Kuntouttava työtoiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin ja siihen sovelletaan sen säädöksiä. Kuntouttava työtoiminta on myös työttömyysturvalain mukainen palvelu. Lisäksi kuntouttavasta työtoiminnasta on säädetty oma lakinsa.

 

Sakari Saku ”Uuninpankkopoika” Timonen on kir­joit­ta­nut kuu­den vuo­den ajan liki päi­vit­täin blo­gia. Seuraajien määrä monin­ker­tais­tui, kun Timonen vuosi sit­ten siir­tyi aika­kaus­lehti Imagen blo­gis­tiksi. Myös media on huo­man­nut  ”Uuninpankkopojan”.

Yksi Saku Timosen kes­toai­heista on pal­ka­ton työ. Siksi tätä jut­tua teh­dään Talentia-lehteen.
− Kuntouttava työ­toi­minta on hieno juttu, kun sitä teh­dään lain mukaan, Saku Timonen vakuuttaa.
Kuitenkin hän on enim­mäk­seen kri­ti­soi­nut sen toteu­tus­ta­paa ja epäil­lyt toteut­ta­jien motii­veja. Yksittäisiä työn­te­ki­jöitä hän ei halua syyllistää.
– Moni toi­mii vil­pit­tö­mästi, eikä näe toi­min­ta­ta­voissa mitään vikaa. Blogeissaan hän tuo esille tapauk­sia, joissa lakia ei ole nou­da­tettu. Hän puhuu suo­ra­nai­sesta orja­työstä. Vantaan kau­pun­gin lai­tos­pe­sula, Oulun eko­puisto, monien kun­tien kiin­teis­tö­pal­ve­lut, luet­te­lee Timonen esi­merk­kejä, joissa toi­mi­taan hänen mie­les­tään vas­toin lakia.
− Kuntouttava työ­toi­minta ei saa kor­vata palk­ka­työtä, yksi­tyi­nen yri­tys ei voi sitä toteut­taa, sen tulee läh­teä asiak­kaan tar­peesta eikä kun­nan talous­pai­neista, Timonen ker­taa lain sisältöä.

Tilastojen valossa näyt­tää siltä, että kun­tout­tava työ­toi­minta ei toimi lain hen­gessä. Sen asiak­kai­den määrä on kas­va­nut työt­tö­mien mää­rän kas­vun tah­dissa. Vuonna 2013 kun­tout­ta­vaan työ­toi­min­taan osal­lis­tui 24 200 hen­ki­löä. Aktivointisuunnitelmia teh­tiin samana vuonna 46 500.

− Ei kai ole syytä olet­taa, että työt­tö­mät ovat ene­ne­vässä mää­rin menet­tä­neet elä­män­hal­lin­tansa ja työ­ky­kynsä? Enemmänkin vai­kut­taa siltä, että kun­nat ovat  huo­man­neet mah­dol­li­suu­tensa säästää.

Kuntouttavan työ­toi­min­nan määrä on kas­va­nut sen jäl­keen,  kun kun­nat jou­tui­vat mak­sa­maan puo­let yli 300 päi­vää työt­tö­mänä ollei­den työ­mark­ki­na­tu­ki­ku­luista, ellei heille oltu tar­jottu työtä, kou­lu­tusta tai aktii­vi­toi­men­pi­teitä. Lisäksi kunta saa 10,09 euroa päi­vässä jokai­sesta kun­tout­ta­vaan työ­toi­min­taan osal­lis­tu­vasta. Erityisen anka­rasti Timonen suh­tau­tuu sii­hen, että kun­tou­tu­jien työtä käy­te­tään yri­tys­ten lii­ke­toi­min­taa tuke­maan. Silloin tun­tuu siltä, että asia­kas onkin riis­ton kohde.

Kuntouttavan työtoiminnan on perustuttava yhteiseen  sopimukseen, oltava mielekästä ja hyödyttävä aidosti kuntoutettavaa.

− Kun yri­tyk­siltä on kiel­letty kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan jär­jes­tä­mi­nen, kier­re­tään lakia perus­ta­malla sää­tiöitä, jotka sit­ten perus­ta­vat fir­man, joka tilaa ali­han­kin­ta­töitä. Kuntoutettavat pus­sit­ta­vat ruu­veja, työs­tä­vät pelejä tai muuta  vas­taa­vaa. Firma saa tuot­teet ja sää­tiö las­kut­taa fir­malta teh­dyn työn. Kuntoutettava saa 9 euron kulu­kor­vauk­sen päivässä.
− Hurjimmassa tapauk­sessa vie­ressä on työn­te­kijä, joka saa työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukaista palkkaa.

