Apulai­soi­keus­asiamies Maija Sakslin sanoo, että laki velvoittaa kuntia nostamaan lasten­suojelun voima­varat vastaamaan suoje­lu­tar­vetta. Lakia ei voi väistellä vapaalla poliit­ti­sella päätöksenteolla.

 

Apulai­soi­keus­asiamies Maija Sakslin tekee paraikaa lasten­suojelun tarkas­tuksia eri kuntiin. Takana ovat tarkas­tukset Jyväs­ky­lässä, Vantaalla ja Oulussa. Tarkas­tukset ovat jatkuneet kevään ajan, ja niitä tehdään myös tulevana syksynä.

Tarkas­tuk­silla selvi­tetään, onko lasten­suojelun lainsää­dän­nöl­listen velvoit­teiden täyttä­mi­sessä puutteita. valta­kun­nal­li­sesti yhtene­väisiä epäkohtia löytyi heti. Keskeisin ongelma on liian pieni henki­lös­tö­määrä: asiak­kaita yhtä työnte­kijää kohden on aivan liikaa. Tämä ei liene suuri yllätys kenel­lekään, sillä vastuul­lista lasten­suo­je­lu­työtä on jouduttu tekemään alimi­toi­te­tulla henki­lös­töllä jo vuosia.

− Jos työnte­ki­jällä on jopa kolmin­ker­tainen asiakas­määrä suosi­tuksiin nähden, hän ei mitenkään voi antaa apua tarpeen mukai­sesti, eikä siten yltää työssään lasten­suo­je­lu­laissa vaadi­tulle tasolle, Maija Sakslin korostaa.

Perustuslaissa on priorisointilista perusoikeuksien toteutumiselle, ja lapset ovat tämän listan kärjessä.

Ruuhka näkyy työn arjessa monin tavoin. Sosiaa­li­päi­vystys voi olla tukossa, ensim­mäinen tapaa­mi­saika voi mennä viikkojen päähän, lasten­suo­je­luil­moi­tusten käsit­telyt viiväs­tyvät. Asiakas­tie­tojen muistiin­panot voivat olla jopa vuosia kirjaa­matta ja lapsen kanssa asioiva työnte­ki­jöitä vaihtuu tiuhaan. Sijoi­tettuja lapsia ei ehditä tapaamaan tarpeeksi usein ja rauhassa, jotta heidän todel­linen oloti­lansa selviäisi.

Huostaan­ot­to­ti­lan­teissa ei välttä­mättä ole aikaa tehdä koko perheelle asiakas­suun­ni­telmaa, vaikka laki näin vaatiikin: sosiaa­li­työn­tekijä ehtii yleensä keskittyä vain lapsen akuuttiin hyvinvointiin.

− Jos ollaan niin pitkällä, että huostaan­ottoa mietitään, koko perheelle tehtävä asiakas­suun­ni­telma olisi tietenkin äärim­mäisen tärkeää saada tehdyksi, jotta perhe saisi tarvit­se­mansa tuen ja se voitaisiin taas mahdol­li­simman nopeasti yhdistää, Sakslin sanoo.

Muitakin kuin henki­lös­tö­määrään liittyviä ongelmia esiintyy. Vantaalla esimer­kiksi ilmeni puutetta turva­ko­ti­pai­koista. Apulai­soi­keus­asia­miehen mielestä huoles­tut­tavaa on, että lasten­suojelun asiak­kaiden vaikeudet psykiatrian palve­luiden saami­sessa näyttää olevan valta­kun­nal­linen ongelma.

− Lasten­suojelun asiak­kaana olevan lapsen psykiat­rista hoitoa ei haluta aloittaa, ennen kuin lapsen olosuh­teiden katsotaan vakiin­tuneen eli lapsi on huostaa­no­tettu ja sijais­huolto aloitettu.

