sen akuut­tiin hyvinvointiin.

− Jos ollaan niin pit­källä, että huos­taan­ot­toa mie­ti­tään, koko per­heelle teh­tävä asia­kas­suun­ni­telma olisi tie­ten­kin äärim­mäi­sen tär­keää saada teh­dyksi, jotta perhe saisi tar­vit­se­mansa tuen ja se voi­tai­siin taas mah­dol­li­sim­man nopeasti yhdis­tää, Saks­lin sanoo.

Mui­ta­kin kuin hen­ki­lös­tö­mää­rään liit­ty­viä ongel­mia esiin­tyy. Van­taalla esi­mer­kiksi ilmeni puu­tetta tur­va­ko­ti­pai­koista. Apu­lai­soi­keus­asia­mie­hen mie­lestä huo­les­tut­ta­vaa on, että las­ten­suo­je­lun asiak­kai­den vai­keu­det psy­kiat­rian pal­ve­lui­den saa­mi­sessa näyt­tää ole­van val­ta­kun­nal­li­nen ongelma.

− Las­ten­suo­je­lun asiak­kaana ole­van lap­sen psy­kiat­rista hoi­toa ei haluta aloit­taa, ennen kuin lap­sen olo­suh­tei­den kat­so­taan vakiin­tu­neen eli lapsi on huos­taa­no­tettu ja sijais­huolto aloitettu.

− Jos las­ten­suo­jelu ei löydä vaik­kapa jol­le­kin hyvin monion­gel­mai­selle lap­selle hoi­to­paik­kaa, tämä ei pääse  tar­vit­se­maansa psyyk­ki­seen sai­raan­hoi­toon ajoissa, vaan putoaa pal­ve­lui­den väliin. Tätä ongel­maa aion  tule­vai­suu­dessa tut­kia tarkemmin.

Laki on otettava todesta

Mitä sit­ten las­ten­suo­je­lun suh­teen voi­daan tehdä? Saks­li­nin vas­taus on hyvin yksi­se­lit­tei­nen: laki vel­voit­taa kun­nat bud­je­toi­maan las­ten­suo­je­lun­toi­min­taansa niin, että resurs­sit vas­taa­vat tarvetta.

− Kyse ei ole vapaasta poliit­ti­sesta pää­tök­sen­teosta. Lain vaa­ti­muk­set on toteu­tet­tava. Talou­del­li­sia ja  hen­ki­lös­tö­voi­ma­va­roja täy­tyy siis koh­den­taa las­ten­suo­je­luun niin pal­jon, että työn­te­ki­jöillä on mah­dol­li­suus tehdä
työnsä hyvin. Mikäli kun­ta­päät­tä­jät eivät suun­taa riit­tä­västi rahaa las­ten­suo­je­luun ja per­hei­den var­hai­seen tuke­mi­seen, asia on erit­täin ongel­mal­li­nen jo perus­oi­keuk­sien näkö­kul­masta, Saks­lin muistuttaa.

− Perus­tus­laissa on prio­ri­soin­ti­lista perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­selle, ja lap­set ovat tämän lis­tan kär­jessä. Vaikka kun­ta­päät­tä­jillä toki on talou­del­li­sia haas­teita joka puo­lella, las­ten hyvin­voin­nista ei vain voi tin­kiä. Se on laitonta,
ja joh­taa ennen pit­kää traa­gi­siin ja kal­liim­piin seurauksiin.

Saako päteviä työntekijöitä rahalla?

Työn­te­ki­jöi­den vähyys näkyy paitsi töi­den ruuh­kau­tu­mi­sena myös työn­te­ki­jöi­den uupu­mi­sena ja kor­keana vaih­tu­vuu­tena. Uusien työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toin­ti­kaan ei ole help­poa alalle, jolla töitä ja vas­tuuta on lii­kaa, eikä palkka ole kilpailukykyinen.

Pal­kan nos­ta­mi­nen ja työ­taa­kan vähen­tä­mi­nen ovat ilmei­siä kei­noja paran­taa tilan­netta. Entä jos päte­viä työn­te­ki­jöitä ei näistä kei­noista huo­li­matta löy­tyisi?  Joi­ta­kin kun­tia on huo­let­ta­nut maa­lis­kuussa voi­maan tul­lut sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­laki, jonka mukaan sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­vissä voi toi­mia vain pätevä työn­te­kijä ja sijai­se­na­kin vain sosi­aa­li­työn opiskelija.

Moni kunta haluaisi jat­kaa epä­pä­te­vien palk­kaa­mista tode­ten, ettei päte­viä ole saa­ta­villa. Alan aloi­tus­paik­koja on kai­keksi onneksi viime vuo­sina lisätty, mutta Talen­tia suo­sit­te­lee paik­ko­jen lisää­mistä yli­opis­toissa edel­leen. Jos päte­viä työn­te­ki­jöitä silti on tule­vai­suu­dessa liian vähän, oli­siko apu­lai­soi­keus­asia­mie­hestä apua aloi­tus­paik­ka­mää­rien kal­tai­sessa kysymyksessä?

− Emme voi ohjata poliit­tista pää­tök­sen­te­koa, mutta toki kans­liamme voi ottaa aloi­tus­paik­ka­mää­riin kan­taa tilan­teessa, jossa päte­vyys­vaa­ti­muk­sia on laissa, mutta päte­viä teki­jöitä ei kerta kaik­ki­aan löydy.

