Oulussa päiväkodin työntekijät ja lasten vanhemmat voivat kääntyä helposti kuraattorin tai psykologin puoleen, sillä nämä vierailevat päiväkodissa säännöllisesti.

 

 

Yksi val­ta­kun­nall­li­sen var­hais­kas­va­tuk­sen posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion hank­keista toi­mii Oulussa.

– Me halusimme läh­teä mal­lin­ta­maan var­hais­kas­va­tuk­sen kuraat­tori-psy­ko­lo­gi­työtä alle vii­si­vuo­tiai­den las­ten parissa, ker­too var­hais­kas­va­tuk­sen kuraat­tori Paula Koskinen.

Hanke alkoi viime syk­synä ja jat­kuu tämän vuo­den lop­puun saakka. Koskinen käy työ­pa­rinsa, var­hais­kas­va­tuk­sen psy­ko­logi Nina Sassalin kanssa Pateniemi-Rajaniemen alu­een kuu­dessa päi­vä­ko­dissa vii­koit­tain, tiet­tynä päivänä.

– Elämme päi­vä­ko­din kanssa het­ken sitä hei­dän arke­aan ja käymme moik­kaa­massa jokai­sen ryh­män. Kyselemme, mitä juuri sil­loin on meneil­lään ja onko hen­ki­lö­kun­nalla jotain, josta he haluai­si­vat kon­sul­toida. Yleensä aina on jotain. Sovimme ajan ja pai­kan, jol­loin istah­damme kysei­sen asian äärelle.

Tyypilliset kysy­myk­set liit­ty­vät lap­sen kas­vuun ja kehi­tyk­seen sekä ryh­mään tai sen toimintaan.

Elämme päiväkodin kanssa hetken heidän arkeaan.

– Olemme ope­roi­neet muun muassa hyvin­voin­ti­tai­to­jen kanssa ja olemme halun­neet vah­vis­taa osaa­mista niissä. Jopa niin, että joi­den­kin päi­vä­ko­tien kanssa olemme läh­te­neet yhdessä suun­nit­te­le­maan ja teke­mään hyvinvointiprojekteja.

Paula Koskinen on työ­pa­rinsa Sassalin kanssa mukana myös päi­vä­ko­tien Peda-kah­vi­loissa. Niissä hen­ki­lö­kunta käy sään­nöl­li­sesti läpi peda­go­gi­sia kysy­myk­siä, työn kehit­tä­mistä ja suun­nit­te­lua sekä nii­hin liit­ty­viä uusia tuulia.

– Tuomme nii­hin omaa psy­ko­so­si­aa­lista asian­tun­ti­juut­tamme. Olemme olleet avaa­massa tai syven­tä­mässä esi­mer­kiksi tun­ne­kas­va­tus­tai­toi­hin liit­ty­viä asioita ja jos­kus olemme olleet mukana tii­mi­pa­la­ve­reissa ker­to­massa mie­li­pi­teemme ajan­koh­tai­siin asioihin.

Vanhemmat voivat kysyä tukea kasvatuspulmiin

Hyväksi havaittu pal­velu hank­keessa on van­hem­pien mah­dol­li­suus lähes­tyä kuraat­tori-psy­ko­logi-työ­pa­ria mata­lalla kynnyksellä.

– Vanhemmat voi­vat ottaa mei­hin yhteyttä hyvin taval­li­sissa arjen asioissa. Heitä saat­ta­vat mie­ti­tyt­tää uhmai­kään, nuk­ku­mi­seen, syö­mi­seen tai kas­vuun ja kehi­tyk­seen liit­ty­vät asiat. Tapaamme van­hem­pia kah­den kes­ken ja myös niin, että pidämme hen­ki­lö­kun­nan kanssa yhtei­sen neuvottelun.

Peda-kahviloissa henkilökunta käsittelee pedagogisia kysymyksiä, työn kehittämistä ja uusia tuulia.

Vanhemmille on pidetty tee­mal­li­sia ryh­mäil­toja, jonne kaik­kien kuu­den hank­keessa mukana ole­van päi­vä­ko­din van­hem­mat voi­vat halu­tes­saan osal­lis­tua. Ryhmäiltoja oli hel­mi­kuussa kaik­ki­aan neljä. Niissä käsi­tel­tiin tun­teita ja nii­den hal­lin­taa, tem­pe­ra­ment­tia ja itse­tun­toa, mie­len­tä­mistä eli men­ta­li­saa­tiota ja hyvinvointitaitoja.

– Näistä tuli erit­täin hyvää palau­tetta. Vanhemmat tyk­kä­si­vät kovasti ja ker­toi­vat, että sai­vat aivan uutta ja mie­len­kiin­toista tietoa.