Kun palkkatyötä ei ole

Viidentuhannen asuk­kaan Juuassa väki vähe­nee. Työttömyysprosentti on 18. On luon­nol­lista, että nuo­ret läh­te­vät opis­ke­le­maan, mutta kun­nalle on kova isku, kun nuo­ret per­heet muut­ta­vat työn perässä pois.

Kaksi vuo­lu­ki­viy­ri­tystä on tuo­nut työtä, mutta ne ovat nykyi­sin tiu­koilla. Työvoimaa irti­sa­no­taan ja lomau­te­taan. Teollisuusalueella on pie­niä metal­lia­lan yri­tyk­siä.  Puljonki Oy val­mis­taa edel­leen kas­tik­keita ja lie­miä, ja van­kila työl­lis­tää jon­kin verran.

Vanha kun­nan­talo sei­soo uudesta kes­kus­tasta sivussa ja on saa­nut uuden teh­tä­vän. Nyt siellä on pie­ny­rit­tä­jyyttä: ompe­limo, par­turi, jal­ko­jen­hoi­taja. Santerin voh­ve­li­kah­vila on nuo­ren 4H-yrit­tä­jän kesä­hanke, jossa tar­joil­laan suo­lai­sia ja makeita vohveleita.

− Mukavampaa tämä on kuin monen muun kou­lu­ka­ve­rin kesä­työ, ker­keää  kah­vi­lan­pi­täjä Santeri hui­kata keit­tiön ovelta.

Asiakkaita riit­tää, kun kesä­tu­ris­tit kul­ke­vat van­haa Puu-Juukaa kat­so­massa. Saku Timosen mie­lestä kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan on perus­tut­tava yhtei­seen  sopi­muk­seen, sen on oltava mie­le­kästä ja hyö­dyt­tävä aidosti kun­tou­tet­ta­vaa. Näin ei ole sil­loin, jos toi­min­taa orga­ni­soiva hen­kilö pitää itse­ään työt­tö­mien pomona, käs­kyt­tää ja komen­taa, ja jos apuna käy­te­tään vielä ran­gais­tus­py­kä­liä, joi­den nojalla toi­meen­tu­lo­tu­kea alen­ne­taan 20−40 prosenttia.

Ongelmana on ollut, että kuntouttavaa työtoimintaa on tarjottu täysin työkykyisille.

− Näinkin se voi mennä, väit­tää Timonen. Toimeentulotuen alen­ta­mis­käy­täntö  lop­pui Juuassa Timosen asiak­kaan pyyn­nöstä teke­miin oikaisuvaatimuksiin.
− Virkamiehet eivät tun­tu­neet tie­tä­vän, että toi­meen­tu­lo­tuen alen­ta­mis­pää­tös vaa­tii, että teh­dään suun­ni­telma hen­ki­lön tule­vai­suu­desta. Sellaisia ei tehty, pidet­tiin liian työ­läinä. Sosiaalilautakunta saat­toi vielä hylätä oikai­su­vaa­ti­muk­sen, mutta hal­linto-oikeus vaati pää­tök­sen perumista.

Uuninpankolta kuntapäättäjäksi

”Uuninpankkopoika” on kieli pos­kessa kek­sitty nimi, joka tulee siitä, että Timonen asuu 81-vuo­ti­aan äitinsä kanssa Juuan kir­kon­ky­lällä. Hän muutti pää­kau­pun­gin häli­nästä takai­sin syn­nyin­kun­taansa kym­me­ni­sen vuotta sitten.

