Häpeä ja syyllisyyden tunne sekä pelko estävät lasta kertomasta aikuisille verkossa kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä.

 

 

Viime vuon­na Pelas­takaa Lapset julka­isi tekemän­sä laa­jan selvi­tyk­sen Las­ten ja nuorten koke­ma sek­suaa­li­nen häir­in­tä ja siihen liit­tyvä kiusaami­nen dig­i­taalises­sa medi­as­sa. Selvi­tyk­seen osal­lis­tui 3 200 las­ta ja nuor­ta yli 500 koulus­ta eri puo­lil­ta Suomea.

Selvi­tyk­sen mukaan joka kol­mas 12−17-vuotias on viime vuo­den aikana kokenut tois­t­en las­ten ja nuorten sek­suaal­ista häir­in­tää dig­i­taalises­sa medi­as­sa, ja 30 pros­ent­tia tytöistä on saanut tah­tomat­taan kän­nykkään­sä sek­suaal­ista kuva­ma­te­ri­aalia.

Huolestut­tavaa on, että myös las­ten ja nuorten itsen­sä otta­mat sek­suaalis­sävyt­teiset kuva­ma­te­ri­aalit lev­iävät netis­sä hal­lit­se­mat­tomasti ja saat­ta­vat joutua rikol­liseen käyt­töön.

Pelas­takaa Las­ten asiantun­ti­ja, sosi­aal­i­työn­tek­i­jä Han­na-Leena Laiti­nen muis­tut­taa, että vaik­ka sek­suaaliväki­val­ta­ma­te­ri­aali on dig­i­taal­ista, se on todel­lista lapselle tai nuorelle. Lap­sille voidaan lisäk­si lähet­tää hei­dän tah­tomat­taan tai heitä pyy­de­tään lähet­tämään sek­suaal­isia kuvia ja videoita eri­lai­sis­sa sosi­aalisen medi­an sovel­lu­tuk­sis­sa ja muil­la digi-alus­toil­la.

Myös lap­siryh­män pelates­sa keskenään ja lähetel­lessä toisilleen kuvia voi väli­in tul­la aikuinen esit­tämään kuvapyyn­töjä. Las­ten on vaikeaa erot­taa, mil­loin kuvia pyytää aikuinen ja mil­loin ikä­toveri. Kuvasovel­lu­tuk­si­in ladat­tu­ja las­ten kuvia ja videoita voidaan kaa­p­a­ta ja käyt­tää osana aikuisille tarkoitet­tua pornografista sivus­toa.

− Sek­suaal­is­ten kuvien lähet­tämi­nen ja pyytämi­nen on nuorten kesku­udessa aika yleistä. Aikuis­ten on tärkeää puhua dig­i­taalisen medi­an riskeistä lap­sille ja nuo­rille, sil­lä heil­lä on oikeus suo­jelu­un myös verkos­sa, Laiti­nen huo­maut­taa.

Tietoa tarvitaan lisää

Selvi­tyk­sen mukaan lapset ja nuoret eivät tiedä, että alas­tonku­vien lähet­tämi­nen tai pyytämi­nen on kiel­let­tyä. He selit­tävät sen usein vit­sailuk­si.

− Luki­o­laistytöistä 40 pros­ent­tia ei tiedä, onko ole­mas­sa jokin laki, joka määrit­telee kiel­letyn sek­suaalis­sävyt­teisen puheen, sanoo Han­na-Leena Laiti­nen.

Van­hempi­en pitäisi myös muis­taa kysel­lä lapselta päivit­täin digi-kuu­lu­misia kuten esimerkik­si, mitä pele­jä hän pelaa ja kenen kanssa viet­tää aikaa verkos­sa. Kun aikuinen puhuu lapsen kanssa dig­i­taalisen medi­an riskeistä, on lapsen helpom­pi ker­toa, jos hän on kohdan­nut jotain häm­men­tävää.

− On tärkeää keskustel­la siitä, mikä verkos­sa on sal­lit­tua ja mikä haitallista.

Sex­ting – las­ten ja nuorten toisilleen lähet­tämiä sek­suaalis­sävyt­teisiä kuvia tai vieste­jä.
Groom­ing – aikuisen toim­intaa, jol­la hän pyrkii houkut­tele­maan lapsen tai nuoren sek­suaaliseen kon­tak­ti­in
Sex­tor­tion – sek­suaalisel­la kuva­ma­te­ri­aalil­la kiristämi­nen

Lap­sil­la ja nuo­ril­la on keino­ja pyrk­iä lopet­ta­maan hei­hin kohdis­tu­va sek­suaa­li­nen häir­in­tä verkos­sa: läh­es puo­let blokkaa tek­i­jän tai ker­too kavereilleen. Selvi­tyk­sen mukaan lapset kuitenkin ker­to­vat häpeän ja pelon vuok­si koke­mas­taan aikuisille hyvin har­voin. Sik­si ker­tomisen kyn­nys­tä tulisi kaikin keinoin madal­taa.

