Stop It Now! ‑mallilla puututaan lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön

touko 13, 2015

– Fin­kel­hor­nin hoi­to­mal­lissa vai­ku­te­taan poten­ti­aa­li­sen lap­sen sek­su­aa­li­sen hyväk­si­käyt­tä­jän aja­tuk­siin, asen­tei­siin ja oma­tun­toon, ker­too Tom Squire.

Englannissa noin yksi kuudesta lapsesta on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ennen 18 ikävuottaan. Kahdeksan kymmenestä lapsesta tuntee hyväksikäyttäjänsä.

 

Englan­nissa polii­sille teh­dään seksuaali­rikoksista kui­ten­kin suh­teel­li­sesti vähem­män ilmoi­tuk­sia kuin muista rikok­sista, ja ilmoi­tuk­set kos­ke­vat yleensä vain kaik­kein vaka­vim­pia rais­kaus- tai pahoinpitelytapauksia.
− Suu­rin osa sek­su­aa­li­sesta hyväk­si­käy­töstä ei tule polii­sin tie­toon, ja vain 1–2 pro­sent­tia tapauk­sista joh­taa tuo­mioon, sanoo Lucy Faith­full Foun­da­tion ‑sää­tiöstä van­hempi ohjaaja Tom Squire.

Iso-Bri­tan­niassa ja Irlan­nissa toi­miva The Lucy Faith­full Foun­da­tion perus­tet­tiin 30 vuotta sit­ten estä­mään las­ten ja nuor­ten sek­su­aa­lista hyväk­si­käyt­töä. Tie­dot­ta­mi­sen ja avun lisäksi sää­tiö jär­jes­tää ammat­ti­lai­sille ja las­ten van­hem­mille kou­lu­tuk­sia sek­su­aa­li­sen hyväk­si­käy­tön tun­nis­ta­mi­sesta, ris­ki­ti­lan­teista ja ehkäi­systä. Van­hem­mille ja huol­ta­jille suun­na­tuilla inter­net­si­vuilla vakuu­te­taan, että las­ten sek­su­aa­li­nen hyväk­si­käyttö on mah­dol­lista estää oikealla tie­dolla ja toiminnalla.

Vuonna 2002 Lucy Faith­full Foun­da­tion aloitti Brit­tein saa­rilla Stop It Now! ‑toi­min­nan, jossa ammat­ti­lai­set ja vapaa­eh­toi­set työs­ken­te­le­vät sek­su­aa­li­sen hyväk­si­käy­tön uhrien ja hei­dän per­hei­densä, mutta myös sek­su­aa­li­ri­kol­lis­ten, poten­ti­aa­lis­ten teki­jöi­den ja hei­dän läheis­tensä kanssa. Yksi tär­keä koh­de­ryhmä on sek­su­aa­lis­sä­vyt­tei­sesti käyt­täy­ty­vät nuo­ret. Eri­tyistä tukea anne­taan yksin­huol­ta­ja­äi­deille suo­jaa­van van­hem­muu­den vahvistamiseksi.

Kou­luissa jär­jes­te­tään oppi­tun­teja, joissa lap­sille ker­ro­taan muun muassa, mikä on sopi­vaa kans­sa­käy­mistä aikui­sen kanssa. Vas­tuul­lista netin­käyt­töä käsit­te­le­vää ope­tusta jär­jes­te­tään ikä­ryh­mit­täin kou­luissa, joissa on ongel­mana niin sanottu sex­ting-ilmiö, eli ryh­miin osa­not­ta­jat ovat lähet­tä­neet sek­su­aa­lis­sä­vyt­tei­siä vies­tejä ja kuvia.

Auttava puhelin uhreille ja tekijöille

Stop It Now! ‑toi­min­nalla on aut­tava puhe­lin, joka on tar­koi­tettu hyväk­si­käyt­tä­jille, poten­ti­aa­li­sille hyväk­si­käyt­tä­jille tai ihmi­sille, jotka ovat huo­lis­saan toi­sen aikui­sen, lap­sen tai nuo­ren epä­ter­veestä sek­su­aa­li­sesta käytöksestä.

