Häpeä ja syyllisyyden tunne sekä pelko estävät lasta kertomasta aikuisille verkossa kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä.

 

 

Viime vuonna Pelas­ta­kaa Lap­set jul­kaisi teke­mänsä laa­jan sel­vi­tyk­sen Las­ten ja nuor­ten kokema sek­su­aa­li­nen häi­rintä ja sii­hen liit­tyvä kiusaa­mi­nen digi­taa­li­sessa mediassa. Sel­vi­tyk­seen osal­lis­tui 3 200 lasta ja nuorta yli 500 kou­lusta eri puo­lilta Suo­mea.

Sel­vi­tyk­sen mukaan joka kol­mas 12−17-vuotias on viime vuo­den aikana koke­nut tois­ten las­ten ja nuor­ten sek­su­aa­lista häi­rin­tää digi­taa­li­sessa mediassa, ja 30 pro­sent­tia tytöistä on saa­nut tah­to­mat­taan kän­nyk­käänsä sek­su­aa­lista kuva­ma­te­ri­aa­lia.

Huo­les­tut­ta­vaa on, että myös las­ten ja nuor­ten itsensä otta­mat sek­su­aa­lis­sä­vyt­tei­set kuva­ma­te­ri­aa­lit leviä­vät netissä hal­lit­se­mat­to­masti ja saat­ta­vat jou­tua rikol­li­seen käyt­töön.

Pelas­ta­kaa Las­ten asian­tun­tija, sosi­aa­li­työn­te­kijä Hanna-Leena Lai­ti­nen muis­tut­taa, että vaikka sek­su­aa­li­vä­ki­val­ta­ma­te­ri­aali on digi­taa­lista, se on todel­lista lap­selle tai nuo­relle. Lap­sille voi­daan lisäksi lähet­tää hei­dän tah­to­mat­taan tai heitä pyy­de­tään lähet­tä­mään sek­su­aa­li­sia kuvia ja videoita eri­lai­sissa sosi­aa­li­sen median sovel­lu­tuk­sissa ja muilla digi-alus­toilla.

Myös lap­si­ryh­män pela­tessa kes­ke­nään ja lähe­tel­lessä toi­sil­leen kuvia voi väliin tulla aikui­nen esit­tä­mään kuva­pyyn­töjä. Las­ten on vai­keaa erot­taa, mil­loin kuvia pyy­tää aikui­nen ja mil­loin ikä­to­veri. Kuva­so­vel­lu­tuk­siin ladat­tuja las­ten kuvia ja videoita voi­daan kaa­pata ja käyt­tää osana aikui­sille tar­koi­tet­tua por­no­gra­fista sivus­toa.

− Sek­su­aa­lis­ten kuvien lähet­tä­mi­nen ja pyy­tä­mi­nen on nuor­ten kes­kuu­dessa aika yleistä. Aikuis­ten on tär­keää puhua digi­taa­li­sen median ris­keistä lap­sille ja nuo­rille, sillä heillä on oikeus suo­je­luun myös ver­kossa, Lai­ti­nen huo­maut­taa.

Tietoa tarvitaan lisää

Sel­vi­tyk­sen mukaan lap­set ja nuo­ret eivät tiedä, että alas­ton­ku­vien lähet­tä­mi­nen tai pyy­tä­mi­nen on kiel­let­tyä. He selit­tä­vät sen usein vit­sai­luksi.

− Lukio­lais­ty­töistä 40 pro­sent­tia ei tiedä, onko ole­massa jokin laki, joka mää­rit­te­lee kiel­le­tyn sek­su­aa­lis­sä­vyt­tei­sen puheen, sanoo Hanna-Leena Lai­ti­nen.

Van­hem­pien pitäisi myös muis­taa kysellä lap­selta päi­vit­täin digi-kuu­lu­mi­sia kuten esi­mer­kiksi, mitä pelejä hän pelaa ja kenen kanssa viet­tää aikaa ver­kossa. Kun aikui­nen puhuu lap­sen kanssa digi­taa­li­sen median ris­keistä, on lap­sen hel­pompi ker­toa, jos hän on koh­dan­nut jotain häm­men­tä­vää.

