Lasten vuoroasuminen on yleistynyt. Arviolta 10‒15 prosenttia lapsista asuu kahdessa kodissa vanhempiensa eron jälkeen.

 

Viral­li­sesti vuo­roa­su­mi­seksi kat­so­taan tilanne, jossa lapsi asuu vuo­ro­tel­len 50 pro­sent­tia ajasta toi­sen van­hem­man kanssa esi­mer­kiksi aina vii­kon kerrallaan.

Joissakin tapauk­sissa rat­kaisu on kaik­kien kan­nalta hyvä, mutta jos­kus se voi kuor­mit­taa lasta entisestään.

Tampereen yli­opis­ton sosi­aa­li­työn yli­opis­ton­leh­tori, YTT Leena Autonen-Vaaraniemi on tut­ki­nut las­ten omia koke­muk­sia vuo­roa­su­mi­sesta eri­tyi­sesti sil­loin, kun van­hem­mat rii­te­le­vät kes­ke­nään. Hänen tut­ki­muk­ses­taan on tulossa artik­keli syk­syllä ilmes­ty­vään Hannele Forsbergin ja Aino Ritala-Koskisen toi­mit­ta­maan kir­jaan, joka käsit­te­lee las­ten moni­paik­kaista asumista.

Riidat voivat kärjistyä

Riidat kos­ke­vat usein las­ten asioi­den hoi­ta­mista ja tilan­teita, jotka eivät mene ennalta suun­ni­tel­lusti, kuten las­ten kul­jet­ta­mista tree­nei­hin. Kiistoja tulee esi­mer­kiksi kodin vaih­ta­mi­sen tilan­teissa ja äärim­mil­lään lap­set vaih­de­taan pysä­köin­ti­pai­kalla, ker­too Autonen-Vaaraniemi.

Myös tie­don­ku­lun ongel­mat ovat taval­li­sia, ja las­ten mie­lestä van­hem­mat eivät aina tiedä hei­dän asiois­taan, jol­loin lap­set toi­mi­vat vies­tin­vie­jänä van­hem­malta toi­selle. Lapset pyr­ki­vät yleensä aset­tu­maan van­hem­pien rii­te­lyn ulko­puo­lelle ja vält­te­le­mään van­hem­piensa kiistoja.

‒ Lapset ovat lojaa­leja van­hem­pi­aan koh­taan ja se, että he eivät louk­kaa van­hem­pi­aan, on heille haas­ta­vaa. Lapset myös jou­tu­vat tasa­pai­noi­le­maan van­hem­piensa toi­vei­den välillä.

Vuoroasuminen ei poista van­hem­pien välistä rii­te­lyä, mutta rii­dat siir­ty­vät nii­hin paik­koi­hin, joissa van­hem­mat koh­taa­vat las­ten asioissa, park­ki­paik­ko­jen lisäksi muun muassa tekstiviesteihin.

Tutkimus ei anna valintaan suoraa vastausta

Jos van­hem­mat ovat kovin rii­tai­sia, ei las­ten vuo­roa­su­mista yleensä suo­si­tella. Vuoroasuminen edel­lyt­tää van­hem­pien yhteis­työ­ky­kyä ja hyviä välejä.

‒ Toisaalta tut­ki­muk­set eivät suo­raan anna mitään rat­kai­suja vuo­roa­su­mi­seen. Aihepiiristä tar­vi­taan lisää eri­tyi­sesti las­ten koke­muk­siin perus­tu­vaa tut­ki­musta, sanoo Autonen-Vaaraniemi.

Vuoroasumisessa lap­sella säi­lyy suhde kum­paan­kin van­hem­paan ja eri­tyi­sesti isään.

‒ Osa lap­sista piti vuo­roa­su­mista hyvänä rat­kai­suna, mutta osa koki sen ras­kaana ja van­hem­pien rii­dat ahdis­ta­vina. Vaikka lap­set tule­vat surul­li­siksi rii­te­lystä, he näyt­tä­vät muo­dos­ta­neen eril­li­sen suh­teen kum­paan­kin van­hem­paan ja välit­tä­vät heistä.

Kaisa Yliruokanen