Riikka Kimpanpään johtamalla tiimillä on syytä juhlaan. Hän työtovereineen tekee työtä Tampereen kaupungin lapsiperheiden aikuissosiaalityössä, joka on yksi tämän vuoden kaupungin Kehittäjäpalkinnon saajista.

 

Tässä muo­dos­saan lap­siper­hei­den aikuis­sosi­aal­i­työ on uusi palvelu. Kaupun­gin huomionosoi­tus on tun­tunut kaik­ista hyvältä, sil­lä epäi­lyjäkin työ­muodon tarpeel­lisu­ud­es­ta on ollut.

‒ Pormes­tari Lau­ri Lyly kiit­ti sitä, että kehit­tämistyö on tehty ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­la työ­paikallamme ja palvelu on suun­nat­tu lap­siper­hei­den aikuisille. Huomiotta ei liioin jäänyt se, että työl­lämme voidaan ehkäistä las­ten­suo­jelun tarvet­ta, sanoo Riik­ka Kim­pan­pää.

Riik­ka on tyy­tyväi­nen tiimi­in­sä, jos­sa on sosi­aal­i­työn, sosi­aalio­h­jauk­sen ja palvelu­o­h­jauk­sen ammat­ti­laisia.

‒ Kun teimme rekry­toin­te­ja, saimme tänne sopi­van yhdis­telmän mon­en­laista osaamista maa­han­muut­to- ja las­ten­suo­je­lu­työstä sekä toimeen­tu­lo­tuk­i­työstä.

Palvelu lasten vanhemmille

Lap­siper­hei­den aikuis­sosi­aal­i­työtä tehdään sosi­aal­i­huolto­lain perus­teel­la. Palve­lu­tarpeen arvio ja asi­akas­su­un­nitel­ma tehdään aina aikuiselle, ja aikuinen saa tarvit­taes­sa omatyön­tek­i­jän.

‒ Työn tavoit­teet asete­taan yhdessä asi­akkaan kanssa, ja suun­nitel­mat kir­jataan sosi­aal­i­huol­lon asi­akas­rek­isteri­in. Asi­akkaan kanssa myös sovi­taan palvelun kestos­ta, ker­too Riik­ka Kim­pan­pää.

Palvelu on tarkoitet­tu tilanteisi­in, jois­sa per­heen aikuinen hyö­tyy elämän­ti­lanteessaan aikuis­sosi­aal­i­työstä ja sosi­aalio­h­jauk­ses­ta. Myös monil­la las­ten­suo­jelun asi­akasper­hei­den aikuisil­la olisi eril­lisen aikuis­sosi­aal­i­työn tarvet­ta. Tam­pereel­la on pitkälle kehit­tynyt aikuis­sosi­aal­i­työn palvelu, jon­ka työkalu­ja tässä palvelus­sa myös hyö­dyn­netään.

Asi­akkaat ohjau­tu­vat Riikan tiimille sosi­aali­palvelu­jen neu­von­nan, sosi­aalipäivystyk­sen, lap­siper­hei­den sosi­aali­palvelu­jen ja muiden yhteistyö­ta­ho­jen kaut­ta. Kysyn­tää on täl­lä het­kel­lä enem­män kuin siihen pystytään vas­taa­maan.

‒ Meille ohjau­tu­vat myös ennakol­liset lastensuojelu­ilmoitukset. Asi­akkaina voi olla lisäk­si huostaan­otet­tu­jen las­ten van­hempia, ker­too Kim­pan­pää.

Tyyp­illi­nen asi­akas voi olla vaikka­pa yksin­huolta­jaäi­ti, jol­la on mon­ta las­ta. Pikku­lap­siper­heen arjen pyöri­tyk­sessä omat tarpeet ovat jääneet taka-alalle. Elämä uuvut­taa, elämän­hallinta ja oma mie­len­ter­veyskin on koe­tuk­sel­la.

‒ Meil­lä on myös maa­han­muut­ta­ja­van­hempia, jot­ka saat­ta­vat tarvi­ta tukea jo siinä, että selviy­tyvät suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa, asumises­sa ja vira­nomaisjär­jestelmässä.

Hele­na Jaakko­la