− On tär­keää kes­kus­tella siitä, mikä ver­kossa on sal­lit­tua ja mikä hai­tal­lista.

Sex­ting – las­ten ja nuor­ten toi­sil­leen lähet­tä­miä sek­su­aa­lis­sä­vyt­tei­siä kuvia tai vies­tejä.
Groo­ming – aikui­sen toi­min­taa, jolla hän pyr­kii hou­kut­te­le­maan lap­sen tai nuo­ren sek­su­aa­li­seen kon­tak­tiin
Sex­tor­tion – sek­su­aa­li­sella kuva­ma­te­ri­aa­lilla kiris­tä­mi­nen

Lap­silla ja nuo­rilla on kei­noja pyr­kiä lopet­ta­maan hei­hin koh­dis­tuva sek­su­aa­li­nen häi­rintä ver­kossa: lähes puo­let blok­kaa teki­jän tai ker­too kave­reil­leen. Sel­vi­tyk­sen mukaan lap­set kui­ten­kin ker­to­vat häpeän ja pelon vuoksi koke­mas­taan aikui­sille hyvin har­voin. Siksi ker­to­mi­sen kyn­nystä tulisi kai­kin kei­noin madal­taa.

− Jos lapsi ei kerro häi­rin­nästä aikui­sille, hänen tun­ne­ko­ke­muk­sensa jää käsit­te­le­mättä.

Ilmoita, älä sivuuta!

Pelas­ta­kaa Lap­set perusti jo 16 vuotta sit­ten nettivihje.fi-pal­ve­lun, johon kuka tahansa voi tehdä ilmoi­tuk­sen, jos on näh­nyt tai epäi­lee näh­neensä ver­kossa lap­siin koh­dis­tu­vaa sek­su­aa­li­vä­ki­val­taa tai lai­tonta toi­min­taa.

Las­ten suo­jelu ja Net­ti­vihje-tiimi tekee tii­vistä yhteis­työtä Kes­kus­ri­kos­po­lii­sin (KRP) kanssa, jotta ver­kosta saa­daan nopeasti pois­tet­tua lap­sen oikeuk­sia louk­kaa­vat ja lait­to­mat kuvat.

Lai­tonta toi­min­taa ei pys­tytä täy­sin estä­mään, mutta lisää­mällä aikui­sille suun­nat­tua opas­tusta ja kou­lu­tusta tilan­netta voi­daan paran­taa. Tär­keää rikos­ten ehkäi­se­mi­seksi on myös tar­jota mata­lan kyn­nyk­sen tuki­pal­ve­luja hen­ki­löille, joilla on sek­su­aa­lista kiin­nos­tusta lap­siin. Pelas­ta­kaa Lap­set on tuot­ta­nut oma­hoito-ohjel­man, joka on kään­netty myös englan­niksi.

Riko­sy­li­ko­mi­sa­rio Sari Sarani on KRP:n tie­don­han­kin­taa tie­to­ver­koissa teke­vän yksi­kön esi­mies. Kun yksikkö saa esi­mer­kiksi Pelas­ta­kaa Las­ten net­ti­vih­je­pal­ve­lun kautta tie­don lap­siin koh­dis­tu­vasta rikol­li­sesta mate­ri­aa­lista ver­kossa, poliisi lisää osoit­teen suo­da­tus­lis­talle, ja tieto menee ope­raat­to­rille, joka voi estää asiak­kail­taan pää­syn sivus­tolle.

− Itse rikok­sen­te­ki­jöitä on vai­kea saada kiinni rajal­lis­ten voi­ma­va­ro­jemme vuoksi, mutta KRP tekee tii­vistä yhteis­työtä ulko­mais­ten viran­omais­ten ja jär­jes­tö­jen kanssa, joilta saa hyvin pal­jon tie­toa rikok­sista ja rikok­sen teki­jöistä.