− Jos lasten­suojelu ei löydä vaikkapa jollekin hyvin monion­gel­mai­selle lapselle hoito­paikkaa, tämä ei pääse  tarvit­se­maansa psyyk­kiseen sairaan­hoitoon ajoissa, vaan putoaa palve­luiden väliin. Tätä ongelmaa aion  tulevai­suu­dessa tutkia tarkemmin.

Laki on otettava todesta

Mitä sitten lasten­suojelun suhteen voidaan tehdä? Sakslinin vastaus on hyvin yksise­lit­teinen: laki velvoittaa kunnat budje­toimaan lasten­suo­je­lun­toi­min­taansa niin, että resurssit vastaavat tarvetta.

− Kyse ei ole vapaasta poliit­ti­sesta päätök­sen­teosta. Lain vaati­mukset on toteu­tettava. Talou­del­lisia ja  henki­lös­tö­voi­ma­varoja täytyy siis kohdentaa lasten­suo­jeluun niin paljon, että työnte­ki­jöillä on mahdol­lisuus tehdä
työnsä hyvin. Mikäli kunta­päät­täjät eivät suuntaa riittä­västi rahaa lasten­suo­jeluun ja perheiden varhaiseen tukemiseen, asia on erittäin ongel­mal­linen jo perus­oi­keuksien näkökul­masta, Sakslin muistuttaa.

− Perus­tus­laissa on priori­soin­ti­lista perus­oi­keuksien toteu­tu­mi­selle, ja lapset ovat tämän listan kärjessä. Vaikka kunta­päät­tä­jillä toki on talou­del­lisia haasteita joka puolella, lasten hyvin­voin­nista ei vain voi tinkiä. Se on laitonta,
ja johtaa ennen pitkää traagisiin ja kalliimpiin seurauksiin.

Saako päteviä työnte­ki­jöitä rahalla?

Työnte­ki­jöiden vähyys näkyy paitsi töiden ruuhkau­tu­misena myös työnte­ki­jöiden uupumisena ja korkeana vaihtu­vuutena. Uusien työnte­ki­jöiden rekry­toin­tikaan ei ole helppoa alalle, jolla töitä ja vastuuta on liikaa, eikä palkka ole kilpailukykyinen.

Palkan nosta­minen ja työtaakan vähen­tä­minen ovat ilmeisiä keinoja parantaa tilan­netta. Entä jos päteviä työnte­ki­jöitä ei näistä keinoista huoli­matta löytyisi?  Joitakin kuntia on huolet­tanut maalis­kuussa voimaan tullut sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­lölaki, jonka mukaan sosiaa­li­työn­te­kijän tehtä­vissä voi toimia vain pätevä työntekijä ja sijai­se­nakin vain sosiaa­lityön opiskelija.

Moni kunta haluaisi jatkaa epäpä­tevien palkkaa­mista todeten, ettei päteviä ole saata­villa. Alan aloitus­paikkoja on kaikeksi onneksi viime vuosina lisätty, mutta Talentia suosit­telee paikkojen lisää­mistä yliopis­toissa edelleen. Jos päteviä työnte­ki­jöitä silti on tulevai­suu­dessa liian vähän, olisiko apulai­soi­keus­asia­mie­hestä apua aloitus­paik­ka­määrien kaltai­sessa kysymyksessä?

− Emme voi ohjata poliit­tista päätök­sen­tekoa, mutta toki kansliamme voi ottaa aloitus­paik­ka­määriin kantaa tilan­teessa, jossa pätevyys­vaa­ti­muksia on laissa, mutta päteviä tekijöitä ei kerta kaikkiaan löydy.

− Tällöin voisimme puuttua asiaan lailli­suus­val­von­ta­ky­sy­myksenä ja ohjata koulu­tuk­sesta vastaavia tahoja − ja viime­kä­dessä rapor­toida havain­nois­tamme kerto­muk­ses­samme eduskunnalle.

Vakavasta lainvastaisuudesta kansliamme voi nostaa syytteen. 