− Jos lap­si ei ker­ro häirin­nästä aikuisille, hänen tun­nekoke­muk­sen­sa jää käsit­telemät­tä.

Ilmoita, älä sivuuta!

Pelas­takaa Lapset perusti jo 16 vuot­ta sit­ten nettivihje.fi-palvelun, johon kuka tahansa voi tehdä ilmoituk­sen, jos on näh­nyt tai epäilee näh­neen­sä verkos­sa lap­si­in kohdis­tu­vaa sek­suaaliväki­val­taa tai laiton­ta toim­intaa.

Las­ten suo­jelu ja Net­tivi­h­je-tii­mi tekee tiivistä yhteistyötä Keskus­rikospoli­isin (KRP) kanssa, jot­ta verkos­ta saadaan nopeasti pois­tet­tua lapsen oikeuk­sia loukkaa­vat ja lait­tomat kuvat.

Laiton­ta toim­intaa ei pystytä täysin estämään, mut­ta lisäämäl­lä aikuisille suun­nat­tua opas­tus­ta ja koulu­tus­ta tilan­net­ta voidaan paran­taa. Tärkeää rikosten ehkäisemisek­si on myös tar­jo­ta mata­lan kyn­nyk­sen tukipalvelu­ja henkilöille, joil­la on sek­suaal­ista kiin­nos­tus­ta lap­si­in. Pelas­takaa Lapset on tuot­tanut oma­hoito-ohjel­man, joka on kään­net­ty myös englan­niksi.

Riko­sy­likomis­ario Sari Sarani on KRP:n tiedonhank­in­taa tietoverkois­sa tekevän yksikön esimies. Kun yksikkö saa esimerkik­si Pelas­takaa Las­ten net­tivi­h­jepalvelun kaut­ta tiedon lap­si­in kohdis­tu­vas­ta rikol­lis­es­ta mate­ri­aal­ista verkos­sa, poli­isi lisää osoit­teen suo­da­tus­listalle, ja tieto menee oper­aat­to­rille, joka voi estää asi­akkail­taan pääsyn sivus­tolle.

− Itse rikok­sen­tek­i­jöitä on vaikea saa­da kiin­ni rajal­lis­ten voimavaro­jemme vuok­si, mut­ta KRP tekee tiivistä yhteistyötä ulko­mais­ten vira­nomais­ten ja jär­jestö­jen kanssa, joil­ta saa hyvin paljon tietoa rikok­sista ja rikok­sen tek­i­jöistä.

Saranin mukaan tietoverkko­rikok­set lisään­tyvät koko ajan. Suomen poli­isi saa tiedon Suomes­sa tapah­tu­vista rikok­sista kan­sain­välisen vira­nomaisy­hteistyön kaut­ta, kun esimerkik­si Europol, Inter­pol tai jonkun muun maan vira­nomaiset tekevät rikos­tutk­in­taa tai tiedustelua lap­si­in kohdis­tu­vista rikok­sista tietoverkos­sa.

Lasten ja nuorten rikokset

Poli­isin tutk­in­ta kohdis­tuu siis aikuisi­in rikok­sen­tek­i­jöi­hin, mut­ta entä kun lapset tai nuoret syyl­listyvät itse sek­suaal­isvärit­teisen mate­ri­aalin lähet­tämiseen tai pyytämiseen?

− Kaik­ki täl­lainen rikol­lisu­us on poli­isin näkökul­mas­ta vakavaa. Nuorten välisessä sex­tingis­sä mon­et rikok­set ovat selvitet­tävis­sä, sil­lä epäilty on usein tiedos­sa, sanoo Sarani.

Myös Saranin mielestä las­ten ja nuorten olisi saata­va enem­män tietoa kiel­letys­tä toimin­nas­ta. Jos nuorten käsi­tys sek­suaal­isu­ud­es­ta muo­dos­tuu net­ti­pornon perus­teel­la, vääristyy hei­dän käsi­tyk­sen­sä oikeas­ta ja hyväksyt­tävästä sek­suaal­isu­ud­es­ta.

Sarani pain­ot­taa, että vain pieni osa rikok­sista tulee poli­isin tietoon ja niistäkin vain pieni osa saadaan selvitet­tyä. Sik­si poli­isi on mukana muun muas­sa Pelas­takaa Las­ten Tur­val­lis­es­ti verkos­sa –kam­pan­jas­sa. Jos dig­i­taalisen medi­an riske­jä tun­netaan parem­min, voidaan suo­jau­tua paljon parem­min rikok­sen kohteek­si jou­tu­miselta.

− Mut­ta nuori jää valitet­ta­van usein yksin tämän asian kanssa sel­l­aises­sakin per­heessä, jos­sa peri­aat­teessa olisi mah­dol­lista tukea saa­da.

