Kuntouttava työtoi­minta perustuu sosiaa­li­huol­to­lakiin ja siihen sovel­letaan sen säädöksiä. Kuntouttava työtoi­minta on myös työttö­myys­tur­valain mukainen palvelu. Lisäksi kuntout­ta­vasta työtoi­min­nasta on säädetty oma lakinsa.

 

Sakari Saku ”Uunin­pank­ko­poika” Timonen on kirjoit­tanut kuuden vuoden ajan liki päivittäin blogia. Seuraajien määrä monin­ker­taistui, kun Timonen vuosi sitten siirtyi aikakaus­lehti Imagen blogis­tiksi. Myös media on huomannut  ”Uunin­pank­ko­pojan”.

Yksi Saku Timosen kestoai­heista on palkaton työ. Siksi tätä juttua tehdään Talentia-lehteen.
− Kuntouttava työtoi­minta on hieno juttu, kun sitä tehdään lain mukaan, Saku Timonen vakuuttaa.
Kuitenkin hän on enimmäkseen kriti­soinut sen toteu­tus­tapaa ja epäillyt toteut­tajien motiiveja. Yksit­täisiä työnte­ki­jöitä hän ei halua syyllistää.
– Moni toimii vilpit­tö­mästi, eikä näe toimin­ta­ta­voissa mitään vikaa. Blogeissaan hän tuo esille tapauksia, joissa lakia ei ole nouda­tettu. Hän puhuu suora­nai­sesta orjatyöstä. Vantaan kaupungin laitos­pesula, Oulun ekopuisto, monien kuntien kiinteis­tö­pal­velut, luettelee Timonen esimerkkejä, joissa toimitaan hänen mielestään vastoin lakia.
− Kuntouttava työtoi­minta ei saa korvata palkka­työtä, yksityinen yritys ei voi sitä toteuttaa, sen tulee lähteä asiakkaan tarpeesta eikä kunnan talous­pai­neista, Timonen kertaa lain sisältöä.

Tilas­tojen valossa näyttää siltä, että kuntouttava työtoi­minta ei toimi lain hengessä. Sen asiak­kaiden määrä on kasvanut työttömien määrän kasvun tahdissa. Vuonna 2013 kuntout­tavaan työtoi­mintaan osallistui 24 200 henkilöä. Aktivoin­ti­suun­ni­telmia tehtiin samana vuonna 46 500.

− Ei kai ole syytä olettaa, että työttömät ovat enene­vässä määrin menet­täneet elämän­hal­lin­tansa ja työky­kynsä? Enemmänkin vaikuttaa siltä, että kunnat ovat  huomanneet mahdol­li­suu­tensa säästää.

Kuntout­tavan työtoi­minnan määrä on kasvanut sen jälkeen,  kun kunnat joutuivat maksamaan puolet yli 300 päivää työttömänä olleiden työmark­ki­na­tu­ki­ku­luista, ellei heille oltu tarjottu työtä, koulu­tusta tai aktii­vi­toi­men­pi­teitä. Lisäksi kunta saa 10,09 euroa päivässä jokai­sesta kuntout­tavaan työtoi­mintaan osallis­tu­vasta. Erityisen ankarasti Timonen suhtautuu siihen, että kuntou­tujien työtä käytetään yritysten liike­toi­mintaa tukemaan. Silloin tuntuu siltä, että asiakas onkin riiston kohde.

Kuntouttavan työtoiminnan on perustuttava yhteiseen  sopimukseen, oltava mielekästä ja hyödyttävä aidosti kuntoutettavaa.

− Kun yrityk­siltä on kielletty kuntout­tavan työtoi­minnan järjes­tä­minen, kierretään lakia perus­ta­malla säätiöitä, jotka sitten perus­tavat firman, joka tilaa alihan­kin­ta­töitä. Kuntou­tet­tavat pussit­tavat ruuveja, työstävät pelejä tai muuta  vastaavaa. Firma saa tuotteet ja säätiö laskuttaa firmalta tehdyn työn. Kuntou­tettava saa 9 euron kulukor­vauksen päivässä.
− Hurjim­massa tapauk­sessa vieressä on työntekijä, joka saa työeh­to­so­pi­muksen mukaista palkkaa.

Kun palkka­työtä ei ole

Viiden­tu­hannen asukkaan Juuassa väki vähenee. Työttö­myys­pro­sentti on 18. On luonnol­lista, että nuoret lähtevät opiske­lemaan, mutta kunnalle on kova isku, kun nuoret perheet muuttavat työn perässä pois.

Kaksi vuolu­ki­viy­ri­tystä on tuonut työtä, mutta ne ovat nykyisin tiukoilla. Työvoimaa irtisa­notaan ja lomau­tetaan. Teolli­suusa­lu­eella on pieniä metal­lialan yrityksiä.  Puljonki Oy valmistaa edelleen kastik­keita ja liemiä, ja vankila työllistää jonkin verran.