Sara­nin mukaan tie­to­verk­ko­ri­kok­set lisään­ty­vät koko ajan. Suo­men poliisi saa tie­don Suo­messa tapah­tu­vista rikok­sista kan­sain­vä­li­sen viran­omai­syh­teis­työn kautta, kun esi­mer­kiksi Euro­pol, Inter­pol tai jon­kun muun maan viran­omai­set teke­vät rikos­tut­kin­taa tai tie­dus­te­lua lap­siin koh­dis­tu­vista rikok­sista tie­to­ver­kossa.

Lasten ja nuorten rikokset

Polii­sin tut­kinta koh­dis­tuu siis aikui­siin rikok­sen­te­ki­jöi­hin, mutta entä kun lap­set tai nuo­ret syyl­lis­ty­vät itse sek­su­aa­lis­vä­rit­tei­sen mate­ri­aa­lin lähet­tä­mi­seen tai pyy­tä­mi­seen?

− Kaikki täl­lai­nen rikol­li­suus on polii­sin näkö­kul­masta vaka­vaa. Nuor­ten väli­sessä sex­tin­gissä monet rikok­set ovat sel­vi­tet­tä­vissä, sillä epäilty on usein tie­dossa, sanoo Sarani.

Myös Sara­nin mie­lestä las­ten ja nuor­ten olisi saa­tava enem­män tie­toa kiel­le­tystä toi­min­nasta. Jos nuor­ten käsi­tys sek­su­aa­li­suu­desta muo­dos­tuu net­ti­por­non perus­teella, vää­ris­tyy hei­dän käsi­tyk­sensä oikeasta ja hyväk­syt­tä­västä sek­su­aa­li­suu­desta.

Sarani pai­not­taa, että vain pieni osa rikok­sista tulee polii­sin tie­toon ja niis­tä­kin vain pieni osa saa­daan sel­vi­tet­tyä. Siksi poliisi on mukana muun muassa Pelas­ta­kaa Las­ten Tur­val­li­sesti ver­kossa –kam­pan­jassa. Jos digi­taa­li­sen median ris­kejä tun­ne­taan parem­min, voi­daan suo­jau­tua pal­jon parem­min rikok­sen koh­teeksi jou­tu­mi­selta.

− Mutta nuori jää vali­tet­ta­van usein yksin tämän asian kanssa sel­lai­ses­sa­kin per­heessä, jossa peri­aat­teessa olisi mah­dol­lista tukea saada.

Sarani muis­tut­taa, että kuka tahansa voi tehdä polii­sille net­ti­vin­kin vaikka nimet­tö­mänä, jos epäi­lee lap­sen tai nuo­ren sek­su­aa­lista hyväk­si­käyt­töä ver­kossa, mutta on epä­varma asiasta.

− Jos taas on kyse sel­keästi rikok­selta vai­kut­ta­vasti asiasta, voi tehdä riko­sil­moi­tuk­sen netissä tai polii­sia­se­malla.

Ennaltaehkäiseviä tukipalveluja tekijöille

− Sek­su­aa­li­ri­kol­li­sille tai poten­ti­aa­li­sille teki­jöille tar­vi­taan lisää kriisi- ja tuki­pal­ve­luja, joi­den tavoit­teena on sek­su­aa­li­vä­ki­val­lan ennalta ehkäi­se­mi­nen, sillä netti mah­dol­lis­taa lap­siin koh­dis­tu­vaa sek­su­aa­lista riis­toa aiem­paa laa­jem­min, sanoo Satu Hin­tikka.

Hin­tikka työs­ken­te­lee yksi­kön­joh­ta­jana Set­le­mentti Tam­pe­reen Väki­valta- ja krii­si­työn yksi­kössä.

