Kuntouttava työtoiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin ja siihen sovelletaan sen säädöksiä. Kuntouttava työtoiminta on myös työttömyysturvalain mukainen palvelu. Lisäksi kuntouttavasta työtoiminnasta on säädetty oma lakinsa.

 

Sakari Saku ”Uun­in­pankkopoi­ka” Tim­o­nen on kir­joit­tanut kuu­den vuo­den ajan liki päivit­täin blo­gia. Seu­raa­jien määrä moninker­tais­tui, kun Tim­o­nen vuosi sit­ten siir­tyi aikakausle­hti Ima­gen blo­gis­tik­si. Myös media on huo­man­nut  ”Uun­in­pankkopo­jan”.

Yksi Saku Tim­o­sen kestoai­heista on palkaton työ. Sik­si tätä jut­tua tehdään Tal­en­tia-lehteen.
− Kuntout­ta­va työ­toim­inta on hieno jut­tu, kun sitä tehdään lain mukaan, Saku Tim­o­nen vaku­ut­taa.
Kuitenkin hän on enim­mäk­seen kri­ti­soin­ut sen toteu­tustapaa ja epäil­lyt toteut­ta­jien moti­ive­ja. Yksit­täisiä työn­tek­i­jöitä hän ei halua syyl­listää.
– Moni toimii vil­pit­tömästi, eikä näe toim­intatavois­sa mitään vikaa. Blo­geis­saan hän tuo esille tapauk­sia, jois­sa lakia ei ole nou­datet­tu. Hän puhuu suo­ranais­es­ta orjatyöstä. Van­taan kaupun­gin laitospe­su­la, Oulun ekopuis­to, monien kun­tien kiin­teistö­palve­lut, luet­telee Tim­o­nen esimerkke­jä, jois­sa toim­i­taan hänen mielestään vas­toin lakia.
− Kuntout­ta­va työ­toim­inta ei saa kor­va­ta palkkatyötä, yksi­tyi­nen yri­tys ei voi sitä toteut­taa, sen tulee lähteä asi­akkaan tarpeesta eikä kun­nan talou­s­paineista, Tim­o­nen ker­taa lain sisältöä.

Tilas­to­jen val­os­sa näyt­tää siltä, että kuntout­ta­va työ­toim­inta ei toi­mi lain hengessä. Sen asi­akkaiden määrä on kas­vanut työt­tömien määrän kasvun tahdis­sa. Vuon­na 2013 kuntout­tavaan työ­toim­intaan osal­lis­tui 24 200 henkilöä. Aktivoin­tisu­un­nitelmia tehti­in samana vuon­na 46 500.

− Ei kai ole syytä olet­taa, että työt­tömät ovat enenevässä määrin menet­täneet elämän­hallintansa ja työkykyn­sä? Enem­mänkin vaikut­taa siltä, että kun­nat ovat  huo­man­neet mah­dol­lisuuten­sa säästää.

Kuntout­ta­van työ­toimin­nan määrä on kas­vanut sen jäl­keen,  kun kun­nat jou­tu­i­v­at mak­samaan puo­let yli 300 päivää työt­tömänä ollei­den työ­markki­natukiku­luista, ellei heille oltu tar­jot­tu työtä, koulu­tus­ta tai akti­iv­i­toimen­piteitä. Lisäk­si kun­ta saa 10,09 euroa päivässä jokaises­ta kuntout­tavaan työ­toim­intaan osal­lis­tu­vas­ta. Eri­tyisen ankarasti Tim­o­nen suh­tau­tuu siihen, että kuntoutu­jien työtä käytetään yri­tys­ten liike­toim­intaa tuke­maan. Sil­loin tun­tuu siltä, että asi­akas onkin riis­ton kohde.

Kuntouttavan työtoiminnan on perustuttava yhteiseen  sopimukseen, oltava mielekästä ja hyödyttävä aidosti kuntoutettavaa.

− Kun yri­tyk­siltä on kiel­let­ty kuntout­ta­van työ­toimin­nan jär­jestämi­nen, kier­retään lakia perus­ta­mal­la säätiöitä, jot­ka sit­ten perus­ta­vat fir­man, joka tilaa ali­hank­in­tatöitä. Kuntoutet­ta­vat pus­sit­ta­vat ruu­ve­ja, työstävät pele­jä tai muu­ta  vas­taavaa. Fir­ma saa tuot­teet ja säätiö laskut­taa fir­mal­ta teh­dyn työn. Kuntoutet­ta­va saa 9 euron kuluko­r­vauk­sen päivässä.
− Hur­jim­mas­sa tapauk­ses­sa vier­essä on työn­tek­i­jä, joka saa työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa.