Vanha kunnantalo seisoo uudesta keskus­tasta sivussa ja on saanut uuden tehtävän. Nyt siellä on pieny­rit­tä­jyyttä: ompelimo, parturi, jalko­jen­hoitaja. Santerin vohve­li­kahvila on nuoren 4H-yrittäjän kesähanke, jossa tarjoillaan suolaisia ja makeita vohve­leita.

− Mukavampaa tämä on kuin monen muun koulu­ka­verin kesätyö, kerkeää  kahvi­lan­pitäjä Santeri huikata keittiön ovelta.

Asiak­kaita riittää, kun kesätu­ristit kulkevat vanhaa Puu-Juukaa katso­massa. Saku Timosen mielestä kuntout­tavan työtoi­minnan on perus­tuttava yhteiseen  sopimukseen, sen on oltava miele­kästä ja hyödyttävä aidosti kuntou­tet­tavaa. Näin ei ole silloin, jos toimintaa organi­soiva henkilö pitää itseään työttömien pomona, käskyttää ja komentaa, ja jos apuna käytetään vielä rangais­tus­py­käliä, joiden nojalla toimeen­tu­lo­tukea alennetaan 20−40 prosenttia.

Ongelmana on ollut, että kuntouttavaa työtoimintaa on tarjottu täysin työkykyisille.

− Näinkin se voi mennä, väittää Timonen. Toimeen­tu­lotuen alenta­mis­käy­täntö  loppui Juuassa Timosen asiakkaan pyynnöstä tekemiin oikai­su­vaa­ti­muksiin.
− Virka­miehet eivät tuntuneet tietävän, että toimeen­tu­lotuen alenta­mis­päätös vaatii, että tehdään suunni­telma henkilön tulevai­suu­desta. Sellaisia ei tehty, pidettiin liian työläinä. Sosiaa­li­lau­ta­kunta saattoi vielä hylätä oikai­su­vaa­ti­muksen, mutta hallinto-oikeus vaati päätöksen perumista.

Uunin­pan­kolta kunta­päät­tä­jäksi

”Uunin­pank­ko­poika” on kieli poskessa keksitty nimi, joka tulee siitä, että Timonen asuu 81-vuotiaan äitinsä kanssa Juuan kirkon­ky­lällä. Hän muutti pääkau­pungin hälinästä takaisin synnyin­kun­taansa kymme­nisen vuotta sitten.

Kunnal­lis­po­li­tiikka vei mukanaan ja viime vaaleissa hänet valittiin demareiden korkeim­malla äänimää­rällä kunnan­val­tuustoon.
− Tarjottiin puheen­joh­tajan paikkaa, mutta koska kissan­ris­tiäi­sissä pönötys rusetti kaulassa ei kiinnosta, valitsin kunnan­hal­li­tus­paikan. Tiedän, että siellä päätöksiin pääsee vaikut­tamaan, kertoo Timonen.
Kunnan toiminta on läpiko­taisin tuttua, sillä Saku Timosella on Tampereen yliopis­tossa suori­tettu kunnal­lis­tut­kinto ja lakimiehen paperit Helsingin yliopis­tosta. Työko­ke­musta on Maaningan kunnan­kam­reerina ja monissa hallin­nol­li­sissa tehtä­vissä Helsingin kaupun­gilla. Lakimie­so­pin­tojen aikana tutuksi tuli myös Vantaan lasten­suojelu.

Juuan seinätön työpaja

Juuankaan kunta­päät­täjät eivät tunteneet kuntout­tavaa työtoi­mintaa.  Keski­ver­to­päät­tä­jälle kaikki on samaa työllis­tä­mistä. Timonen on vääntänyt käsit­teitä rauta­lan­gasta.
– Jos en ole muutosta ihan aikaan­saanut, niin ainakin työntänyt oikeaan suuntaan, toteaa Timonen.
– Palkkatyö on tavoit­teena, palkka­tuettu työ siinä hyvänä välie­tappina tai ainakin työttö­myys­jak­sojen katkai­sijana. Sitten on kahden­laista palka­tonta työtä: työko­keilu ja kuntouttava työtoi­minta. Nyt on työmi­nisteri esitellyt vielä uuden ”työnäytteen”,  joka niin ikään olisi palka­tonta, sanoo Saku Timonen.

− Olennaista on, että kuntouttava työtoi­minta on sosiaa­li­huol­tolain mukainen sosiaa­li­palvelu. Se on viime­si­jainen palvelu työttö­mille, joilla on elämän­hal­lin­taon­gelmia. Ensin on käytävä läpi kaikki työvoi­ma­pal­velut.
– Ongelmana on ollut, että kuntout­tavaa työtoi­mintaa on tarjottu täysin työky­kyi­sille, vain työtä vailla oleville ihmisille tai sitten liian huono­kun­toi­sille, jotka tarvit­si­sivat kuntou­tusta tai hoitoa.

Nyt Juukaan perus­tetaan seinätön työpaja, jossa on toimintoja niille, jotka eivät kykene kuntout­tavaan työtoi­mintaan.
– Pääasiassa kyse on ryhmä­muo­toi­sesta toimin­nasta: arjen­hal­lintaa, liikuntaa, päivä­ryhmiä. Tavoit­teena on siirtyä portaittain eteenpäin työllis­ty­mis­po­lulla. Eihän ole järkevää, että ihminen käy läpi samoja aktivointija työllis­tä­mis­toimia monta kertaa peräkkäin, työnsuun­nit­telija Kyllikki Väyrynen toteaa.