− Täl­löin voi­simme puut­tua asi­aan lail­li­suus­val­von­ta­ky­sy­myk­senä ja ohjata kou­lu­tuk­sesta vas­taa­via tahoja − ja vii­me­kä­dessä rapor­toida havain­nois­tamme ker­to­muk­ses­samme eduskunnalle.

Vakavasta lainvastaisuudesta kansliamme voi nostaa syytteen. 

Kiitokset yhteydenotoista

Mitä apu­lai­soi­keus­asia­mies tar­kas­tuk­sis­saan tekee? Ensin hän tutus­tuu enna­kolta kun­nan tilan­tee­seen ja tapaa sen jäl­keen luot­ta­muk­sel­li­sissa kes­kus­te­luissa työn­te­ki­jät ja joh­don erik­seen. Saa­tu­aan las­ten­suo­je­lusta koko­nais­ku­van oikeus­asia­mie­hen kans­lia esit­tää joh­dolle käsi­tyk­sensä siitä, mitä tämän tulee tehdä, jotta mah­dol­li­set epä­koh­dat kor­ja­taan lain­mu­kai­siksi. Myös kun­ta­päät­tä­jiä muis­tu­te­taan lain velvoitteista.

Saa­daanko tar­kas­tuk­silla jota­kin aikaan? Onko sillä vai­ku­tusta? Oikeus­asia­mies on hyvin vaka­vasti otettu ins­ti­tuu­tio, jonka puut­tu­mi­nen asioi­hin on perin­tei­sesti saa­nut asioi­hin vauh­tia, Saks­lin kertoo.
− Esit­tä­mämme käsi­tyk­set ja ohjeis­tuk­set ovat joh­ta­neet lähes poik­keuk­setta kor­jaus­toi­men­pi­tei­siin. Jos jos­tain syystä tämä ”val­men­tava” ja lail­li­suuk­sista muis­tut­tava lin­jamme ei joh­taisi muu­tok­siin, voimme antaa huo­mau­tuk­sen vel­vol­li­suuk­sien laiminlyömisestä.

Vaka­vasta lain­vas­tai­suu­desta kans­liamme voi nos­taa syyt­teen. Las­ten­suo­je­lun keväällä alka­neista tar­kas­tuk­sista oli jo pää­tetty ennen kuin Van­taan sosi­aa­li­työn­te­ki­jät teki­vät kan­te­lun työ­pai­kas­taan. Saks­lin joka tapauk­sessa kiit­tää työn­te­ki­jöitä yhtey­de­no­tosta ja kan­nus­taa kaik­kia otta­maan oikeus­asia­mie­heen yhteyttä aina, jos asiat tun­tu­vat lail­li­suu­den kan­nalta mättävän.

− Ne ihmi­set, jotka näke­vät huo­le­nai­heet läheltä, ovat avai­na­se­massa. Hei­dän tie­tonsa ovat ensi­si­jai­sen tär­keitä val­vo­ville viran­omai­sille. Ensi­si­jai­sesti ilmoit­ta­jien kan­nat­taa olla yhtey­dessä lähim­piin val­von­ta­vi­ran­omai­siin: alue­hal­lin­to­vi­ras­toon tai sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan lupa- ja val­von­ta­vi­rasto Val­vi­raan. Näiden
taho­jen teh­tä­vänä on val­voa, että kun­nan viran­omai­set teke­vät työnsä lain­mu­kai­sesti. Oikeus­asia­mie­hen yksi kes­kei­nen teh­tävä on val­voa näitä val­vo­jia, alue­hal­lin­to­vi­ras­toja ja Val­vi­raa. Sen lisäksi kans­lia kui­ten­kin tekee oman har­kin­tansa mukaan val­von­taa valit­se­miinsa koh­tei­siin, joten hei­hin voi aina olla suo­raan yhteydessä.

Saks­lin muis­tut­taa, että yhtey­de­no­tot val­vo­viin viran­omai­siin ovat ehdot­to­man luottamuksellisia.
− Jos­kus ihmi­set eivät ole uskal­ta­neet olla edes mei­hin yhtey­dessä omalla nimel­lään pelä­tes­sään työ­nan­ta­jansa vas­ta­toi­mia. Suo­je­lemme kui­ten­kin ilmoit­ta­jien yksi­tyi­syyttä vah­vasti. Kan­te­lut, myös kan­te­li­jan tie­dot, ovat jul­ki­sia ja tule­vat kan­te­lun koh­teen tie­toon mah­dol­lista sel­vi­tystä tai lausun­toa pyydettäessä.

On tär­keää muis­taa, että oikeus­asia­mie­hen teh­tä­vänä on huo­leh­tia myös kan­te­lun koh­teena ole­van työn­te­ki­jän oikeuk­sien toteu­tu­mi­sesta. Jos kävisi ilmi, että työn­te­ki­jän teke­mästä ilmian­noista jol­la­kin tavoin kos­te­taan, asiaan
puu­tut­tai­siin hyvin vakavasti.
− Täl­lai­nen kos­ta­mi­nen koh­dis­tuisi oikeus­asia­mie­hen perus­tus­lail­li­seen oikeu­teen saada infor­maa­tiota ja toteut­taa laillisuusvalvontaa.

Tapio Olli­kai­nen