Kunnallispolitiikka vei muka­naan ja viime vaa­leissa hänet valit­tiin dema­rei­den kor­keim­malla ääni­mää­rällä kunnanvaltuustoon.
− Tarjottiin puheen­joh­ta­jan paik­kaa, mutta koska kis­san­ris­tiäi­sissä pönö­tys rusetti kau­lassa ei kiin­nosta, valit­sin kun­nan­hal­li­tus­pai­kan. Tiedän, että siellä pää­tök­siin pää­see vai­kut­ta­maan, ker­too Timonen.
Kunnan toi­minta on läpi­ko­tai­sin tut­tua, sillä Saku Timosella on Tampereen yli­opis­tossa suo­ri­tettu kun­nal­lis­tut­kinto ja laki­mie­hen pape­rit Helsingin yli­opis­tosta. Työkokemusta on Maaningan kun­nan­kam­ree­rina ja monissa hal­lin­nol­li­sissa teh­tä­vissä Helsingin kau­pun­gilla. Lakimiesopintojen aikana tutuksi tuli myös Vantaan lastensuojelu.

Juuan seinätön työpaja

Juuankaan kun­ta­päät­tä­jät eivät tun­te­neet kun­tout­ta­vaa työ­toi­min­taa.  Keskivertopäättäjälle kaikki on samaa työl­lis­tä­mistä. Timonen on vään­tä­nyt käsit­teitä rautalangasta.
– Jos en ole muu­tosta ihan aikaan­saa­nut, niin aina­kin työn­tä­nyt oike­aan suun­taan, toteaa Timonen.
– Palkkatyö on tavoit­teena, palk­ka­tuettu työ siinä hyvänä välie­tap­pina tai aina­kin työt­tö­myys­jak­so­jen kat­kai­si­jana. Sitten on kah­den­laista pal­ka­tonta työtä: työ­ko­keilu ja kun­tout­tava työ­toi­minta. Nyt on työ­mi­nis­teri esi­tel­lyt vielä uuden ”työ­näyt­teen”,  joka niin ikään olisi pal­ka­tonta, sanoo Saku Timonen.

− Olennaista on, että kun­tout­tava työ­toi­minta on sosi­aa­li­huol­to­lain mukai­nen sosi­aa­li­pal­velu. Se on vii­me­si­jai­nen pal­velu työt­tö­mille, joilla on elä­män­hal­lin­taon­gel­mia. Ensin on käy­tävä läpi kaikki työvoimapalvelut.
– Ongelmana on ollut, että kun­tout­ta­vaa työ­toi­min­taa on tar­jottu täy­sin työ­ky­kyi­sille, vain työtä vailla ole­ville ihmi­sille tai sit­ten liian huo­no­kun­toi­sille, jotka tar­vit­si­si­vat kun­tou­tusta tai hoitoa.

Nyt Juukaan perus­te­taan sei­nä­tön työ­paja, jossa on toi­min­toja niille, jotka eivät kykene kun­tout­ta­vaan työtoimintaan.
– Pääasiassa kyse on ryh­mä­muo­toi­sesta toi­min­nasta: arjen­hal­lin­taa, lii­kun­taa, päi­vä­ryh­miä. Tavoitteena on siir­tyä por­tait­tain eteen­päin työl­lis­ty­mis­po­lulla. Eihän ole jär­ke­vää, että ihmi­nen käy läpi samoja akti­voin­tija työl­lis­tä­mis­toi­mia monta ker­taa peräk­käin, työn­suun­nit­te­lija Kyllikki Väyrynen toteaa.

Moniammatillinen tiimi seu­loo pit­kä­ai­kai­sista työt­tö­mistä ne, joi­den kuu­luisi päästä
eläk­keelle, ohjaa hoi­toon tai kun­tou­tuk­seen sel­laista tar­vit­se­vat, jär­jes­tää työ­ky­kyi­sille palk­ka­tuet­tua työtä ja vajaa­työ­ky­kyi­sille kun­tout­ta­vaa työtoimintaa.
– Työttömien ter­veys­tar­kas­tuk­set ovat oleel­li­nen osa toi­min­taa, ker­too Väyrynen. Tiimiin kuu­luu työn­suun­nit­te­lija, sosi­aa­li­työn­te­kijä, lää­käri, ter­vey­den­hoi­taja, päih­de­työn asian­tun­tija ja TE-kes­kuk­sen asian­tun­tija. Kunnanhallitus juuri päätti vaki­nais­taa työ­suun­nit­te­li­jan toimen.

Työsuunnittelija Kyllikki Väyrynen tekee akti­voin­ti­suun­ni­tel­mia ja edus­taa kun­nan kan­taa yhteis­työttä TE-kes­kuk­sen kanssa. Tänä vuonna Juuka on pal­kan­nut palk­ka­tuen avulla 25 työ­töntä kun­nan metsänparannus‑, puisto- ja kiinteistönhoitotöihin.