Aut­ta­vaan puhe­li­meen voi­vat soit­taa lisäksi aikui­set seksu­aalisen hyväk­si­käy­tön uhrit, tai lap­sen mah­dol­li­sesta hyväksi­käytöstä huo­les­tu­neet van­hem­mat ja hei­dän kans­saan työs­ken­te­le­vät ammat­ti­lai­set. Suu­rin osa aut­ta­vaan puhe­li­meen soit­ta­jista on aikui­sia hyväk­si­käyt­tä­jiä tai hen­ki­löitä, jotka ovat huo­lis­saan omista aja­tuk­sis­taan tai käy­tök­ses­tään tai toi­sen aikui­sen käyttäytymisestä.

Jos autamme vain uhreja, ratkaisemme seksuaaliväkivalta­ongelmasta vain puolet.

Tom Squire ker­too, että hyväk­si­käyt­tä­jille on olemassa
vähän mata­lan kyn­nyk­sen pal­ve­luja, vaikka he tar­vit­se­vat muu­ta­kin apua kuin ran­gais­tuk­sia. Useim­mi­ten hyväk­si­käyt­täjä on itse jou­tu­nut hyväksikäytetyksi.

− Jos autamme vain uhreja, rat­kai­semme seksuaaliväkivalta­ongelmasta vain puolet.
Squire muis­tut­taa, että jos hen­ki­löllä on sek­su­aa­lista kiin­nos­tusta lap­siin, se ei tee hänestä vielä hyväk­si­käyt­tä­jää, mutta on ehdot­to­man tär­keää puut­tua heti hyväk­si­käy­tön aikei­siin. Jot­kut hyväk­si­käyt­tä­jät tai poten­ti­aa­lit hyväk­si­käyt­tä­jät voi­vat kan­taa ras­kasta syyl­li­syyttä teois­taan ja aja­tuk­sis­taan ja teke­vät kaik­kensa hal­li­tak­seen käytöstään.

− Monessa tapauk­sessa se on mah­dol­lista oppia.

Pornoteollisuus vaaraksi lapselle

Alt­tius itse­mur­hiin on Squi­ren mukaan suuri eri­tyi­sesti niillä hen­ki­löillä, jotka on pidä­tetty ja odot­ta­vat oikeu­den­käyn­tiä las­ten hyväk­si­käy­töstä tai lasta louk­kaa­vien kuvien lataa­mi­sesta tai levit­tä­mi­sestä netissä. He eivät kestä häpeää, joka oikeu­den­käyn­nistä aiheu­tuu hei­dän perheilleen.

Monet menet­tä­vät per­heensä lisäksi työ­paik­kansa ja kai­ken muun elä­mäs­sään ja näke­vät parem­pana rat­kai­suna päät­tää elä­mänsä ennen oikeudenkäyntiä.
Squire arvioi, että noin 80 pro­sent­tia hyväk­si­käyt­tä­jistä tai poten­ti­aa­li­sista hyväk­si­käyt­tä­jistä pys­tyisi elä­mään tai­pu­muk­sensa kanssa toteut­ta­matta sitä. Noin 20 pro­sent­tia tun­tee niin voi­ma­kasta vetoa lap­siin, että heitä ei voida aut­taa muu­ten kuin kemial­li­sella kastraatiolla.

Por­no­teol­li­suu­den kasvu on lisän­nyt sukupuolisiveellisyyttä
louk­kaa­vien las­ten kuvien levi­tystä ja las­ten sek­su­aa­lista hyväksi­käyttöä Englan­nissa. Squire muis­tut­taa, että termi lap­si­porno on väärä, sillä lap­set eivät ole mukana siinä vapaa­ehtoisesti. Netin käyttö roh­kai­see lap­sista kiin­nos­tu­neita hen­ki­löitä toi­min­taan. Por­no­teol­li­suus sek­sua­li­soi lap­set ja on vaa­raksi hei­dän sek­su­aa­li­selle kehitykselleen.

− Tie­de­tään, että Englan­nissa on pal­jon enem­män netistä las­ten kuvia kat­se­le­via ihmi­siä kuin mitä heitä on pidätetty.
Squi­ren mukaan por­no­teol­li­suu­den kasvu ja yhteis­kun­nan sek­sua­li­soi­tu­mi­nen vai­kut­ta­vat laa­jem­min ihmis­ten seksuaa­lisiin asen­tei­siin ja hämär­tä­vät sopi­vuu­den rajaa. Lisäksi nuo­ret altis­tu­vat por­nolle koko ajan nuo­rem­pina. Tämä vää­ris­tää eri­tyi­sesti poi­kien asen­teita sekä käsi­tyk­siä nor­maa­lista ja ter­veestä seksuaalikäyttäytymisestä.