Kun palkkatyötä ei ole

Viiden­tuhan­nen asukkaan Juuas­sa väki vähe­nee. Työt­tömyyspros­ent­ti on 18. On luon­nol­lista, että nuoret lähtevät opiskele­maan, mut­ta kun­nalle on kova isku, kun nuoret per­heet muut­ta­vat työn perässä pois.

Kak­si vuolukiviyri­tys­tä on tuonut työtä, mut­ta ne ovat nyky­isin tiukoil­la. Työvoimaa irti­san­o­taan ja lomaute­taan. Teol­lisu­usalueel­la on pieniä met­al­lialan yri­tyk­siä.  Puljon­ki Oy valmis­taa edelleen kastikkei­ta ja liemiä, ja vanki­la työl­listää jonkin ver­ran.

Van­ha kun­nan­ta­lo seisoo uud­es­ta keskus­tas­ta sivus­sa ja on saanut uuden tehtävän. Nyt siel­lä on pienyrit­täjyyt­tä: ompe­limo, par­turi, jalko­jen­hoita­ja. San­terin vohve­likahvi­la on nuoren 4H-yrit­täjän kesähanke, jos­sa tar­joil­laan suo­laisia ja makei­ta vohvelei­ta.

− Mukavam­paa tämä on kuin mon­en muun koulukaverin kesä­työ, kerkeää  kahvi­lan­pitäjä San­teri huika­ta keit­tiön ovelta.

Asi­akkai­ta riit­tää, kun kesä­tur­is­tit kulke­vat van­haa Puu-Juukaa kat­so­mas­sa. Saku Tim­o­sen mielestä kuntout­ta­van työ­toimin­nan on perus­tut­ta­va yhteiseen  sopimuk­seen, sen on olta­va mielekästä ja hyödyt­tävä aidosti kuntoutet­tavaa. Näin ei ole sil­loin, jos toim­intaa organ­isoi­va henkilö pitää itseään työt­tömien pomona, käskyt­tää ja komen­taa, ja jos apuna käytetään vielä ran­gais­tus­pykäliä, joiden nojal­la toimeen­tu­lo­tukea alen­netaan 20−40 pros­ent­tia.

Ongelmana on ollut, että kuntouttavaa työtoimintaa on tarjottu täysin työkykyisille.

− Näinkin se voi men­nä, väit­tää Tim­o­nen. Toimeen­tu­lotuen alen­tamiskäytän­tö  lop­pui Juuas­sa Tim­o­sen asi­akkaan pyyn­nöstä tekemi­in oikaisu­vaa­timuk­si­in.
− Virkamiehet eivät tun­tuneet tietävän, että toimeen­tu­lotuen alen­tamis­päätös vaatii, että tehdään suun­nitel­ma henkilön tule­vaisu­ud­es­ta. Sel­l­aisia ei tehty, pidet­ti­in liian työläinä. Sosi­aalilau­takun­ta saat­toi vielä hylätä oikaisu­vaa­timuk­sen, mut­ta hallinto-oikeus vaati päätök­sen peru­mista.

Uuninpankolta kuntapäättäjäksi

”Uun­in­pankkopoi­ka” on kieli poskessa kek­sit­ty nimi, joka tulee siitä, että Tim­o­nen asuu 81-vuo­ti­aan äitin­sä kanssa Juuan kirkonkyläl­lä. Hän muut­ti pääkaupun­gin hälinästä takaisin syn­nyinkun­taansa kym­menisen vuot­ta sit­ten.

