Stop It Now! ‑mallilla puututaan lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön

touko 13, 2015

– Finkel­hornin hoit­o­ma­llis­sa vaikute­taan poten­ti­aalisen lapsen sek­suaalisen hyväk­sikäyt­täjän ajatuk­si­in, asen­teisi­in ja omatun­toon, ker­too Tom Squire.

Englannissa noin yksi kuudesta lapsesta on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ennen 18 ikävuottaan. Kahdeksan kymmenestä lapsesta tuntee hyväksikäyttäjänsä.

 

Englan­nis­sa poli­isille tehdään seksuaali­rikoksista kuitenkin suh­teel­lis­es­ti vähem­män ilmoituk­sia kuin muista rikok­sista, ja ilmoituk­set koske­vat yleen­sä vain kaikkein vakav­impia raiskaus- tai pahoinpitely­tapauksia.
− Suurin osa sek­suaalis­es­ta hyväk­sikäytöstä ei tule poli­isin tietoon, ja vain 1–2 pros­ent­tia tapauk­sista johtaa tuomioon, sanoo Lucy Faith­full Foun­da­tion ‑säätiöstä van­hempi ohjaa­ja Tom Squire.

Iso-Bri­tan­ni­as­sa ja Irlan­nis­sa toimi­va The Lucy Faith­full Foun­da­tion perustet­ti­in 30 vuot­ta sit­ten estämään las­ten ja nuorten sek­suaal­ista hyväk­sikäyt­töä. Tiedot­tamisen ja avun lisäk­si säätiö jär­jestää ammat­ti­laisille ja las­ten van­hem­mille koulu­tuk­sia sek­suaalisen hyväk­sikäytön tun­nistamis­es­ta, riski­ti­lanteista ja ehkäisys­tä. Van­hem­mille ja huolta­jille suun­na­tu­il­la inter­net­sivuil­la vaku­ute­taan, että las­ten sek­suaa­li­nen hyväk­sikäyt­tö on mah­dol­lista estää oikeal­la tiedol­la ja toimin­nal­la.

Vuon­na 2002 Lucy Faith­full Foun­da­tion aloit­ti Brit­tein saar­il­la Stop It Now! ‑toimin­nan, jos­sa ammat­ti­laiset ja vapaae­htoiset työsken­televät sek­suaalisen hyväk­sikäytön uhrien ja hei­dän per­hei­den­sä, mut­ta myös sek­suaalirikol­lis­ten, poten­ti­aal­is­ten tek­i­jöi­den ja hei­dän läheis­ten­sä kanssa. Yksi tärkeä kohderyh­mä on sek­suaalis­sävyt­teis­es­ti käyt­täy­tyvät nuoret. Eri­ty­istä tukea annetaan yksin­huolta­jaäideille suo­jaa­van van­hem­muu­den vahvis­tamisek­si.

Kouluis­sa jär­jestetään oppitun­te­ja, jois­sa lap­sille ker­ro­taan muun muas­sa, mikä on sopi­vaa kanssakäymistä aikuisen kanssa. Vas­tu­ullista netinkäyt­töä käsit­televää ope­tus­ta jär­jestetään ikäryh­mit­täin kouluis­sa, jois­sa on ongel­mana niin san­ot­tu sex­ting-ilmiö, eli ryh­mi­in osan­ot­ta­jat ovat lähet­täneet sek­suaalis­sävyt­teisiä vieste­jä ja kuvia.

Auttava puhelin uhreille ja tekijöille

Stop It Now! ‑toimin­nal­la on aut­ta­va puhe­lin, joka on tarkoitet­tu hyväk­sikäyt­täjille, poten­ti­aal­isille hyväk­sikäyt­täjille tai ihmisille, jot­ka ovat huolis­saan toisen aikuisen, lapsen tai nuoren epäter­veestä sek­suaalis­es­ta käytök­ses­tä.

