Lastensuojelulaitosten työntekijät kokevat työnsä haastavana, kuormittavana ja vaarallisena. Työn palkitsevuudesta huolimatta työntekijöiden vaihtuvuus on suurta.

 

 

Lasten­suo­je­lun sijais­huol­lossa elä­vien las­ten ja nuor­ten näkö­kul­masta sijoi­tuk­sen onnis­tu­mi­sen kan­nalta kes­keistä on kes­tä­vät ja luo­tet­ta­vat ihmissuhteet.

Yksi sijais­huol­lon suu­rim­mista haas­teista on, ettei las­ten­suo­je­lun lai­tos­hoi­toon onnis­tuta rek­ry­toi­maan päte­viä työn­te­ki­jöitä. Jos onnis­tu­taan, he vaih­ta­vat työ­paik­kaa liian pian. Tämä vai­kut­taa suo­raan las­ten hyvin­voin­tiin ja tur­val­li­suu­den tunteeseen.

Lastensuojelun Keskusliiton ja Talentian maa­lis­kuussa jul­kais­tuun kyse­lyyn vas­tan­neista jopa 74 pro­sent­tia on har­kin­nut työ­pai­kan vaih­toa. Selvitykseen vas­tasi 173 sosio­nomi (AMK) ‑tut­kin­non suo­rit­ta­nutta las­ten­suo­je­lun lai­tos­työn­te­ki­jää sekä 184 sosionomiopiskelijaa.

Kyselyyn vas­tan­neet piti­vät työ­tään pal­kit­se­vana ja mer­ki­tyk­sel­li­senä, mutta myös haas­ta­vana, kuor­mit­ta­vana ja vaa­ral­li­sena. Työntekijät koki­vat työs­sään usein asia­tonta koh­te­lua ja jopa väki­val­taa. Uhkailu ja pai­nos­ta­mi­nen oli yleistä. Vain seit­se­män pro­sent­tia ilmoitti, ettei ole koke­nut sitä.

Myös vetovoimatekijöitä löytyy

Iso osa vas­taa­jista (43 %) oli koke­nut fyy­sistä väki­val­taa muu­ta­mia ker­toja vuo­dessa. Viikoittain sitä kokee 12 %.

Melkein kol­mas­osa vas­taa­jista (28 %) koki, ettei työ­pai­kalla ole sel­keitä toi­min­taoh­jeita väki­val­ta­ti­lan­tei­siin, 43 % vas­taa­jista koki pereh­dy­tyk­sen väki­val­ta­ti­lan­tei­siin riit­tä­mät­tö­mänä ja 46 % vas­tasi, ettei lain edel­lyt­tä­mää työ­suo­je­lun toi­min­taoh­jel­maa ollut käsi­telty työ­pai­kalla. 45 % mie­lestä väki­val­taa ja sen uhkaa ei käsi­tellä sään­nöl­li­sesti. Vain 36 % saa omalta esi­mie­hel­tään tukea riit­tä­västi ja 15 % erinomaisesti.

Lastensuojelun lai­tos­hoi­dossa on myös veto­voi­ma­te­ki­jöitä. Työ koe­taan mer­ki­tyk­sel­li­seksi ja mie­lek­kääksi, työyh­tei­söä arvos­te­taan ja ennen kaik­kea työn­te­ki­jöillä on vahva halu työs­ken­nellä las­ten, nuor­ten ja per­hei­den kanssa.

Työyhteisön tukeen ja työil­ma­pii­riin oltiin sel­vi­tyk­sen mukaan pää­sään­töi­sesti tyytyväisiä.

Vahvasta sisäi­sestä moti­vaa­tiosta huo­li­matta las­ten­suo­je­lun lai­tos­hoito ei näyt­täydy tällä het­kellä työnä, johon halu­taan sitou­tua. Työ on vaa­ti­vaa, kuor­mit­ta­vaa ja edel­lyt­tää laa­jaa erityisosaamista.

Vastaajista 94 % ilmoitti myös, että palkka oli työn vaa­ti­vuu­teen näh­den liian matala.

Myöskään opis­ke­li­joi­den sil­missä las­ten­suo­je­lun lai­tos­huolto ei sel­vi­tyk­sen mukaan näyt­täydy tällä het­kellä veto­voi­mai­sena työnä. Mielikuvaan vai­kut­ta­vat eni­ten las­ten­suo­je­lun kiel­tei­nen jul­ki­suus­kuva sekä opin­to­jen ja työ­har­joit­te­lun aikai­set kokemukset.

Mahdollisuuksia on

– Kaikkiin näi­hin teki­jöi­hin on mah­dol­lista vai­kut­taa, muis­tut­taa Talentian eri­tyis­asian­tun­tija Alpo Heikkinen.

Työhön sitou­tu­mista voi­daan edis­tää kohen­ta­malla palk­kausta, lisää­mällä työn­te­ki­jä­re­surs­seja ja paran­ta­malla työ­suo­je­lun val­von­taa. Sijaishuollossa koh­dat­ta­van väki­val­lan hal­lin­taan, ehkäi­syyn ja jäl­ki­puin­tiin on ole­massa mene­tel­miä, joita työyh­tei­söt voi­vat ottaa käyttöön.

– Olemme yhtey­dessä sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön työ­suo­je­lusta vas­taa­viin. Haluamme poh­tia yhdessä min­kä­lai­sia toi­men­pi­teitä työ­suo­je­lun osalta lai­tok­sissa olisi mah­dol­lista tehdä, Heikkinen kertoo.

Valtion, maa­kun­tien, kun­tien, jär­jes­tö­jen ja yksi­tyis­ten pal­ve­lun­tuot­ta­jien on yhdessä pon­nis­tel­tava sen eteen, että ammat­ti­tai­toi­sen työ­voi­man saanti, pysy­vyys ja hyvin­vointi las­ten­suo­je­lu­lai­tok­sissa turvataan. 

Lue lisää: Lapsen vuoksi – Lastensuojelun lai­tos­hoi­don veto­voi­ma­te­ki­jät ja alalta työn­tä­vät teki­jät. Lastensuojelun Keskusliitto ja Talentia. Lastensuojelun Keskusliiton verk­ko­jul­kaisu 2/2021.