Aiemmin nämä­kin työt tee­tet­tiin kun­tout­ta­vana työ­toi­min­tana. Kuntouttavassa työ­toi­min­nassa on noin 90 ihmistä. Kuntouttavaa toi­min­taa jär­jes­tä­vät mm. Juuan työt­tö­mien yhdis­tys Kieppi-kier­rä­tys­kes­kuk­sessa, vapaa­seu­ra­kunta ja itse kunta.
− Ei punota katis­koja, raken­neta lin­nun­pönt­töjä tai kudota muo­vi­mat­toa, vaan teh­dään oikeita kun­nalle tar­peel­li­sia töitä, vakuut­taa Timonen.
− Lisäksi kun­tou­tet­ta­vat voi­vat paran­taa työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­si­aan  suo­rit­ta­malla tuli­kor­tin, työ­tur­val­li­suus­kor­tin tai hygie­nia­pas­sin, ker­too Kyllikki Väyrynen.

− Suunta on oikea, mutta luku­jen pitäisi olla toi­sin päin, 90 ihmistä palk­ka­tue­tussa työssä ja 25 kun­tout­ta­vassa työ­toi­min­nassa. Tekemätöntä työtä kun­nalla olisi, mutta ei ole varaa pal­kata. Palkkatukimäärärahojakin koko ajan vähen­ne­tään, näin­hän maan hal­li­tus on lin­jan­nut, kri­ti­soi Timonen.

Tutkitaan ja kehitetään

THL:n työ­pa­peri Kohti kun­tout­ta­vam­pia työ­elä­mä­pal­ve­luita (2015) viit­taa saman­suun­tai­siin ongel­miin, joista Saku Timonen puhuu. Sen mukaan kun­tout­tava työ­toi­minta ei juu­ri­kaan täytä tavoi­tetta saat­taa työt­tö­miä palk­ka­työ­uralle. Työllistyminen oikei­siin palk­ka­töi­hin on var­sin vähäistä. Sen sijaan se on var­sin  hyö­dyl­li­nen osal­lis­tu­jien elä­män laa­tua nos­tava toi­min­ta­muoto, jossa päi­vä­ryt­miin pääsy, osal­li­suu­den ja hyö­dyl­li­syy­den koke­muk­set ja sosi­aa­li­set suh­teet lisääntyvät.

Ongelmana on ohjeis­tus­ten ja mää­rit­te­ly­jen puute, minkä seu­rauk­sena kun­tout­tava työ­toi­minta on sisäl­löl­tään ja laa­dul­taan var­sin kir­ja­vaa. Myös resurs­si­pula tulee THL:n rapor­tissa esille, eri­tyi­sesti asiak­kai­den työ- ja toi­min­ta­ky­vyn sel­vit­tä­mi­sessä ja hoi­dol­li­sessa ja kun­tout­ta­vassa toi­min­nassa. Päihde- ja mie­len­ter­veys­pal­ve­luita ei ole riit­tä­västi saa­ta­villa, ei lii­oin kuntoutustutkimuksia.

Asiakkaan tar­peet ja hänen kuu­le­mi­sensa on kes­kei­nen asia hyvien tulok­sien  saa­mi­seksi. Asiakkaat lis­taa­vat tär­keiksi asioiksi työ­teh­tä­vien mie­lek­kyy­den, hyvän tie­do­tuk­sen ja yhden yhteys­hen­ki­lön ole­mas­sao­lon. Myös toi­min­nan jous­ta­vuutta  arvostetaan.

Mitä asiak­kaat sit­ten toi­vo­vat kun­tout­ta­valta työ­toi­min­nalta? THL:n rapor­tin mukaan 38 pro­sent­tia haluaa saada työtä, 15 pro­sent­tia on tyy­ty­väi­nen, jos saa jat­kaa kun­tout­ta­vassa. Joka vii­des ei halun­nut vas­tata, joku kuu­des ei osan­nut sanoa. Opiskelemaan toi­voi pää­se­vänsä 12 pro­sent­tia ja 3 pro­sent­tia halusi vain lomailla.

Kristiina Koskiluoma

Päivitetty 31.8.2016.