Aut­tavaan puhe­limeen voivat soit­taa lisäk­si aikuiset seksu­aalisen hyväk­sikäytön uhrit, tai lapsen mah­dol­lis­es­ta hyväksi­käytöstä huolestuneet van­hem­mat ja hei­dän kanssaan työsken­televät ammat­ti­laiset. Suurin osa aut­tavaan puhe­limeen soit­ta­jista on aikuisia hyväk­sikäyt­täjiä tai henkilöitä, jot­ka ovat huolis­saan omista ajatuk­sis­taan tai käytök­ses­tään tai toisen aikuisen käyt­täy­tymis­es­tä.

Jos autamme vain uhreja, ratkaisemme seksuaaliväkivalta­ongelmasta vain puolet.

Tom Squire ker­too, että hyväk­sikäyt­täjille on ole­mas­sa
vähän mata­lan kyn­nyk­sen palvelu­ja, vaik­ka he tarvit­se­vat muu­takin apua kuin ran­gais­tuk­sia. Useim­miten hyväk­sikäyt­täjä on itse joutunut hyväk­sikäyte­tyk­si.

− Jos autamme vain uhre­ja, ratkaisemme seksuaaliväkivalta­ongelmasta vain puo­let.
Squire muis­tut­taa, että jos henkilöl­lä on sek­suaal­ista kiin­nos­tus­ta lap­si­in, se ei tee hänestä vielä hyväk­sikäyt­täjää, mut­ta on ehdot­toman tärkeää puut­tua heti hyväk­sikäytön aikeisi­in. Jotkut hyväk­sikäyt­täjät tai poten­ti­aalit hyväk­sikäyt­täjät voivat kan­taa raskas­ta syyl­lisyyt­tä teois­taan ja ajatuk­sis­taan ja tekevät kaikken­sa hal­li­tak­seen käytöstään.

− Mon­es­sa tapauk­ses­sa se on mah­dol­lista oppia.

Pornoteollisuus vaaraksi lapselle

Alt­tius itse­murhi­in on Squiren mukaan suuri eri­tyis­es­ti niil­lä henkilöil­lä, jot­ka on pidätet­ty ja odot­ta­vat oikeu­denkäyn­tiä las­ten hyväk­sikäytöstä tai las­ta loukkaavien kuvien lataamis­es­ta tai levit­tämis­es­tä netis­sä. He eivät kestä häpeää, joka oikeu­denkäyn­nistä aiheutuu hei­dän per­heilleen.

Mon­et menet­tävät per­heen­sä lisäk­si työ­paikkansa ja kaiken muun elämässään ja näkevät parem­pana ratkaisuna päät­tää elämän­sä ennen oikeu­denkäyn­tiä.
Squire arvioi, että noin 80 pros­ent­tia hyväk­sikäyt­täjistä tai poten­ti­aal­i­sista hyväk­sikäyt­täjistä pysty­isi elämään taipumuk­sen­sa kanssa toteut­ta­mat­ta sitä. Noin 20 pros­ent­tia tun­tee niin voimakas­ta vetoa lap­si­in, että heitä ei voi­da aut­taa muuten kuin kemi­al­lisel­la kas­traa­ti­ol­la.

Pornote­ol­lisu­u­den kasvu on lisän­nyt sukupuoli­siveel­lisyyt­tä
loukkaavien las­ten kuvien lev­i­tys­tä ja las­ten sek­suaal­ista hyväksi­käyttöä Englan­nis­sa. Squire muis­tut­taa, että ter­mi lap­si­porno on väärä, sil­lä lapset eivät ole mukana siinä vapaa­ehtoisesti. Netin käyt­tö rohkaisee lap­sista kiin­nos­tunei­ta henkilöitä toim­intaan. Pornote­ol­lisu­us sek­su­al­isoi lapset ja on vaarak­si hei­dän sek­suaaliselle kehi­tyk­selleen.

− Tiede­tään, että Englan­nis­sa on paljon enem­män netistä las­ten kuvia kat­se­le­via ihmisiä kuin mitä heitä on pidätet­ty.
Squiren mukaan pornote­ol­lisu­u­den kasvu ja yhteiskun­nan sek­su­al­isoi­tu­mi­nen vaikut­ta­vat laa­jem­min ihmis­ten seksuaa­lisiin asen­teisi­in ja hämärtävät sopivu­u­den rajaa. Lisäk­si nuoret altistu­vat pornolle koko ajan nuoremp­ina. Tämä vääristää eri­tyis­es­ti poikien asen­tei­ta sekä käsi­tyk­siä nor­maal­ista ja ter­veestä sek­suaa­likäyt­täy­tymis­es­tä.