Kun­nal­lispoli­ti­ik­ka vei mukanaan ja viime vaaleis­sa hänet valit­ti­in demarei­den korkeim­mal­la ään­imääräl­lä kun­nan­val­tu­us­toon.
− Tar­jot­ti­in puheen­jo­hta­jan paikkaa, mut­ta kos­ka kissan­ris­tiäi­sis­sä pönö­tys ruset­ti kaulas­sa ei kiin­nos­ta, val­itsin kun­nan­hal­li­tu­s­paikan. Tiedän, että siel­lä päätök­si­in pääsee vaikut­ta­maan, ker­too Tim­o­nen.
Kun­nan toim­inta on läpiko­taisin tut­tua, sil­lä Saku Tim­o­sel­la on Tam­pereen yliopis­tossa suoritet­tu kun­nal­lis­tutk­in­to ja lakimiehen paper­it Helsin­gin yliopis­tos­ta. Työkoke­mus­ta on Maaningan kun­nankam­ree­ri­na ja monis­sa hallinnol­li­sis­sa tehtävis­sä Helsin­gin kaupungilla. Lakimiesopin­to­jen aikana tutuk­si tuli myös Van­taan las­ten­suo­jelu.

Juuan seinätön työpaja

Juuankaan kun­tapäät­täjät eivät tun­te­neet kuntout­tavaa työ­toim­intaa.  Keskiver­topäät­täjälle kaik­ki on samaa työl­listämistä. Tim­o­nen on vään­tänyt käsit­teitä rauta­lan­gas­ta.
– Jos en ole muu­tos­ta ihan aikaansaanut, niin ainakin työn­tänyt oikeaan suun­taan, toteaa Tim­o­nen.
– Palkkatyö on tavoit­teena, palkkat­uet­tu työ siinä hyvänä väli­etap­pina tai ainakin työt­tömyys­jak­so­jen katkaisi­jana. Sit­ten on kah­den­laista palkaton­ta työtä: työkokeilu ja kuntout­ta­va työ­toim­inta. Nyt on työmin­is­teri esitel­lyt vielä uuden ”työnäyt­teen”,  joka niin ikään olisi palkaton­ta, sanoo Saku Tim­o­nen.

− Olen­naista on, että kuntout­ta­va työ­toim­inta on sosi­aal­i­huolto­lain mukainen sosi­aali­palvelu. Se on viime­si­jainen palvelu työt­tömille, joil­la on elämän­hallintaon­gelmia. Ensin on käytävä läpi kaik­ki työvoima­palve­lut.
– Ongel­mana on ollut, että kuntout­tavaa työ­toim­intaa on tar­jot­tu täysin työkyky­isille, vain työtä vail­la oleville ihmisille tai sit­ten liian huonokun­toisille, jot­ka tarvit­si­si­vat kuntou­tus­ta tai hoitoa.

Nyt Juukaan peruste­taan seinätön työ­pa­ja, jos­sa on toim­into­ja niille, jot­ka eivät kykene kuntout­tavaan työ­toim­intaan.
– Pääasi­as­sa kyse on ryh­mä­muo­tois­es­ta toimin­nas­ta: arjen­hallintaa, liikun­taa, päiväryh­miä. Tavoit­teena on siir­tyä por­tait­tain eteen­päin työl­listymis­polul­la. Eihän ole järkevää, että ihmi­nen käy läpi samo­ja aktivoin­ti­ja työl­listämis­toimia mon­ta ker­taa peräkkäin, työn­su­un­nit­teli­ja Kyl­lik­ki Väyry­nen toteaa.

Moni­ammatill­i­nen tii­mi seu­loo pitkäaikai­sista työt­tömistä ne, joiden kuu­luisi päästä
eläk­keelle, ohjaa hoitoon tai kuntoutuk­seen sel­l­aista tarvit­se­vat, jär­jestää työkyky­isille palkkat­uet­tua työtä ja vajaatyökyky­isille kuntout­tavaa työ­toim­intaa.
– Työt­tömien ter­veystarkas­tuk­set ovat oleelli­nen osa toim­intaa, ker­too Väyry­nen. Tiimi­in kuu­luu työn­su­un­nit­teli­ja, sosi­aal­i­työn­tek­i­jä, lääkäri, ter­vey­den­hoita­ja, päi­hde­työn asiantun­ti­ja ja TE-keskuk­sen asiantun­ti­ja. Kun­nan­hal­li­tus juuri päät­ti vak­i­nais­taa työ­su­un­nit­teli­jan toimen.

Työ­su­un­nit­teli­ja Kyl­lik­ki Väyry­nen tekee aktivoin­tisu­un­nitelmia ja edus­taa kun­nan kan­taa yhteistyöt­tä TE-keskuk­sen kanssa. Tänä vuon­na Juu­ka on palkan­nut palkkat­uen avul­la 25 työtön­tä kun­nan metsänparannus‑, puis­to- ja kiin­teistön­hoitotöi­hin.