Ongel­mana eivät Hin­ti­kan mukaan ole vain pedo­fii­lit, vaan esi­mer­kiksi por­noon addik­toi­tu­nut hen­kilö voi kiin­nos­tua myös lap­si­ma­te­ri­aa­lista.

Eri­tyi­sesti lap­siin ja nuo­riin koh­dis­tu­van sek­su­aa­li­sen väki­val­lan ennal­taeh­käisy on kes­kei­nen tavoite Sexpo-sää­tiön ja Kri­mi­naa­li­huol­lon tuki­sää­tiön yhtei­sellä SeriE-hank­keella. Hanke tar­joaa mak­su­tonta mata­lan kyn­nyk­sen kas­vok­kaista tuki­pal­ve­lua hen­ki­löille, jotka ovat huo­lis­saan lap­siin koh­dis­tu­vista sek­su­aa­li­sista miel­ty­myk­sis­tään.

Hanke koor­di­noi myös val­ta­kun­nal­lista teki­jä­työ­hön eri­kois­tu­nutta asian­tun­ti­ja­ver­kos­toa, jonka tavoit­teena on sel­kiyt­tää ja tehos­taa hoi­too­noh­jausta ja pal­ve­luja.

Satu Hin­ti­kan yksik­köön kuu­lu­vassa Välitä!-seksuaaliväkivaltatyössä työs­ken­nel­lään kaik­kien yli 18-vuo­tiai­den sek­su­aa­li­vä­ki­val­taan syyl­lis­ty­nei­den tai poten­ti­aa­lis­ten teki­jöi­den kanssa. Välitä! toi­mii Tam­pe­reella, mutta tar­joaa yksi­lö­työs­ken­te­lyn ohella apua myös val­ta­kun­nal­li­sesti puhe­li­mitse ja chat-pal­ve­luna.

Oulussa toi­miva Vuolle Set­le­mentti ry:n ja Oulun ensi- ja tur­va­koti ry:n Serita-hanke on suun­nattu yli 15-vuo­tiaille sek­su­aa­li­ri­kos­taus­tai­sille tai poten­ti­aa­li­sille rikok­sen­te­ki­jöille. Seri­talla on val­ta­kun­nal­li­nen puhe­lin- ja chat-pal­velu ja yksi­lö­työtä sekä kas­vok­kain että etä­verk­ko­yh­tey­den avulla.

Teki­jöi­den tai poten­ti­aa­lis­ten teki­jöi­den kun­tou­tuk­sessa käy­te­tään muun muassa Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen kehit­tä­mää Uusi suunta ‑ohjel­maa. Sen tar­koi­tuk­sena on lisätä hen­ki­lön ymmär­rystä omista rikok­seen joh­ta­vista aja­tuk­sis­taan ja valin­nois­taan ja löy­tää vaih­toeh­toi­sia tapoja toi­mia.

− Ohjelma on osoit­tau­tu­nut erit­täin vai­kut­ta­vaksi ja las­kee mer­kit­tä­västi rikok­sen uusin­ta­ris­kiä, vaikka ohjel­maan osal­lis­tuva hen­kilö ei edes myön­täisi syyl­lis­ty­neensä mihin­kään rikok­seen, Hin­tikka ker­too.

Iita Ket­tu­nen

Katso myös Mielenterveystalo.fi 

Sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riö jul­kai­see mar­ras­kuussa 2019 kan­sal­li­sen lap­siin ja nuo­riin koh­dis­tu­van sek­su­aa­li­vä­ki­val­lan ehkäi­se­mistä kos­ke­van tavoite- ja toi­men­pi­de­suun­ni­tel­man vuo­sille 2019–2025. Suun­ni­tel­massa on omana luku­naan Sek­su­aa­li­vä­ki­valta ja häi­rintä digi­taa­li­sesti, jonka kir­joit­ta­vat PeLan asian­tun­ti­jat Nina Vaa­ra­nen-Val­ko­nen ja Hanna-Leena Lai­ti­nen.