Hoidolla hyviä tuloksia

Stop It Now! jär­jestää sek­suaalirikok­sista tuomi­tu­ille ja poten­ti­aal­isille hyväk­sikäyt­täjille hoito‑, tuki- ja vas­tu­uryh­miä. Englan­nis­sa käytössä ole­vista hoito-ohjelmista eri­tyis­es­ti niin san­otul­la Finkel­hornin mallil­la on saatu hyviä tulok­sia. Tässä hoit­o­ma­llis­sa pyritään vaikut­ta­maan muun muas­sa poten­ti­aalisen tek­i­jän ajatuk­si­in, asen­teisi­in ja omatun­toon.

Poten­ti­aal­isille tek­i­jöille tarkoite­tut tur­varenkaat kokoon­tu­vat viikoit­tain kol­men kuukau­den ajan. Ryh­mään osal­lis­tu­va saa itselleen tuk­i­henkilön, joka on häneen sään­nöl­lis­es­ti yhtey­dessä. Ryh­mäläi­nen sitoutuu tähän vapaae­htoiseen kon­trol­li­in vähin­tään 12 kuukaudek­si. Ryh­mäkok­ouk­set har­venevat, kun henkilön ongel­ma saadaan ratkaistua ja vaara vähe­nee.

Miehille, jot­ka on pidätet­ty, saa­neet varoituk­sen tai tuomit­tu las­ten sukupuoli­siveel­lisyyt­tä loukkaavien kuvien kat­selus­ta tai hal­lus­sapi­dos­ta netis­sä, on oma ryh­män­sä. Ryh­mäis­tun­nois­sa käsitel­lään muun muas­sa sek­suaal­i­fan­ta­sioiden merk­i­tys­tä, riip­pu­vuuk­sia ja pakkomiel­teitä, pyritään paran­ta­maan tek­i­jän sosi­aal­isia taito­ja ja lisäämään uhriem­pa­ti­aa.

Ryh­mään osal­lis­tu­taan vapaae­htois­es­ti, ja asi­akas mak­saa siitä itse. Ryh­miä on pidet­ty eri puo­lil­la Englan­tia ja niihin on osal­lis­tunut läh­es tuhat henkeä. Squire sanoo, että ryh­mis­sä on erit­täin alhainen keskeyt­tämis­pros­ent­ti ja osal­lis­tu­jat ovat hyvin kiitol­lisia avus­ta ja kon­trol­lista.

Oma ver­tais­tukiryh­män­sä on lisäk­si niiden henkilöi­den läheisille, jot­ka ovat kat­selleet sukupuoli­siveel­lisyyt­tä loukkaavia kuvia lap­sista inter­netis­sä. Läheisen on hyvin vaikea koh­da­ta sitä tosi­asi­aa, että joku hänen tun­te­mansa tai rakas­ta­mansa ihmi­nen voi käyt­tää las­ta sek­suaalis­es­ti hyväk­seen. Tek­i­jöi­den ja poten­ti­aal­is­ten tek­i­jöi­den per­heille sekä ystäville on tärkeää jakaa asial­lista tietoa, jot­ta he voivat tun­nistaa riski­ti­lanteet ja estää läheistään toteut­ta­mas­ta aikeitaan.

− Voimme suo­jel­la lap­sia sek­suaaliselta hyväk­sikäytöltä, jos ihmiset ymmärtävät, kuin­ka hyväk­sikäyt­täjät toimi­vat sekä käytän­nön arjes­sa että netis­sä, Tom Squire sanoo.

Apua seksuaalirikollisille

Sek­suaaliväki­val­lan tek­i­jät jäävät Suomes­sa ilman mata­lan kyn­nyk­sen apua.