Koskinen ja Sassali ovat osal­lis­tu­neet myös päi­vä­ko­tien per­he­ryh­miin. Niistä toi­nen on koh­den­nettu per­heille, joissa van­hempi on kotona. Toinen on avoin ryhmä lap­sille, ja siellä ovat jos­kus van­hem­mat­kin mukana.

Tunnekasvatukseen tukea

Varhaiskasvatuksen kuraat­to­rin ja psy­ko­lo­gin työ­pa­nok­set päi­vä­ko­dissa vah­vis­ta­vat moniam­ma­til­li­suutta. Koskinen ja Sassali aut­ta­vat myös huo­maa­maan lap­set, jotka tar­vit­se­vat eri­tyistä pal­ve­lua tai apua.

Varhaiskasvatuksen psy­ko­so­si­aa­li­nen tuki täh­tää muun muassa tun­ne­kas­va­tuk­sen vahvistamiseen.

– Tunnekasvatus on vasta nyt kir­jattu var­hais­kas­va­tus­suun­ni­tel­maan. On havah­duttu sii­hen, kuinka val­ta­van tär­keitä ja kau­as­kan­toi­sia tun­ne­tai­dot ovat. Ne tai­dot opi­taan nime­no­maan varhaisvuosina.

Tärkeää on, että lapsi oppii tun­nis­ta­maan ja ymmär­tä­mään omat tun­teensa, käyt­tä­mään ja hal­lit­se­maan niitä. Kun tun­ne­sää­te­ly­tai­dot ovat vah­vat, ennus­taa se myös koulumenestystä.

Tunnetaidot opitaan varhaiskasvatusvuosina. Hyvät tunnesäätelytaidot ennustavat hyvää koulumenestystä.

– Aikuisella pitäisi aina mie­len tut­kan herätä, jos lapsi käyt­täy­tyy joten­kin eri tavalla tai niin kuin ei pitäisi käyt­täy­tyä. Tätä tar­koi­te­taan men­ta­li­saa­tiolla, eli mie­len­tä­mi­sellä. Aikuisen tulee miet­tiä, mitä lap­sen käyt­täy­ty­mi­sen takana on. Onko lapsi näl­käi­nen, vihai­nen, ken­ties nuk­ku­nut huo­nosti. Lapsen käyt­täy­ty­mi­sellä on aina jokin tar­koi­tus, ja se tar­koi­tus aikui­sen olisi osat­tava läh­teä hakemaan.

Kun yhdessä ihme­tel­lään, mistä lap­sen käy­tös joh­tuu, aikui­nen antaa lap­sen tun­ne­ai­voille mate­ri­aa­lia. Lapsi pysäh­tyy miet­ti­mään käy­tös­tään aikui­sen aut­taessa ja sanoit­taessa lap­sen tun­teen. Aikuisella on se järki, jota tar­vi­taan, kun lapsi on tunnevyöryssä.

Vanhemman on Koskisen mukaan samalla tavalla pysäh­dyt­tävä miet­ti­mään omia tun­te­muk­si­aan ja rau­hoi­tut­tava. Näin esi­mer­kiksi työ­pai­kan rii­dan aiheut­tama viha ei pur­kaudu lapseen.

Digitaaliset palvelut kehitteillä

Koskisella ja Sassalilla on suun­nit­teilla myös digi­pal­velu usein kysy­tyistä kysy­myk­sistä. Tämä on tulossa päi­vä­ko­din ja ehkä myös Oulun kau­pun­gin sivus­tolle. Yllättävät krii­sit per­heissä lisää­vät tuen tar­vetta, joten nii­hin on hyvä laa­tia yleis­pä­te­viä ohjeita.

– Olemme jal­kau­tu­neet myös muu­alle. Neuvoloiden kanssa olemme miet­ti­neet, mitä yhteistä pin­taa meillä on, ja per­he­neu­von­nan kanssa olemme teke­mässä saman. Samalla kun kehi­tämme toi­min­ta­mal­lia, mei­dän on syytä miet­tiä, miten nämä hank­keen asiat istu­tet­tai­siin isom­paan mittakaavaan.

Palautteen perus­teella mata­lan kyn­nyk­sen pal­velu ja var­hai­nen apu tun­tu­vat sekä hen­ki­lö­kun­nasta että van­hem­mista järkevältä.

– Kyllä tälle toi­min­nalle ihan selvä tarve on. Silloin kun ongel­mat ovat vielä pie­niä, tulemme sii­hen rin­nalle ennen kuin ne ovat kas­va­neet isom­miksi, sanoo Koskinen.

Riitta Ahonen