Kiitokset yhtey­de­no­toista

Mitä apulai­soi­keus­asiamies tarkas­tuk­sissaan tekee? Ensin hän tutustuu ennakolta kunnan tilan­teeseen ja tapaa sen jälkeen luotta­muk­sel­li­sissa keskus­te­luissa työnte­kijät ja johdon erikseen. Saatuaan lasten­suo­je­lusta kokonais­kuvan oikeus­asia­miehen kanslia esittää johdolle käsityk­sensä siitä, mitä tämän tulee tehdä, jotta mahdol­liset epäkohdat korjataan lainmu­kai­siksi. Myös kunta­päät­täjiä muistu­tetaan lain velvoitteista.

Saadaanko tarkas­tuk­silla jotakin aikaan? Onko sillä vaiku­tusta? Oikeus­asiamies on hyvin vakavasti otettu insti­tuutio, jonka puuttu­minen asioihin on perin­tei­sesti saanut asioihin vauhtia, Sakslin kertoo.
− Esittä­mämme käsitykset ja ohjeis­tukset ovat johtaneet lähes poikkeuk­setta korjaus­toi­men­pi­teisiin. Jos jostain syystä tämä ”valmentava” ja lailli­suuk­sista muistuttava linjamme ei johtaisi muutoksiin, voimme antaa huomau­tuksen velvol­li­suuksien laiminlyömisestä.

Vakavasta lainvas­tai­suu­desta kansliamme voi nostaa syytteen. Lasten­suojelun keväällä alkaneista tarkas­tuk­sista oli jo päätetty ennen kuin Vantaan sosiaa­li­työn­te­kijät tekivät kantelun työpai­kastaan. Sakslin joka tapauk­sessa kiittää työnte­ki­jöitä yhtey­de­no­tosta ja kannustaa kaikkia ottamaan oikeus­asia­mieheen yhteyttä aina, jos asiat tuntuvat lailli­suuden kannalta mättävän.

− Ne ihmiset, jotka näkevät huole­naiheet läheltä, ovat avaina­se­massa. Heidän tietonsa ovat ensisi­jaisen tärkeitä valvo­ville viran­omai­sille. Ensisi­jai­sesti ilmoit­tajien kannattaa olla yhtey­dessä lähimpiin valvon­ta­vi­ran­omaisiin: aluehal­lin­to­vi­rastoon tai sosiaali- ja tervey­salan lupa- ja valvon­ta­vi­rasto Valviraan. Näiden
tahojen tehtävänä on valvoa, että kunnan viran­omaiset tekevät työnsä lainmu­kai­sesti. Oikeus­asia­miehen yksi keskeinen tehtävä on valvoa näitä valvojia, aluehal­lin­to­vi­rastoja ja Valviraa. Sen lisäksi kanslia kuitenkin tekee oman harkin­tansa mukaan valvontaa valit­se­miinsa kohteisiin, joten heihin voi aina olla suoraan yhteydessä.

Sakslin muistuttaa, että yhtey­de­notot valvoviin viran­omaisiin ovat ehdot­toman luottamuksellisia.
− Joskus ihmiset eivät ole uskal­taneet olla edes meihin yhtey­dessä omalla nimellään pelätessään työnan­ta­jansa vasta­toimia. Suoje­lemme kuitenkin ilmoit­tajien yksityi­syyttä vahvasti. Kantelut, myös kante­lijan tiedot, ovat julkisia ja tulevat kantelun kohteen tietoon mahdol­lista selvi­tystä tai lausuntoa pyydettäessä.

On tärkeää muistaa, että oikeus­asia­miehen tehtävänä on huolehtia myös kantelun kohteena olevan työnte­kijän oikeuksien toteu­tu­mi­sesta. Jos kävisi ilmi, että työnte­kijän tekemästä ilmian­noista jollakin tavoin kostetaan, asiaan
puutut­taisiin hyvin vakavasti.
− Tällainen kosta­minen kohdis­tuisi oikeus­asia­miehen perus­tus­lail­liseen oikeuteen saada infor­maa­tiota ja toteuttaa laillisuusvalvontaa.

Tapio Ollikainen