Tom Squire esit­teli Stopi It Now ‑toim­intaa Setle­ment­tiy­hdis­tys Naa­purin Väl­itä! ‑han­kkeen jär­jestämässä sem­i­naaris­sa, jos­sa käsitelti­in seksuaali­väkivallan tek­i­jöi­den kohtaamista ja aut­tamista.

− Meil­lä ei ole käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen lainkaan mata­lan kyn­nyk­sen apua sek­suaaliväki­val­lan tek­i­jöille tai henkilöille, jot­ka pelkäävät syyl­listyvän­sä siihen, sanoo Välitä!-hankkeen pro­jek­tipääl­likkö Satu Hin­tik­ka.

Asiantun­te­vaa ter­api­aa on tar­jol­la Sex­po-säätiöl­lä. Riihimäen vanki­las­sa on käytössä Stop-ohjel­ma, joka on tarkoitet­tu raiskauk­ses­ta tuomi­tu­ille ja las­ten sek­suaaliseen hyväk­sikäyt­töön syyl­listyneille, joil­la on ran­gais­tu­saikaa jäl­jel­lä vähin­tään vuosi. Rikosseu­raa­mus­laitok­sel­la on lisäk­si sul­je­tuis­sa laitok­sis­sa, avo­vankilo­is­sa ja yhdyskun­taseu­raa­mus­toimis­tois­sa yksilö­työnä toteutet­ta­va Uusi suun­ta ‑ohjel­ma.

Monil­la jär­jestöil­lä ja muil­la toim­i­joil­la olisi valmi­ina eri­laisia mata­lan kyn­nyk­sen malle­ja, mut­ta tois­taisek­si niiden toteut­tamiseen ei ole saatu rahoi­tus­ta. Hin­tikan johta­ma sek­suaaliväki­val­tatyön kehit­tämis­hanke Väl­itä! päät­tyy tänä vuon­na. Han­kkeessa tar­jot­ti­in palvelu­ja lähin­nä sek­suaaliväki­val­lan uhreille ja hei­dän läheisilleen. Tek­i­jöi­den tai poten­ti­aal­is­ten tek­i­jöi­den kanssa oli tarkoi­tus tehdä sosi­aalises­sa medi­as­sa etsivää työtä ja motivoi­da heitä hoidon piiri­in.

Heti pro­jek­tin alus­sa kävi selväk­si, että heille ei ole paikko­ja, joi­hin heitä voisi ohja­ta.
− Tämä kyseenalaisti sen, miten me voimme tehdä etsivää työtä, jos heille ei ole tar­jol­la apua.
Väl­itä! ‑han­ke alkoi ottaa suun­nitel­mas­taan poiketen henkilöko­htaisi­in kri­isi­ta­paamisi­in henkilöitä, jot­ka ovat syyl­listyneet sek­suaalirikok­si­in sekä hei­dän läheisiään ja myös per­heitä, jois­sa on sek­suaal­ista hyväk­sikäyt­töä.

− Jos toim­intamme jatkuu, halu­amme olla mukana tarjoa­massa mata­lan kyn­nyk­sen apua tek­i­jöille.
Nimet­tömänä ja luot­ta­muk­sel­lis­es­ti käytävän puhe­lin- tai net­tikeskustelun lisäk­si pitäisi Hin­tikan mielestä ihmisil­lä olla mah­dol­lisu­us henkilöko­htaisi­in tapaamisi­in ja ryh­mi­in, jot­ka on havait­tu toimiviksi muun muas­sa Englan­nis­sa ja Sak­sas­sa.
Kun Englan­nis­sa alet­ti­in tar­jo­ta mata­lan kyn­nyk­sen palvelu­ja, alkoi löy­tyä niitä tarvit­se­via ihmisiä.

− Jos apua ei ole tar­jol­la, saate­taan kuvitel­la, että siihen ei ole tarvet­takaan. Moni tek­i­jä halu­aisi kuitenkin ongel­maansa apua. Aut­ta­mal­la heitä vähen­netään uusien sek­suaalirikosten riskiä ja uusien uhrien syn­tymistä, Hin­tik­ka sanoo.