Sarani muis­tut­taa, että kuka tahansa voi tehdä poli­isille net­tivinkin vaik­ka nimet­tömänä, jos epäilee lapsen tai nuoren sek­suaal­ista hyväk­sikäyt­töä verkos­sa, mut­ta on epä­var­ma asi­as­ta.

− Jos taas on kyse selkeästi rikok­selta vaikut­tavasti asi­as­ta, voi tehdä rikosil­moituk­sen netis­sä tai poli­isi­ase­mal­la.

Ennaltaehkäiseviä tukipalveluja tekijöille

− Sek­suaalirikol­lisille tai poten­ti­aal­isille tek­i­jöille tarvi­taan lisää kri­isi- ja tukipalvelu­ja, joiden tavoit­teena on sek­suaaliväki­val­lan ennal­ta ehkäisem­i­nen, sil­lä net­ti mah­dol­lis­taa lap­si­in kohdis­tu­vaa sek­suaal­ista riis­toa aiem­paa laa­jem­min, sanoo Satu Hin­tik­ka.

Hin­tik­ka työsken­telee yksikön­jo­hta­jana Setle­ment­ti Tam­pereen Väki­val­ta- ja kri­isi­työn yksikössä.

Ongel­mana eivät Hin­tikan mukaan ole vain ped­ofi­ilit, vaan esimerkik­si pornoon addik­toitunut henkilö voi kiin­nos­tua myös lap­si­ma­te­ri­aal­ista.

Eri­tyis­es­ti lap­si­in ja nuori­in kohdis­tu­van sek­suaalisen väki­val­lan ennal­taehkäisy on keskeinen tavoite Sex­po-säätiön ja Krim­i­naal­i­huol­lon tuk­isäätiön yhteisel­lä SeriE-han­kkeel­la. Han­ke tar­joaa mak­su­ton­ta mata­lan kyn­nyk­sen kas­vokkaista tukipalvelua henkilöille, jot­ka ovat huolis­saan lap­si­in kohdis­tu­vista sek­suaal­i­sista miel­tymyk­sistään.

Han­ke koordi­noi myös val­takun­nal­lista tek­i­jä­työhön erikois­tunut­ta asiantun­ti­javerkos­toa, jon­ka tavoit­teena on selkiyt­tää ja tehostaa hoitoono­h­jaus­ta ja palvelu­ja.

Satu Hin­tikan yksikköön kuu­lu­vas­sa Välitä!-seksuaaliväkivaltatyössä työsken­nel­lään kaikkien yli 18-vuo­ti­aiden sek­suaaliväki­val­taan syyl­listynei­den tai poten­ti­aal­is­ten tek­i­jöi­den kanssa. Väl­itä! toimii Tam­pereel­la, mut­ta tar­joaa yksilö­työsken­te­lyn ohel­la apua myös val­takun­nal­lis­es­ti puhe­lim­itse ja chat-palvelu­na.

Oulus­sa toimi­va Vuolle Setle­ment­ti ry:n ja Oulun ensi- ja tur­vakoti ry:n Seri­ta-han­ke on suun­nat­tu yli 15-vuo­ti­aille sek­suaalirikostaus­taisille tai poten­ti­aal­isille rikok­sen­tek­i­jöille. Ser­i­tal­la on val­takun­nalli­nen puhe­lin- ja chat-palvelu ja yksilö­työtä sekä kas­vokkain että etäverkkoy­htey­den avul­la.

Tek­i­jöi­den tai poten­ti­aal­is­ten tek­i­jöi­den kuntoutuk­ses­sa käytetään muun muas­sa Rikosseu­raa­mus­laitok­sen kehit­tämää Uusi suun­ta ‑ohjel­maa. Sen tarkoituk­se­na on lisätä henkilön ymmär­rystä omista rikok­seen johtavista ajatuk­sis­taan ja valin­nois­taan ja löytää vai­h­toe­htoisia tapo­ja toimia.

− Ohjel­ma on osoit­tau­tunut erit­täin vaikut­tavak­si ja las­kee merkit­tävästi rikok­sen uus­in­tariskiä, vaik­ka ohjel­maan osal­lis­tu­va henkilö ei edes myön­täisi syyl­listyneen­sä mihinkään rikok­seen, Hin­tik­ka ker­too.

Iita Ket­tunen

Kat­so myös Mielenterveystalo.fi 

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iö julkaisee mar­rasku­us­sa 2019 kansal­lisen lap­si­in ja nuori­in kohdis­tu­van sek­suaaliväki­val­lan ehkäisemistä koske­van tavoite- ja toimen­pidesu­un­nitel­man vuosille 2019–2025. Suun­nitel­mas­sa on omana luku­naan Sek­suaaliväki­val­ta ja häir­in­tä dig­i­taalis­es­ti, jon­ka kir­joit­ta­vat PeLan asiantun­ti­jat Nina Vaara­nen-Valko­nen ja Han­na-Leena Laiti­nen.