Hoidolla hyviä tuloksia

Stop It Now! jär­jes­tää sek­su­aa­li­ri­kok­sista tuo­mi­tuille ja poten­ti­aa­li­sille hyväk­si­käyt­tä­jille hoito‑, tuki- ja vas­tuu­ryh­miä. Englan­nissa käy­tössä ole­vista hoito-ohjel­mista eri­tyi­sesti niin sano­tulla Fin­kel­hor­nin mal­lilla on saatu hyviä tulok­sia. Tässä hoi­to­mal­lissa pyri­tään vai­kut­ta­maan muun muassa poten­ti­aa­li­sen teki­jän aja­tuk­siin, asen­tei­siin ja omatuntoon.

Poten­ti­aa­li­sille teki­jöille tar­koi­te­tut tur­va­ren­kaat kokoon­tu­vat vii­koit­tain kol­men kuu­kau­den ajan. Ryh­mään osal­lis­tuva saa itsel­leen tuki­hen­ki­lön, joka on häneen sään­nöl­li­sesti yhtey­dessä. Ryh­mä­läi­nen sitou­tuu tähän vapaa­eh­toi­seen kont­rol­liin vähin­tään 12 kuu­kau­deksi. Ryh­mä­ko­kouk­set har­ve­ne­vat, kun hen­ki­lön ongelma saa­daan rat­kais­tua ja vaara vähenee.

Mie­hille, jotka on pidä­tetty, saa­neet varoi­tuk­sen tai tuo­mittu las­ten suku­puo­li­si­veel­li­syyttä louk­kaa­vien kuvien kat­se­lusta tai hal­lus­sa­pi­dosta netissä, on oma ryh­mänsä. Ryh­mäis­tun­noissa käsi­tel­lään muun muassa sek­su­aa­li­fan­t­asioi­den mer­ki­tystä, riip­pu­vuuk­sia ja pak­ko­miel­teitä, pyri­tään paran­ta­maan teki­jän sosi­aa­li­sia tai­toja ja lisää­mään uhriempatiaa.

Ryh­mään osal­lis­tu­taan vapaa­eh­toi­sesti, ja asia­kas mak­saa siitä itse. Ryh­miä on pidetty eri puo­lilla Englan­tia ja nii­hin on osal­lis­tu­nut lähes tuhat hen­keä. Squire sanoo, että ryh­missä on erit­täin alhai­nen kes­keyt­tä­mis­pro­sentti ja osal­lis­tu­jat ovat hyvin kii­tol­li­sia avusta ja kontrollista.

Oma ver­tais­tu­ki­ryh­mänsä on lisäksi nii­den hen­ki­löi­den lähei­sille, jotka ovat kat­sel­leet suku­puo­li­si­veel­li­syyttä louk­kaa­via kuvia lap­sista inter­ne­tissä. Lähei­sen on hyvin vai­kea koh­data sitä tosia­siaa, että joku hänen tun­te­mansa tai rakas­ta­mansa ihmi­nen voi käyt­tää lasta sek­su­aa­li­sesti hyväk­seen. Teki­jöi­den ja poten­ti­aa­lis­ten teki­jöi­den per­heille sekä ystä­ville on tär­keää jakaa asial­lista tie­toa, jotta he voi­vat tun­nis­taa ris­ki­ti­lan­teet ja estää läheis­tään toteut­ta­masta aikeitaan.

− Voimme suo­jella lap­sia sek­su­aa­li­selta hyväk­si­käy­töltä, jos ihmi­set ymmär­tä­vät, kuinka hyväk­si­käyt­tä­jät toi­mi­vat sekä käy­tän­nön arjessa että netissä, Tom Squire sanoo.

Apua seksuaalirikollisille

Sek­su­aa­li­vä­ki­val­lan teki­jät jää­vät Suo­messa ilman mata­lan kyn­nyk­sen apua.