Moniam­ma­til­linen tiimi seuloo pitkä­ai­kai­sista työttö­mistä ne, joiden kuuluisi päästä
eläkkeelle, ohjaa hoitoon tai kuntou­tukseen sellaista tarvit­sevat, järjestää työky­kyi­sille palkka­tuettua työtä ja vajaa­työ­ky­kyi­sille kuntout­tavaa työtoi­mintaa.
– Työttömien terveys­tar­kas­tukset ovat oleel­linen osa toimintaa, kertoo Väyrynen. Tiimiin kuuluu työnsuun­nit­telija, sosiaa­li­työn­tekijä, lääkäri, tervey­den­hoitaja, päihdetyön asian­tuntija ja TE-keskuksen asian­tuntija. Kunnan­hal­litus juuri päätti vakinaistaa työsuun­nit­te­lijan toimen.

Työsuun­nit­telija Kyllikki Väyrynen tekee aktivoin­ti­suun­ni­telmia ja edustaa kunnan kantaa yhteis­työttä TE-keskuksen kanssa. Tänä vuonna Juuka on palkannut palkkatuen avulla 25 työtöntä kunnan metsän­pa­rannus-, puisto- ja kiinteis­tön­hoi­to­töihin.

Aiemmin nämäkin työt teetettiin kuntout­tavana työtoi­mintana. Kuntout­ta­vassa työtoi­min­nassa on noin 90 ihmistä. Kuntout­tavaa toimintaa järjes­tävät mm. Juuan työttömien yhdistys Kieppi-kierrä­tys­kes­kuk­sessa, vapaa­seu­ra­kunta ja itse kunta.
− Ei punota katiskoja, rakenneta linnun­pönttöjä tai kudota muovi­mattoa, vaan tehdään oikeita kunnalle tarpeel­lisia töitä, vakuuttaa Timonen.
− Lisäksi kuntou­tet­tavat voivat parantaa työllis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­siaan  suorit­ta­malla tulikortin, työtur­val­li­suus­kortin tai hygie­nia­passin, kertoo Kyllikki Väyrynen.

− Suunta on oikea, mutta lukujen pitäisi olla toisin päin, 90 ihmistä palkka­tue­tussa työssä ja 25 kuntout­ta­vassa työtoi­min­nassa. Tekemä­töntä työtä kunnalla olisi, mutta ei ole varaa palkata. Palkka­tu­ki­mää­rä­ra­ho­jakin koko ajan vähen­netään, näinhän maan hallitus on linjannut, kritisoi Timonen.

Tutkitaan ja kehitetään

THL:n työpaperi Kohti kuntout­ta­vampia työelä­mä­pal­ve­luita (2015) viittaa saman­suun­taisiin ongelmiin, joista Saku Timonen puhuu. Sen mukaan kuntouttava työtoi­minta ei juurikaan täytä tavoi­tetta saattaa työttömiä palkka­työ­uralle. Työllis­ty­minen oikeisiin palkka­töihin on varsin vähäistä. Sen sijaan se on varsin  hyödyl­linen osallis­tujien elämän laatua nostava toimin­ta­muoto, jossa päivä­rytmiin pääsy, osalli­suuden ja hyödyl­li­syyden kokemukset ja sosiaa­liset suhteet lisään­tyvät.

Ongelmana on ohjeis­tusten ja määrit­te­lyjen puute, minkä seurauksena kuntouttava työtoi­minta on sisäl­löltään ja laadultaan varsin kirjavaa. Myös resurs­sipula tulee THL:n rapor­tissa esille, erityi­sesti asiak­kaiden työ- ja toimin­ta­kyvyn selvit­tä­mi­sessä ja hoidol­li­sessa ja kuntout­ta­vassa toimin­nassa. Päihde- ja mielen­ter­veys­pal­ve­luita ei ole riittä­västi saata­villa, ei liioin kuntou­tus­tut­ki­muksia.

Asiakkaan tarpeet ja hänen kuule­mi­sensa on keskeinen asia hyvien tuloksien  saami­seksi. Asiakkaat listaavat tärkeiksi asioiksi työteh­tävien mielek­kyyden, hyvän tiedo­tuksen ja yhden yhteys­hen­kilön olemas­saolon. Myös toiminnan jousta­vuutta  arvos­tetaan.

Mitä asiakkaat sitten toivovat kuntout­ta­valta työtoi­min­nalta? THL:n raportin mukaan 38 prosenttia haluaa saada työtä, 15 prosenttia on tyyty­väinen, jos saa jatkaa kuntout­ta­vassa. Joka viides ei halunnut vastata, joku kuudes ei osannut sanoa. Opiske­lemaan toivoi pääse­vänsä 12 prosenttia ja 3 prosenttia halusi vain lomailla.

Kristiina Koski­luoma

Päivi­tetty 31.8.2016.