Aiem­min nämäkin työt teetet­ti­in kuntout­ta­vana työ­toim­intana. Kuntout­tavas­sa työ­toimin­nas­sa on noin 90 ihmistä. Kuntout­tavaa toim­intaa jär­jestävät mm. Juuan työt­tömien yhdis­tys Kiep­pi-kier­rä­tyskeskuk­ses­sa, vapaaseu­rakun­ta ja itse kun­ta.
− Ei puno­ta katisko­ja, raken­neta lin­nun­pönt­töjä tai kudo­ta muovi­mat­toa, vaan tehdään oikei­ta kun­nalle tarpeel­lisia töitä, vaku­ut­taa Tim­o­nen.
− Lisäk­si kuntoutet­ta­vat voivat paran­taa työl­listymis­mah­dol­lisuuk­si­aan  suorit­ta­mal­la tuliko­rtin, työ­tur­val­lisu­usko­rtin tai hygien­ia­passin, ker­too Kyl­lik­ki Väyry­nen.

− Suun­ta on oikea, mut­ta luku­jen pitäisi olla toisin päin, 90 ihmistä palkkat­ue­tus­sa työssä ja 25 kuntout­tavas­sa työ­toimin­nas­sa. Tekemätön­tä työtä kun­nal­la olisi, mut­ta ei ole varaa palkata. Palkkatukimäärära­ho­jakin koko ajan vähen­netään, näin­hän maan hal­li­tus on lin­jan­nut, kri­ti­soi Tim­o­nen.

Tutkitaan ja kehitetään

THL:n työ­pa­peri Kohti kuntout­tavampia työelämä­palvelui­ta (2015) viit­taa saman­su­un­taisi­in ongelmi­in, joista Saku Tim­o­nen puhuu. Sen mukaan kuntout­ta­va työ­toim­inta ei juurikaan täytä tavoitet­ta saat­taa työt­tömiä palkkatyöu­ralle. Työl­listymi­nen oikeisi­in palkkatöi­hin on varsin vähäistä. Sen sijaan se on varsin  hyödylli­nen osal­lis­tu­jien elämän laat­ua nos­ta­va toim­inta­muo­to, jos­sa päiväryt­mi­in pääsy, osal­lisu­u­den ja hyödyl­lisyy­den koke­muk­set ja sosi­aaliset suh­teet lisään­tyvät.

Ongel­mana on ohjeis­tusten ja määrit­te­ly­jen puute, minkä seu­rauk­se­na kuntout­ta­va työ­toim­inta on sisäl­löltään ja laadul­taan varsin kir­javaa. Myös resurssip­u­la tulee THL:n rapor­tis­sa esille, eri­tyis­es­ti asi­akkaiden työ- ja toim­intakyvyn selvit­tämisessä ja hoidol­lises­sa ja kuntout­tavas­sa toimin­nas­sa. Päi­hde- ja mie­len­ter­veyspalvelui­ta ei ole riit­tävästi saatavil­la, ei liioin kuntou­tus­tutkimuk­sia.

Asi­akkaan tarpeet ja hänen kuulemisen­sa on keskeinen asia hyvien tulok­sien  saamisek­si. Asi­akkaat lis­taa­vat tärkeik­si asioik­si työte­htävien mielekkyy­den, hyvän tiedo­tuk­sen ja yhden yhteyshenkilön ole­mas­saolon. Myös toimin­nan jous­tavu­ut­ta  arvoste­taan.

Mitä asi­akkaat sit­ten toivo­vat kuntout­taval­ta työ­toiminnal­ta? THL:n raportin mukaan 38 pros­ent­tia halu­aa saa­da työtä, 15 pros­ent­tia on tyy­tyväi­nen, jos saa jatkaa kuntout­tavas­sa. Joka viides ei halun­nut vas­ta­ta, joku kuudes ei osan­nut sanoa. Opiskele­maan toivoi pää­sevän­sä 12 pros­ent­tia ja 3 pros­ent­tia halusi vain lomail­la.

Kris­ti­ina Koskilu­o­ma

Päivitet­ty 31.8.2016.