Tom Squire esit­teli Stopi It Now ‑toi­min­taa Set­le­ment­tiyh­dis­tys Naa­pu­rin Välitä! ‑hank­keen jär­jes­tä­mässä semi­naa­rissa, jossa käsi­tel­tiin seksuaali­väkivallan teki­jöi­den koh­taa­mista ja auttamista.

− Meillä ei ole käy­tän­nöl­li­sesti kat­soen lain­kaan mata­lan kyn­nyk­sen apua sek­su­aa­li­vä­ki­val­lan teki­jöille tai hen­ki­löille, jotka pel­kää­vät syyl­lis­ty­vänsä sii­hen, sanoo Välitä!-hankkeen pro­jek­ti­pääl­likkö Satu Hin­tikka.

Asian­tun­te­vaa tera­piaa on tar­jolla Sexpo-sää­tiöllä. Rii­hi­mäen van­ki­lassa on käy­tössä Stop-ohjelma, joka on tar­koi­tettu rais­kauk­sesta tuo­mi­tuille ja las­ten sek­su­aa­li­seen hyväk­si­käyt­töön syyl­lis­ty­neille, joilla on ran­gais­tusai­kaa jäl­jellä vähin­tään vuosi. Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sella on lisäksi sul­je­tuissa lai­tok­sissa, avo­van­ki­loissa ja yhdys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­toissa yksi­lö­työnä toteu­tet­tava Uusi suunta ‑ohjelma.

Monilla jär­jes­töillä ja muilla toi­mi­joilla olisi val­miina eri­lai­sia mata­lan kyn­nyk­sen mal­leja, mutta tois­tai­seksi nii­den toteut­ta­mi­seen ei ole saatu rahoi­tusta. Hin­ti­kan joh­tama sek­su­aa­li­vä­ki­val­ta­työn kehit­tä­mis­hanke Välitä! päät­tyy tänä vuonna. Hank­keessa tar­jot­tiin pal­ve­luja lähinnä sek­su­aa­li­vä­ki­val­lan uhreille ja hei­dän lähei­sil­leen. Teki­jöi­den tai poten­ti­aa­lis­ten teki­jöi­den kanssa oli tar­koi­tus tehdä sosi­aa­li­sessa mediassa etsi­vää työtä ja moti­voida heitä hoi­don piiriin.

Heti pro­jek­tin alussa kävi sel­väksi, että heille ei ole paik­koja, joi­hin heitä voisi ohjata.
− Tämä kysee­na­laisti sen, miten me voimme tehdä etsi­vää työtä, jos heille ei ole tar­jolla apua.
Välitä! ‑hanke alkoi ottaa suun­ni­tel­mas­taan poi­ke­ten hen­ki­lö­koh­tai­siin krii­si­ta­paa­mi­siin hen­ki­löitä, jotka ovat syyl­lis­ty­neet sek­su­aa­li­ri­kok­siin sekä hei­dän lähei­si­ään ja myös per­heitä, joissa on sek­su­aa­lista hyväksikäyttöä.

− Jos toi­min­tamme jat­kuu, haluamme olla mukana tarjoa­massa mata­lan kyn­nyk­sen apua tekijöille.
Nimet­tö­mänä ja luot­ta­muk­sel­li­sesti käy­tä­vän puhe­lin- tai net­ti­kes­kus­te­lun lisäksi pitäisi Hin­ti­kan mie­lestä ihmi­sillä olla mah­dol­li­suus hen­ki­lö­koh­tai­siin tapaa­mi­siin ja ryh­miin, jotka on havaittu toi­mi­viksi muun muassa Englan­nissa ja Saksassa.
Kun Englan­nissa alet­tiin tar­jota mata­lan kyn­nyk­sen pal­ve­luja, alkoi löy­tyä niitä tar­vit­se­via ihmisiä.

− Jos apua ei ole tar­jolla, saa­te­taan kuvi­tella, että sii­hen ei ole tar­vet­ta­kaan. Moni tekijä haluaisi kui­ten­kin ongel­maansa apua. Aut­ta­malla heitä vähen­ne­tään uusien sek­su­aa­li­ri­kos­ten ris­kiä ja uusien uhrien syn­ty­mistä, Hin­tikka sanoo.